Sota eskaloituu?

Itäiseen naapurimaahamme on hyökätty. Toistaiseksi tuntemattomista paikoista lähetetyt droonit ovat kylväneet pelkoa ja kauhua ystäväkansamme rauhaa rakastavan väen keskuudessa, ja kun ne lienevät löytäneen kohteensa sotilasliitto Naton vakoojasatelliittien avulla, todellinen syyllinen naapurimme hädälle on tietysti imperialistinen USA.

Jos eläisimme 60-70-lukuja, jotakuinkin noin olisi stalinistikommunistinen Tiedonantaja-aviisi Venäjälle suunnattuja droonihyökkäyksiä kommentoinut.

Alkukappale on myös hyvä esimerkki siitä, kuinka tätäkin kirjoitusta voitaisiin tulkita täysin päinvastoin tarkoitustaan: vain ekan kappaleen lukemalla kuka tahansa voi väittää blogistia putinistiksi – tai vähintäänkin järjettömäksi.

Tosiasiahan on, että Venäjän raukkamainen sota Ukrainaa vastaan on vain ja ainoastaan Venäjän itsensä syy. Nyt, kun tuo sota on mitä ilmeisimmin eskaloitumassa jo äiti-Venäjän omalle alueelle, yhdeltäkään ulkovaltiolta – Valko-Venäjää ja Pohjois-Koreaa toki lukuun ottamatta – ei löydy todellista ymmärrystä, saati empatiaa, Venäjää kohtaan.

Jos edes tämä sodan saapuminen Venäjän omalle maaperälle ei aikaansaa minkäänlaista sodan vastaista reaktiota venäläisissä, heidän tukensa Putinille on vankkumattomampi kuin luulimmekaan. Kansan tietämättömyyteen ei voi enää vedota, ja myös puheiden fasistisen Lännen aloittamasta Venäjän alistamisesta luulisi huvittavan jo tyhmimpiäkin venäläisiä.

Mutta palatkaamme alkuun. Silloinkin 60-70-luvuilla – vaikka Neuvostoliiton systeemistä ja raakuuksista tiedettiin jo laajalti – jopa Suomessa oli mekittävä määrä ihmisiä, joille itänaapurimme oli sekä maailmanrauhan tae että ystävämaamme sotaisaa Natoa ja amerikkalaista imperialismia vastaan. Jalo aate ja sokea usko hämärsivät kommunistiemme ajattelun samaan tapaan kuin venäläisten ajattelun nyt?

Jari Rusanen
Sitoutumaton Savonlinna

Politiikan sivustakatsoja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu