Kauhukabinetti

Tässäpä leikkimielinen pintaluonnehdinta Suomen puolueiden nykyisistä johtajista:

Li Andersson (vas.):

Koulussa erinomaisesti pärjännyt kympintyttö ei näytä kunnon vastoinkäymisiä vielä kohdanneen. Li selvittelee asioita aina hymyssä suin – mikä antaa naisesta hieman ylimielisen kuvan. Vienyt taannoista rautakouraduunaripuoluetta selvästi kohti vihreitten arvomaailmaa.

Sari Essayah (kd.):

Selkeäsanainen ja analyyttinen poliitikko, joka olisi pärjännyt myös jossain isommassa puolueessa. Pahana tapana saarnata, vaikkei pappi olekaan. Päivi Räsäsen jälkeen johtanut KD:tä piirun verran liberaalimpaan ja käytönnönläheisempään suuntaan.

Jussi Halla-aho (ps.):

Tohtorismies, joka tuntee arvonsa eikä sitä peittele. Selittää asiat juurta jaksain, mikä saattaa vaikuttaa joskus jahkailulta. Halla-aho ei ole kansanmies, mutta kansa tykkää, kun hän tv-väittelyissä puhuu vain puheenvuoron saatuaan, toisin kuin kaikki muut.

Anna-Maja Henriksson (rkp.):

Järkevän oloinen poliitikko, jolla ei ole mitään muuta agendaa kuin saada ruotsinkielisen vähemmistömme etuoikeudet säilymään tai jopa lisääntymään. Se hallituksen Aikuinen nainen.

Hjallis Harkimo (ln.):

Hjalliksen tuntevat kaikki, mikä on hänelle sekä siunaus että kirous. Läheinen yhteistyö Jetro ”Helppoheikki” Rostedtin kanssa ynnä muu pintajulkisuus panee ajattelemaan miehen vakavastiotettavuutta myös politiikassa. Selkeäsanainen ja suorapuheinen suomalainen mies.

Sanna Marin (sd.):

Liian paljon, liian varhain. Tähän saakka kaunotar on pärjännyt ulkonäöllään ja terävyydellään hyvin, mutta kun perspektiiviä menneisyyteen ei ole, se on tullut jo muutamia kertoja näkyville. Tahtoessaan kuitenkin pysyy SDP:n ankkurina vielä useita vuosia. Taipumusta jankuttamiseen.

Maria Ohisalo (vihr.):

Naisen oppineisuus näkyy kaikessa. Viehätysvoimaakin riittää, mutta teot ja tekemättä jättämiset eivät ns. suurta yleisöä juuri miellytä. Tyypillinen cityvihreä, jolle elämä kehäkolmosen pohjoispuolella on yhtä tuttua kuin pitsinnypläys poromiehelle.

Petteri Orpo (kok.):

Terrierin ja sorkkaraudan sekoitus. Asoissa, joihin lujasti uskoo, pyrkii menemään vaikka läpi kiven. Sorkkarauta-Orpo puolestaan astuu esiin, kun joku asia pitää purkaa uuden ja entistä uljaamman tieltä. Uskottavuus järkkyi, kun edelliskaudella maakuntasotea ajanut Orpo kääntyi sen kiivaimmaksi arvostelijaksi.

Annika Saarikko (kesk.):

Pullantuoksuinen perheenäiti. Jaksaa päivästä ja kuukaudesta toiseen esittää optimistia, vaikka puolue kuihtuu alta. Hallituksen sillanrakentajatehtävässä joutuu tinkimään joistakin keskustan vanhoista periaatteista, mitä puolueen talonpoikaissiipi ei hyvällä katso.

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu