Elina Valtonen ja Riikka Purra

Suomalaisen politiikan isossa kuvassa perusasetelma on ennallaan: oppositio haukkuu hallitusta kuten se on aina tehnyt ja tulee tekemään. Uutta on vain se, että nyt opposition keihäänkärjet on suunnattu yksittäisiin ministereihin – ja sivustatukea oppositiolle on tullut myös hallituksen suunnalta.

En nyt tässä tarkoita RKP:tä, sillä merkittävin rimanalitus tässä suhteessa oli ulkoministeri Elina Valtosen julkinen anteeksipyyntö Suomen puolesta Turkilta ja turkkilaisilta, kun Riikka Purra oli 15 vuotta aiemmin suuttunut jollekulle turkkilaiselle – siis yhdelle – tämän käytöksestä Purraa kohtaan ja puhunut ”turkkilaisapinasta”. Uskomatonta, että Suomen ulkoministeri Valtonen ei tarkentanut asiaa Purralta, vaan lähti oitis ja suoraa päätä pyytelemään anteeksi koko Turkilta ministeritoverinsa vanhaa lausumaa – sen jopa väärin tulkiten. Kyllä siinä turkkilainenkin osapuoli lienee asiaa ihmetellyt.

Vaikka ihmisen sanomista apinaksi toki huonoa käytöstä onkin, Elina Valtosen toiminta asiassa on ollut vähintäänkin kummallista. Purra oli kirjoittanut tekstinsä nimimerkillä ja yksityishenkilönä, ei siis poliitikkona, saati ministerinä, mutta Valtonen ei tuota asiaa huomannut – tai ei siitä välittänyt. Lähtiessään pyytelemään anteeksi koko Suomen puolesta juuri nimitetty ulkoministeri halusi kai hinnalla millä hyvänsä julkisuutta itselleen sekä nostetta profiililleen. Ja suomalaisen median hyvin tuntien onnistuikin siinä.

Media, jonka olisi luullut edes jossain määrin ihmettelevän, miksi ulkoministeri lähtee pyytelemään anteeksi vieraalta valtiolta jotain ministeritoverinsa yksityishenkilönä 15 vuotta aiemmin antamaa lausumaa, ei tässä mitään outoa huomannut. Sen sijaan se ryhtyi kuorossa paheksumaan tuota turkkilaisapina-termin käyttäjää – ja Valtonen pääsi tilanteesta kuin koira veräjästä.

Olen pitänyt ja pidän Elina Valtosta erinomaisena talousosaajana, mutta tämä anteeksipyyntö-case viittaa ulkoministerimme melko huonoon tilanneharkintaan. Ennen tärkeiden lausuntojen antamista pitäisi tietenkin koota yhteen palapelin kaikki osat, ettei jotain tärkeää jää huomaamatta – kuten nyt jäi.

Ulkoministeri Elina Valtonen on yksi älykkäimpiä naispoliitikojamme – kuten on myös Riikka Purra. Orpon hallituksessa he ovat myös ministeritovereita, joten heidän yhteistyönsä sujuminen mahdollisimman hyvin on koko Suomen etu. Siksi ehdotan, että Elina Valtonen – kun hän on tälle anteeksipyyntölinjalle kerran lähtenyt – pyytää anteeksi myös Riikka Purralta. Ei siksi, että osoittaisi sillä hyväksyvänsä Riikka Purran huonon ja rasistisen sananvalinan 15 vuotta sitten, vaan siksi, että tulkitsi ministeritoverinsa tarkoittaneen turkkilaisia yleensä, ei vain yhtä tiettyä turkkilaista.

Jollei Elina Valtosessa ole naista tuota anteeksipyyntöä esittämään – taikka Rikka Purrassa naista sitä edellyttämään – hallitusyhteistyön rattaisiin jää kiertämään ainakin yksi aivan turha kivi niiden muiden kivien joukkoon.