Työperäinen maahanmuutto

Taannoisen kehysriihen yksi mielenkiintoisimmista ratkaisuista oli työperäiseen maahanmuuttoon panostaminen. Sen sijaan, että hallitus haluaisi parantaa kotimaista työttömyystilannetta, se siis pyrkii täyttämään työpaikat ulkomaisella työvoimalla.

Äkikseltään voisi luulla, että kyseessä on vihervasemmistolaisesta ideologiasta kumpuava ratkaisu, mutta EK:n ja muun työantajapuolen into työperäisen maahanmuuton lisäämisestä kielii muuta: ne ovat haistaneet halpatyövoiman hajun. Jo nyt Suomessa on tilanne, että iso osa rakennusalan, marja- ja puutarha-alan sekä turkistarhauksen työpaikoista on täytetty ulkomaalaisella työvoimalla, joten miksei sitten muillakin aloilla?

Jopa vasemmiston luulisi olevan kiinnostunut työpaikkojen luomisesta nimenomaan suomalaisille, työttömyyttä siten vähentäen, mutta kehysriihessä hallitus käänsi selkänsä kotimaisille työttömille nyt ilmeisen lopullisella tavalla. Kun työttömyyttä ei enää entisessä määrin hoideta edellytyksiä suomalaisten työllistymiselle lisäämällä vaan ainoastaan työttömiä passivoivasti heille erilaisia tukia suuntaamalla, kehysriihen ratkaisu on periaatteellisesti jopa historiallinen.

Nyt alkava ”passiivimalli” on kuin vastaisku Sipilän hallituksen aikana syntyneelle aktiivimallille, jossa suomalaisten työttömien työllistymistä pyrittiin lisäämään sekä kepillä että porkkanalla. Kun tuosta työttömien työllistämistavoitteesta luovutaan nyt lähes kokonaan – ja tilalle otetaan työperäinen maahanmuutto – tilanteen lopullista voittajaa on vaikea veikata.

Lyhyellä aikavälillä tyytyväisiä voivat olla sekä halvasta työvoimasta unelmoineet yritykset että työhön joutumista pelkkäävät työn vieroksujat, mutta suurimmalle osalle suomalaisista ratkaisu oli huono. Tavalliset kansalaiset opiskelevat nimenomaan työllistyäkseen ja työllä itsensä ja perheensä elättääkseen. Sen lisäksi työ ja ammatti lisäävät ihmisen tarpeellisuuden kokemusta sekä työkavereidenkin kautta kiinnittävät hänet erilaisiin verkostoihin.

Se, että nuo työnteon edut alkavat nyt siirtyä monien kohdalla yhä etäämmälle ja entistä useammat työpaikat aletaan täyttää ulkomaalaisilla, heijastuu pian koko yhteiskuntaan. Hinta siitä, että ulkomaalaiset suostuvat suomalaisia huonompiin työehtoihin, on kova ja johtaa ennen pitkää kaksiin työmarkkinoihin: koulutusta vaativiin aloihin sekä halpatyövoima-aloihin, jotka ovat täysin maahanmuuton varassa. Vähän koulutetulla suomalaisella työttömällä ei tässä pelissä ole mitään mahdollisuuksia pärjätä, koska aina löytyy joku halvempi ulkomaalainen.

+2
Jari Rusanen
Sitoutumaton Savonlinna

Politiikan sivustakatsoja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu