YLE ja ilmastolliset vertailukaudet

Johdanto

YLE on tehnyt jutun: ”Tilastot sen kertovat: Ilmastonmuutos on nostanut lämpötiloja Suomessa selvästi” 

Juttu alkaa kysymyksellä ”Näkyykö ilmaston lämpeneminen ikkunasta katsomalla?”. Se viittaa vahvasti tekemääni blogiin, jonka joku on kukaties lukenut, joten lienee paikallaan tarkastella YLE:n tekemää juttua. Tässä blogini: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/saa-ja-ilmasto-osataanko-ne-erottaa-toisistaan/

Samaa aihepiiriä on käsitelty Hannele Korhosta ja muutamaa muuta käsittelevässä blogissa: FMI Hannele Korhonen, annatko väärää tietoa ilmastosta ja sen muutoksista?

Lisäys 14.3.2022, YLE:n ”sosiaalinen” media

YLE on ottanut käyttöön uuden tavan Facebookissa, jossa estää mm. Kerttu Kotakorven juttujen kommentoinnit. Jos niitä haluaa tehdä, kommentointi tehdään YLE:n sivulla, jossa sensuuri YLE:n moderaattorin kautta rajoittaa niiden julkaisua. YLE:ssä on siis ihan ikiomat tulkinnat somen ja avoimuuden suhteen, eli se ei YLE:ssa ole sosiaalinen media, vaan YLE:n vaalima yksipuolinen ja tässä tapauksessa lysenkolaista ilmatiedettä tukeva linja, jossa ilmastonmuutoksen tässä kuvatut rikolliset halutaan vaientaa, linkki.

1. YLE jutun kuvituskuva

YLE:n jutussa puhutaan, että ilmastoa pitäisi tarkastella 30 vuoden vertailukausien mukaan, mutta kuvituskuvaksi on täysin ristiriitaisesti valittu kahden vuoden kuva Helsingin rautatientorilta.

Aloitus heti meni YLE:ltä hieman metsään, tai niin kuin linja-auto Aurajokeen tammikuussa 1947.

Olisihan Helsingistä saanut vertailukuvan vuodelta 1925, mutta se aika on ilmeisen epäsopiva nykyisessä ilmastokeskustelussa.

Noin muutenhan Helsingissä oli edellisen NAO:n positiivisen vaiheen eli ilmastonmuutoksen aikaan mustaa useinkin tammikuun 15.päivä.

2. Ilmastolliset vertailukaudet

YLE:n toimittaja puhuu ilmastollisista 30 vuoden vertailukausista, mutta aloittaa ne sopivasta vuodesta 1961. Miksi? Siksi varmaankin, että juttuun saadaan haluttu ilmastopropgandistinen näkökulma.

Ilmastonmuutos, joka näkyy toimittaja Ari Strömbergin ja Anne Borgströmin ikkunasta, on nimeltään NAO, joka antaa Suomeen noin 35 vuoden jaksoissa vuoroin kylmiä ja lämpöisiä talvia.

Ilmastoa voi verrata myös 10 vuoden jaksoissa, joissa myös edellinen ilmastonmuutos näkyy oikein hyvin ja siitähän prof. Keränen meille raportoikin vuonna 1939: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/ilmastokatsaus-vuodelta-1939-suomen-ilmatieteenlaitos/

Myös Suomen talvia voidaan vertailla 10 vuoden jaksoissa. Tiedot on eri ilmatieteenlaitosten avoimesta datasta kerännyt Simo Ruoho.

Suomen ilmasto lämpeni 2 astetta tultaessa 1940-luvulle.

Eipä ihme, että siihen aikaan tammikuussa viljeltiin maata ja vehnää aina Lappia myöten. Olisi hyvä kuvituskuva YLE:n juttuunkin tämä.

Etenkin talvet lämpenivä nopeasti 2 asteen verran ja lyhenivät jopa kuukauden verran.

Niinpä Riekot ja Siperian ikirouta siityivät pohjoisemmaksi ja vehnää viljeltiin Lapissa asti.

Navat sulivat ja lintuja siirtyi sinne asustelemaan.

1949 pienen jääkauden aikana eskimot joutuivat jättämään saarensa, mutta nyt siellä voidaan harjoittaa pienimuotoista maanviljelyä

1951 Grönlannin lisäksi navat ja vuorten jäätiköt ympäri maapallon olivat sulaneet tai sulamassa.

Ongelman ydin ilmatieteen näkökulmasta liittyen nopaan globaaliin lämpenemiseen 1940-luvulle tultaessa on se, että sitä ei voi panna ihmisen syyksi.

Kaiken huipuksi nämä ilmatieteen edustajat täysin mukisematta hyväksyvät lämpötilakäyrien väärennökset, jotta 1930-luvusta päästään eroon. Maallikko ymmärtää tämän huijaamisen, jos haluaa, mutta tyhmään kansaan se uppoaa kuin veitsi sulaan voihin.

3. YLE:n jutun paikkakuntakohtaiset ilmastonmuutokset

3.1 Helsinki

Jostain kumman syystä jutussa käsitellään Kaisaniemen alinta lämpötilaa todisteena.

Vähän pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna ilmastonmuutokset eivät ole kovin merkittäviä, kun Kaisaniemen ylimpiä ja alimpia lämpötiloja tarkastellaan, vaikka UHI eli lämpösaareke jätetään huomioimatta.

Miksi ei verrata Helsingin talvien keskilämpötiloja? Ne kertoisivat enemmän ilmastonmuutoksesta.

Kaisaniemen mustat joulutkin olisivat hyvä ilmastonmuutosmittari, koska niistä niin paljon puhutaan. Ilmastonmuutos eli NAO vaiheet näkyvät niidenkin lukumäärässä, jos uskaltaudutaan vertailemaan useampaa ilmastollista vertailukautta kuin vain kahta viimeisintä niistä.

Toki ilmastonmuutokset näkyvät Helsingin talvissa. 3 asteen lämpeneminen on tapahtunut jopa 2 kertaa.

3.2 Jyväskylä

Jyväskylän ilmastomuutoksia myös todistellaan alimpien lämpötilojen kautta.

Miksipä ei tarkasteltaisi Jyväskylän kaikkia vuodenaikoja? Näin ne ilmastonmuutokset näkyvät Jyväskylässä. Uusimmat keskilämpötilat on laskettu FMI:n avoimesta datasta.

Toki ilmastonmuutokset ovat iskeneet myös Jyväskylän jouluihin.

Miten lie on soudeltu Päijänteellä 2000-luvun tammikuiden aikana?

3.3. Sodankylä

Sodankylääkin tarkastellaan alimpien lämpötilojen valossa.

Miksi Sodankylää ei tarkastella keskilämpötilojen muodossa?

Lappissa oli 23.1.2022 lähes jokainen talvi vähintään kerran ilmenevä föhn-ilmiö, jossa lämpötilat nousivat noin 5,8 C-asteeseen (Oulu). Ilmatieteenlaitos twiittasi ennustettujen lämpöjen olevan totetuessaan poikkeuksellisia ja esiintyvän harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. No sehän on taas kerran ihan puppupuhetta FMI:ltä. Alla on kaavio Sodankylän Tähtelän tammikuun ylimmistä lämpötiloista vuodesta 1908 alkaen ja aika iso ristiriita on nyt kyllä meteorologien twiitissä ja todellisuudessa. 23.1 ennustettu ylin siis 4,1 astetta ja 24.1 ennustettu ylin 5,4 astetta. 1908 alkaen +5 astetta on ylitetty 12 kertaa, eli esiintyvyys useammin kuin kerran 10-vuodessa. Muutenkin kuluneen 2000-luvun aikana tammikuun ylimmät lämpötilat ovat jääneet varsin vaatimattomiksi.

3.4. Oulu

Ouluakin tarkastellaan vain alimpien lämpötilojen valossa.

Oulusta on alla olevassa kuvassa FMI:n mittausdataa Kaisaniemen, Kuopion ja Kajaanin lämpötilojen joukkoon laskettuna ja vähän muutakin tietoa.

Myös kuvituskuva Oulusta edellisen ilmastonmuutoksen eli lämpöisen NAO jakson ajoilta.

4. Suomi on lämmennyt 2 astetta 1850 alkaen

Otsikon väite on YLE:n jutussa. Asiallinen ilmastouutisointi menisi niin, että:

– Suomi lämpeni 2 kertaa muuta maailmaa enemmän esiteollisesta ajasta 1940-luvulle tultaessa.

– 1900-luvulla Suomi on lämmennyt jota kuinkin yhtä paljon ( noin +1 C) kuin muu maailma (+ 0,74 C, siis sadasosan tarkkuudella laskettuna!, kuten edellä kuvassa lukee).

– 1930-luvulta 2020-luvulle tultaessa Suomen keskilämpötila on noussut vain 0,3 C, vaikka lämpötilamittauksia on nykyään UHI:n alaisina mm. kaupungeissa, lentokentillä, rautatieasemilla ja satamissa

4.1 Pienestä jääkaudesta palautuminen

Suomi ja pohjoinen pallonpuolisko on tosiaankin lämmennyt muuta maailmaa enemmän, koska pieni jääkausi vaikutti eniten juuri pohjoisella pallonpuoliskolla.

Pieni jääkausi nykyvihreässä uskonnollisluonteisessa ilmastotieteessä kielletään, kuten 1930-luvulle tapahtunut nopea 2 asteen lämpeneminen etenkin pohjoisella pallonpuoliskossa ja keskiajan lämpökausi.

Kuitenkin pieni jääkausi eli pikku jääkausi oli ilmastollisesti keskimäärin normaalia kylmempi kausi noin vuosina 1450–1850.

Kausi ei ollut yhtenäinen maapallon kattava oikea jääkausi, vaan ajanjakson aikana ilmastolliset olosuhteet vaihtelivat suuresti eri puolilla maapalloa. Tuona aikana ainakin Euroopassa oli useita kylmiä kausia, jolloin keskilämpötila oli 2–3 °C normaalia alempi. Siksi ilmaston lämpeneminen pohjoisella pallonpuoliskolla näkyy käyrissä muuta maailmaa enemmän samoin kun tulee näkymään seuraava jäähtyminen.

Tutkijat ovat alustavasti tunnistaneet seitsemän mahdollista syytä pieneen jääkauteen: Maan kiertoratasyklit, vähentynyt Auringon aktiivisuus, lisääntynyt tulivuorten aktiivisuus, merivirtojen muutokset, muutokset väkiluvussa eri puolilla Maapalloa ja siihen liittyvä metsäpinta-alan muutos, ja ilmastojärjestelmän sisäinen vaihtelu.

Suomen ilmatiede kieltää pienen jääkauden siksi, että se ei ollut globaalisti niin kylmä kuin se oli pohjoisella pallonpuoliskolla ja etenkin Euroopassa, jonne tämän kaltainen ilmastonmuutos iskee kaikkein rajuimmin myös seuraavalla kerralla:

– Tästä varsinkin Suomea karusti 1600-luvulla kohdelleesta (30 % kuoli) pienestä jääkaudesta toipuminen näkyy siis erittäin selvästi sekä Tornionjoen jäidenlähdössä että Itämeren jäiden laajuuden vähenemisessä sekä muissa edellä olleista esimerkeistä.

– 1319 kaikki suuret Euroopan joet jäätyivät ja mm. Po-joki oli vahvassa jäässä.

– 1322 kuljettiin ja ja ratsastettiin jäitse Tanskan ja Saksan ja samoin Skånen ja Shellandin välillä. Matkustajia varten perustettiin jäälle ”matkailijakotejakin”
-Sama oli 1324, 1393-94, 1407-08. 1418 ja 1423.

– 1323 oli ankara talvi ja Itämeri sekä Adrian meri kokonaan jäässä

– 1421-1424, katso 1322. Tällöin 4 kovaa talvea Pohjoismaissa niin, että ihmiset ja eläimet saivat kulkea jalan Kattegatin ja Skagerakin ylitse

– 1459-60 oli ankara talvi ja ajettiin reellä Ruotsista Saksaan vieläpä maaliskuun loppuun saakka.

– 1571 oli erittäin ankara talvi etenkin Ranskassa. Kaikki joet jäätyivät.
– 1573 sama asia. Myös Itämeri jäätyi.

– 1578 jäätyi Itämeri niin, että vaunuilla päästiin Danzigista Helaan

– 1594 jäätyivät Rein, Schele ja Adrianmeri, mutta pohjoisessa oli lauhaa

– 1595 kova talvi ja useimmat Saksan joet jäätyivät. Lumien sulaessa oli kovia tulvia koko Keski-Euroopassa

– 1600 jäätyivät Keski-Euroopan joet

– 1608 oli 1640 ja 1740 ohella ankarin talvi, mitä Eurooppaa on kohdannut historiallisella ajalla. Sitä sanottiin ”suureksi talveksi” ja se oli erittäin kova myös Pohjois-Amerikassa, jossa Sagahadocin siirtokunta tuhoutui pakkaseen. Kaikki joet jäätyivät ja Thamesin jäällä veistettiin veneitä.
Itämeri, Zuidersee ja Bodenjärvi menivät jäähän. Paduassa asti oli vahva lumipeite ja Espanjassa kylmä teki paljon vahinkoa. Viini jäätyi ja kuningas Henrik IV:llä oli eräänä aamuna parta jäässä. Vielä helluntain jälkeen (toukokuun 15 p.) pojat luistelivat Danzigissa jäätyneillä lammikoilla.

– 1836 ja myös 1658 Itämeri jäätyi, jolloin Kaarle X Kustaa meni Beltin yli sekä huonona talvena 1708-09

– 1740- ja 1750-luvuilla Sahelin kuivuus, kuoli tuhansia ihmisiä.

– 1800, ennen tätä vuotta tiedetään, että Boden järvi on ollut 28 kertaa jäässä kokonaan. 1800-luvulla enää 2 kertaa 1829-30 ja 1878-80.

– 1820 jäätyivät Ranskan ja Saksan joet. Venetsian laguuneissa oli jäätä ja Thamesilla oli laivaliikenne vaikeuksissa. Turussa oli tammikuun 18. päivä 40 astetta pakkasta.

– 1823 oli ankara talvi ja Bosporissa oli ajojäätä.

– 1830 oli talvi pitkä ja kova. Gibralttarissa oli 12 astetta pakkasta.

– 1838 oli kova talvi ja koko Itämeri jäässä. Tanskan salmien yli ajettiin ja Visbyn ja Ölannin välinen posti kuljetettiin jäätä myöten. Laivaliikenne Thamesilla vaikeuksissa jään vuoksi.

Ihmiset luottavat nykyään toimittajiin kovin huonosti ja luottamus menee aina vaan alas päin, kun näitä YLE:n juttuja lueskelee. Meteorologeihin ei taida juuri kukaan luottaa ja kun tätäkin Anne Borgströmin todistelua tarkastelee, sekin vähän luottamus rapisee.

Olisiko medialla jossakin vaiheessa peiliin katsomisen paikka? Kuvan lähde