Hallituksen herkkä hipiä järkevän päätöksenteon ongelmana

Kun kansanedustaja kyselytunnilla kysyy ministeri X:ltä jotakin asiaa, selkein ja paras tapa on, että ministeri X vastaa tuohon kysymykseen. Jos kysymys koskee tietoa tai mielipidettä, X voi vastata kertomalla tuon kaivatun tiedon tai mielipiteen. Jollei hän tiedä, sen sanoninen on ihan ok. Jollei hänellä ole asiasta mielipidettä, senkin sanominen on ihan ok.

Poliittiseen  kulttuuriimme on kuitenkin vähitellen tullut tapa, että selkeisiinkään kysymyksiin ei hallituksen puolelta aina vastata. Useimmiten vastaus toki sivuaa asiaa, mutta ei aina vastaa kysymykseen. ”Hyvää päivää, kirvesvartta” on saapunut myös eduskuntaan.

Kun tämä vastaamattomuusongelma on nyt Orpo-Marin -tapauksen yhteydessä nostettu framille, asiantilaa pitää ryhtyä muuttamaan, ja ensimmäinen vaihe tässä on ongelman tunnustaminen.

Sanna Marin on monella tapaa hyvä poliitikko, mutta ikävän totuuden myöntäminen ei ole hänen paras ominaisuutensa. Ongelmien itsepintainen kieltäminen ei niitä poista, ja tilanne vain pahenee, kun Marin ryhtyy syyttelemään ongelmasta puhuvia kansanedustajia valehtelusta.

Nykyinen hallitus – etenkin sen kärki – koostuu melko nuorista poliitikoista. He tietävät sen itsekin, joten heillä näyttää olevan iso tarve osoittaa, että vähäisestä kokemuksesta huolimatta homma hoituu. Tällainen tilanne johtaa helposti kouluissa joskus koettuun ns. oppilaskuntailmiöön, jossa nuorten ymmärrettävä into parantaa kouluaan useimmiten törmäsi lainsäädännön ym. karuihin tosiasioihin.

Virheiden pelko ja halu näyttää ovat johtaneet tilanteeseen, että siinä, missä Marinin hallitus voisi nykyistä pehmeämmin ja myös oppositiota oikeasti kuunnellen myöntää joitakin valintojaan vääriksi, se puolustaa niitä henkeen ja vereen. Kun hallitus lisäksi ryhtyy syyttämään arvostelijoitaan valehtelijoiksi, tilanne on eskaloitumassa myös arvovaltakysymykseksi.

Olisiko tilanne tämä, jos kyseessä olisi kokeneemmista poliitikoista koostuva hallitus? Jos itsetunto-ongelmia ei olisi, otettaisiinko asiat nykyistä enemmän asioina, ilman arvovaltapohdintoja?

Hallitus, jonka yksi tärkeimmistä agendoista tuntuu olevan oman pätevyytensä tähdentäminen ja julistaminen, ei voi toimia optimaalisesti. Kun aikaa menee näinkin runsaasti oppositiosta tulevan arvostelun torjumiseen, itse arvosteltava asia – jutun pihvi – jää väkisinkin vaille riittävää huomiota.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu