Adlercreutz ja Kallas

Suomessa kohistiin yhden päivän verran ministeri Anders Adlercreutzin (RKP) vaimon veljen yritystoiminnan Venäjä-yhteyksistä, mutta varsinaista keskustelua ei syntynyt, koska Suomeen mahtuu vain yksi keskustelun aihe kerrallaan. Nyt se oli rasismi.

Myöskään aihepiiri – eli yhteydenpito Venäjään ja venäläisiin sekä talouspakotteet – ei meillä Suomessa ole yhtä tulenarka kuin Virossa. Siellähän pääministeri Kaja Kallaksen puolison edustaman firman Venäjä-yhteydet on ollut pääpuheenaihe jo useita viikkoja.

Virossa kaikenlaisia yhteyksiä nyky-Venäjän kanssa ja vähäistäkin toimintaa EU-pakotteita vastaan katsotaan erittäin karsaasti. Ja kun pääministeri on ollut hyvin näkyvästi vaatimassa tämän yhteistyön lopettamista, hänen puolisonsa toisenlainen toiminta on ollut vaarassa kaataa jo maan hallituksenkin. Ja on edelleen.

Suomen ja Viron suhtautumisessa Venäjään ja venäläisiin on iso ero. Siinä, missä iso osa virolaisista suorastaan vihaa venäläisiä, Suomessa heitä katsotaan paljon laupeammin. Meillä ryssänvihana tunnettu ajattelutapa jäi viimeistään jatkosotaan, mutta Neuvostoliitosta meitä enemmän kärsineiden virolaisten ajattelussa se on yhä läsnä. Liikaakin.

Kaja Kallaksen ja Anders Adlercreutzin kohteluissa tuo ero Viron ja Suomen välillä näkyy nyt korostetusti. Kaja Kallaksen kiirastuli jatkuu jatkumistaan, kun taas – Kallaksen tavoin itse ilmeisen syytön –  Adlercreutz on saanut olla ihan rauhassa ja keskittyä muiden poliitikkojen väärien tekojen arvostelemiseen.

Samaan aikaan, kun raakaa hyökkäyssotaa käyvä naapurimme Venäjä pyrkii luikertelemaan irti EU-pakotteista Suomen ja joidenkin suomalaisten vientifirmojen sinisilmäisyyttä hyödyntäen, meillä ongelmaa ei edes huomata tai sitä vähätellään – kun on kuulemma isompiakin huolia.