SDP asettui turkistarhauksen vastaiseen rintamaan

Useimmissa Euroopan maissa turkistarhaus on kokonaan tai pääosin kielletty, loppunut muutoin taikka siirtymäaika tuon julman ja tarpeettoman elinkeinon lopettamiseksi menossa. Suomi onkin yksi harvoja eurooppalaisia maita, missä niin tarhakettuja kuin -minkkejäkin saa rääkätä oikein valtiovallan myötävaikutuksella.

Se, että SDP nyt viime puoluekokouksessa asettui turkistarhauksen kieltämisen taakse, lupaa kuitenkin hyvää. Vihreäthän ovat olleet kiellon kannalla jo pitkään, ja kun myös kokoomuksen ja vasemmistoliiton tahoilta on kuultu voimakkaita äänenpainoja tarhauksen kieltämiseksi, Suomen turkistarhojen kannattaisi jo ryhtyä valmistautumaan toimintansa vähittäiseen alasajoon.

Turkistarhausta varauksettomasti kannattavia puolueita on Suomessa enää kaksi: RKP ja keskusta. RKP:lla kyseessä ei ole ideologinen valinta, vaan pelkkä valtapeli. Jos se jättäisi tarhauksen puolustamisen vain keskustalle, turkistarhaajat – joista iso osa on ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta – kääntyisivät epäilemättä keskustan äänestäjiksi.

Myös keskustalle turkistarhauksen puolustaminen on pääosin valtapolitiikkaa, mutta taustalla on myös puolueessa laajalle levinnyt erheellinen käsitys talonpojan oikeuksista niin maahansa kuin myös eläimiinsä. Kyseinen periaate vartioi talonpojan ikiaikaisia oikeuksia tai sellaiseksi oletettuja kuin impi kalleintaan. Lopputulos – eli tässä tapauksessa monissa maissa eläinrääkkäykseksi luokiteltu toiminta – on otettu jonkinlaiseksi oikeuksien mittariksi: jos turkistarhaus kielletään, vaarassa ovat myös muut oikeudet ja etuoikeudet, joten kieltoa on vastustettava ihan periaatteen vuoksi.

Turkisten tarpeettomuuden nykyihmisille ovat huomanneet myös tarhaajat itse, eikä kukaan heistä enää tosissaan väitä turkiksia tapelliseksi ihmisten lämpimänä pitämisen kannalta. Se, että kyseessä on ei vain turhake, vaan nimenomaan eläimille kärsimystä aiheuttava ja niin ollen moraalisesti arveluttava elinkeino, on siis ollut pakko myöntää, mutta kun muoti vaatii ja kauppa käy.

Sivistysmaissa oikeiden turkisten käyttö on jo romahtanut. Kiinassa, Venäjällä ja muissa sivistyksen korkeampaa tasoa vielä etsivissä maissa tarhaturkiksista tehtyjen asujen ja asusteiden käyttö sen sijaan on vielä voimissaan, pääsyyllisinä rikkaat mutta turhamaiset naisihmiset.

Turkistarhauksen sallimista on Suomessa selitetty myös työllisyysperustein. Näin siitäkin huolimatta, että tarhauksen merkitys kansantaloudelle on valtakunnallisesti melko mitätön ja alueellisestikin vain vähän merkityksellinen. Muutamissa Pohjanmaan kunnissa sillä on toki tärkeääkin merkitystä, mutta mikään suurtyöllistäjä – etenkään suomalaisten työllistäjä – turkistarhaus ei niissäkään kunnissa ole.

Eläimen turkis on sitä parempi, mitä parempaa ruokaa eläimelle annetaan – ja mitä viheliäisemmissä sääoloissa sitä pidetään. Täällä Pohjolassa etuna ovat etenkin kylmät ja tuuliset talvet, jolloin turkiksesta tulee erityisen korkeatasoista. Tarhaajien taholta joskus kuultu väite, että Suomessa tarhaeläimillä on paremmat oltavat kuin vaikkapa jossakin eteläisemmässä maassa, pitääkin siis nähdä yhdeksi epätoivoiseksi yritykseksi saada tarhaajien imagoon piirrettä edes vähäisestä myötätunnosta eläimiä kohtaan.

Vaikka turkistarhaus Suomessa on laillinen elinkeino, moraalisesti kestävä se ei  missään tapauksessa ole. Eläinten kärsimykset ovatkin viime vuosina tulleet yhä enemmän mukaan keskusteluun, mitä myös SDP:n vaatimus turkistarhauksen kieltämisestä tarkoittaa. Toivoa sopii, että mukaan tähän Suomen nostamiseen eurooppalaiselle tasolle myös eläinsuojelun saralla tulevat pian kaikki muutkin puolueet – ajan mittaan ja sivistyksen levitessä myös Suomen Keskusta ja RKP.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu