Peruskoulu 50 vuotta

Suomi siirtyi peruskoulujärjestelmään 50 vuotta sitten, jolloin ensimmäiset vakituiset peruskoulut aloittivat Lapissa. Vähitellen peruskoulu valui kohti etelää niin, että syksyllä 1976 mukana oli jo koko Suomi.

Ennen peruskoulujärjestelmään siirtymistä Suomessa toteutettiin rinnakkaiskoulujärjestelmää. Siinä kansakoulusta siirrytiin 4-6 luokan jälkeen joko opikouluun tai kansalaiskoululuokille. Ajatus kai oli, että oppikoulun käyneet jatkaisivat yliopistoissa ja kansalaiskoulun käyneet käytännön ammateissa.

Peruskoulujärjestelmän paras puoli entiseen verrattuna oli se, että tuo jopa 11-vuotiaana tehty iso päätös oppi- ja kansalaiskoulun välillä jäi kohtuuttomana historiaan. Kun peruskoulu lisäksi oli – toisin kuin oppikoulu – perheille maksuton, opiskelumahdollisuudet olivat nyt kaikille samat koko oppivelvollisuusajan.

Alkuaikojen peruskoulussa kielissä ja matematiikassa oli ns. tasokursseja, mutta kun etenkin poikaoppilaat valitsivat laiskuuttaan yleiskursseja – joiden vaatimustaso oli alempi kuin muilla ja saattoivat estää jopa lukioon pääsyn – tasokursseista päätettiin luopua jo 80-luvulla.

Historiaan 70-luvulla jäänyt oppikoululaitos oli opiskelusisällöltään aika teoreettinen, ja uusi peruskoulu olikin eräänlainen oppikoulun ja kansalaiskoulun yhdistelmä. Joidenkin mielestä se oli edelleen liian teoreettinen, toisten mielestä taas liian käytäntöpainotteinen, mutta yleisesti ottaen sitä pidettiin ihan hyvänä kompromissina koko kansan kouluksi.

Oppikoulun oppilaista osa oli tyytynyt keskikoulun oppimäärään ja jatkanut esimerkiksi opistotason opintoihin, mutta pääosa oli jatkanut lukioon. Kansalaiskoulun oppilaista useimmat olivat jatkaneet ammattikouluun, mutta nyt peruskoulun myötä lukiovaihtoehto tuli mahdolliseksi koko ikäluokalle. Niinpä lukiosta tuli vähitellen suosituin peruskoulun jälkeinen oppilaitos.

Peruskoulun oppianeista suurinta vastustusta koki alusta alkaen ruotsin kieli. Supisuomalaisissa osissa maata sen opettamista kaikille oppilaille pakollisena aineena oli usein vaikea perustella, mutta vähitellen tämä RKP:n ja kepun lehmäkaupoilla junailema poliittinen ratkaisu vakiintui. Peruskoulun ainejakoa ei haluttu muutoinkaan avata, mutta mm. valinnaisten oppiaineiden lisäämisellä yritettiin rauhoitella niitä, joiden mielestä peruskoulu oli liian tasapäistävä ja erikoislahjakkuuksia huomioon ottamaton.

Suomalaisen peruskoulun malli oli otettu Ruotsista, missä se jakaantui ala-, keski- ja yläasteeseen. Suomeen kehitettiin kaksiasteinen malli, jossa vuosiluokat 1-6 muodostivat ala-asteen ja vuosiluokat 7-9 yläasteen. Ala-asteella oli luokanopettajajärjestelmä, ja entiset kansakoulunopettajat siirtyivätkin melko kivuttomasti ala-asteiden virkoihin.

Entisten oppikoulunopettajien kohdalla tilanne oli monimutkaisempi, sillä toiset joutuivat tai pääsivät opettamaan lukiolaisia ja toiset taas yläasteelaisia. Kun lukiossa oppilasaines oli valikoitu ja siis helpompi – ja palkkauskin vähän parempi kuin yläasteella – tunkua lukiopuolelle ei voitu välttää.

Nyt jo 50 vuoden ikään päässyt peruskoulu on muuttunut matkan varrella melko vähän. 2000-luvulla tapahtunut asteiden poistuminen ja yhtenäisen peruskoulun idea on ehkä suurin muutos, mutta edelleen nuorempia peruskoululaisia opettaa pääosn ”oma” luokanopettaja ja vanhempia oppilaita taas aineenopettaja.

Vaikka Suomen pisa-tulokset ovat viime vuosina huonontuneetkin, tuo samanaikainen asteiden poistaminen ei liene kehityksen suurin syyllinen. Sen maininnan antaisin tehokkuuden nimissä suoritetulle kyläkoulujärjestelmän alasajolle, sillä pienissä kyläkouluissa lapset saivat tietysti yksilöllisempää kasvatusta ja opetusta kuin nykyisin muodissa olevissa suurkouluissa, joihin ekaluokkalaisetkin lapset kuljetetetaan jopa kymmenien kilometrien päästä.

Kaiken kaikkiaan suomalainen peruskoulu on edelleen menestystarina, ei ehkä paras mahdollinen, mutta riittävän hyvä, jotta voimme sillä ylpeillä. Onnea ja yhä vain parempaa menestystä siis 50-vuotiaalle!

+3
Jari Rusanen
Sitoutumaton Savonlinna

Politiikan sivustakatsoja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu