Vihreät naiset ja perussuomalaiset miehet

On hämmästyttävää, kuinka lyhyessä ajassa perussuomalaiset on noussut Suomen suurimmaksi työväenpuolueeksi: peräti 42 prosenttia palkkatyöläisistä kannattaa perussuomalaisia ja vain noin 14 prosenttia seuraavaksi suurinta puoluetta eli SDP:tä. Miesten kohdalla siirtymä on vielä isompi, sillä jo noin puolet työväenluokkaisista miehistä ilmoittaa kannatavansa perussuomalaisia.

Nykyisen poliittisen arvojanan eli konservatiivi-liberaali -janan toisessa päässä puolestaan vihreät nousevat. Siinä, missä perussuomalaisten pääkannattajakunta on työtä tekevää miesväkeä, vihreiden kannattajakunnan suurin ryhmä ovat koulutetut naiset. Myös työväenluokkaiset naiset ovat löytäneet vihreät, josta onkin jo kehkeytynyt Suomen suurin naisten puolue.

Kun miehet näyttävät yhä enemmän keskittyvän perussuomalaisten ja naiset yhä enemmän vihreiden taakse, politiikan tutkijoiden luulisi tätä ilmiötä nyt laajasti analysoivan. Onko tällaista selvää sukupuolen mukaista jakautumista ollut Suomessa koskaan aiemmin? Mikä tuon jakautumisen selittää? Mihin tällainen kehitys voi johtaa?

Yhtä jalkaa sukupuolittumisen kanssa nousussa on toinenkin poliittinen ilmiö: itseään ns. parempana väkenä pitävät vastaan duunarit. Toisin kuin 1960-70-luvuilla, jolloin koulutettu väki ja työväki löysivät toisensa vasemmistolaisessa työväenliikkeessä, nyt 2020-luvulla ”vihreä sivistyneistö” ja ”perussuomalainen työväki” näyttävät erkaantuvan toisistaan yhä vain enemmän. Molemmilla toki on sama päämäärä eli parempi Suomi, mutta keinot sen saavuttamiseksi jopa päinvastaiset.

Ennen tieteellisiä tutkimuksia näiden ilmiöiden syitä ja seuraamuksia voi vain arvailla. Syitä sille, että Suomen miehet sekä työväki ovat – hieman karrikoiden sanoen – yhä konservatiivisempia ja naiset sekä koulutettu väki yhä liberaalimpia, on vielä vaikea nähdä, mutta yksi niistä voivat olla kansainväliset muoti-ilmiöt metoosta kasvissyöntiin (naiset) ja ramboilusta yleiseen viherkriittisyyteen (miehet). Vihreiden suosiota koulutettujen miesten keskuudessa selittänee myös ilmastonmuutos ja perussuomalaisuuden suosiota työläisnaisten parissa puolestaan ns. haittamaahanmuutto.

Niin kauan kuin vihreät naiset ja perussuomalaiset miehet kinastelevat ainakin kohtalaisen sivistyneesti, poliittinen sukupuolirailo ei ole liian leveä. Yhteiskuntarauhan – ja joissakin tapauksissa varmaan myös perherauhan – kannalta miesten ja naisten välistä poliittista etääntymistä ei ehkä kannattaisi nyt lietsoa. Siinäkin suhteessa nykyisen hallituksemme naisviisikko on paljon haltijana.

Elleivät hallituspuolueet nyt herää ja ryhdy näkemään asioita vähän laajemmin, ”miespuolueet” eli perussuomalaiset ja kokoomus voivat jo seuraavissa vaaleissa nousta valtaan. Tällaisessa vihervasemmiston ja porvaripuolueiden neljän vuoden välein tapahtuvassa sahauksessa on toki puolensa, mutta poliittisen jatkuvuuden kannalta se on ongelmallista. Ei siihen ainakaan nykyistä enemmän sukupuolittunutta puoluekenttää enää tarvittaisi.

 

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu