Kyllä kulttuuristakin voi leikata
Useat kulttuurialan ihmiset vaikuttivat pillastuneen sosiaalisessa mediassa, kun perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kuvaili Ylen tv-tentissä kulttuuria luksuspalveluksi. Ymmärrän, että huoli on suuri kun oman elinkeinon rahoitus asetetaan tärkeysjärjestyksessä vaakalaudalle.
Tämä kuitenkin osoittaa, miten kukin intressitaho vuorollaan näkee juuri oman tulonsiirtonsa kaikkein tärkeimmäksi. Tämä, jos mikä tekee käytännössä poliittisen keskustelun julkisen talouden säästöistä mahdottomaksi. Solidaarisuutta osataan vaatia vain silloin kun ihmisiltä verotetaan, mutta ei silloin kun kaikkien pitäisi jostain saavutetuista eduistaan tinkiä.
Vasemmistolle on tehty aivan liian helpoksi puolustaa kaikkea rahoitusta velaksi. Se ei kuitenkaan ole taloudellisesti kestävää. Se on itsepetosta ja ongelmien lykkäämistä myöhemmäksi. Usein tämä vieläpä naamioidaan puheissa empatiaksi, heikoimpien puolusteluksi ja kaikeksi muuksi hyveelliseksi ikään kuin leikkauksia tehtäisi vain ilkeyttä ja ihmisten elämän tahalliseksi kurjistamiseksi tai ainoastaan rikkaiden eduksi.
Minullekin suomalainen kulttuuri on tärkeä ja arvokas asia, mutta niin populisti en ole, ettenkö voisi tarkastella myös sen julkista rahoitusta kriittisin silmin. Valitettavasti kulttuuri on monien muiden julkisten menojen tavoin poliittisessa keskustelussa niin ”pyhä” asia, että säästämisestä puhuminen tässä yhteydessä julistetaan huutokuorolla kulttuurivastaisuudeksi tai alhaisen sivistyksen osoitukseksi. Näiden ihmisten tulisi katsoa peiliin ja keksiä paremmat vasta-argumentit.
Kun asiat asetetaan mittasuhteisiin, puhe (julkisesti rahoitetusta) kulttuurista luksustuotteena on kuitenkin totta. Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuus uutisoi, että
”Valtio tukee jokaista oopperalippua 230 eurolla, maataloutta vuosittain 185 eurolla kuluttajaa kohti”
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/d0611b1e-a114-5e00-8dcc-5baff8002d34
Jaakko on aivan oikeassa.
Kun on säästettävä valtion maksamista kuluista, myös kulttuurin saamia rahoja vähennettävä. On typerää näytellä rikkaampaa kuin onkaan. Kirjastolaitosta haluan tukea ja säästää leikkauksilta, mutta muilta kulttuuri riennoilta voi leikata.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjastohan on varasto, mistä lainataan kirjoja.
Ilmoita asiaton viesti
”Valtio tukee jokaista oopperalippua 230 eurolla, maataloutta vuosittain 185 eurolla kuluttajaa kohti”
Juu, mutta maataloustuki on on yli kaksi miljardia kun taas oopperaan kohdennetaan noin 40 miljoonaa. Suuruusluokat pitää myös suhteuttaa. Oopperaan joutuu jokainen veronmaksaja maksamaan vajaan euron kuukaudessa. Ja niistä veronmaksajista puolet eivät edes ole nettomaksajia.
Ooppera kuuluu länsimaisen valtion ”kulttuuri-infrastruktuuriin”. Se löytyy kaikista länsimaista.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, oli kyllä todella tarkoitushakuinen vertaus tuossa lopussa, mutta silti koen että myös sinun perustelusi ontuvat.
Ei kai perustelu oopperan (tai jonkun muun) ylläpitämiselle voi olla se että sellainen on jossain muuallakin. Ei Suomi kuitenkaan lopeta olemasta länsimaa vaikka ooppera joutuisikin rahoittamaan itsensä. Tai vaikka ooppera lakkaisi olemasta.
Myös se että kyseessä on pieni summa ei minusta ole pitävä perustelu. Suomessa on paljon pieniä menokohteita joiden yhteenlaskettu summa on merkittävä. Jos ne jätetään leikkauksien ulkopuolelle kategorisesti, kaikki leikkaukset kohdistuvat sosiaaliturvan, terveydenhuollon ja puolustuksen kaltaisiin isoihin menoeriin.
Ilmoita asiaton viesti
Paljonko oopperaesitys lämmittää nälkäistä ihmistä oopperatalon ulkopuolella kun hänelle kerrotaan että maksat VAIN yhden euron kuukaudessa. Miksi hänen pitää tukea varakkaita ihmisiä, joilla olisi varaa muutenkin maksaa vaikka 250€ esityksestä. Tuo varakas ihminen säästää yhteiskunnan tuella satoja euroja vuodessa oopperaesityksistä, heh.
Oopperat (monikossa), teatterit, orkesterit, taidemuseot, museot, elokuvat … miksei näitä saada kannattamaan pääsymaksuilla? Eivätkö kulttuurintekijät osaa tehdä suurta yleisöä kiinnostavia esityksiä / näyttelyitä jotta yleisö kävisi niitä katsomassa ja pääsymaksutulot kattaisi kustannuksia?
Onko liian suuria kunnianhimoisia produktioita, liian kalliita esiintyjiä, liikaa väkeä?
Vertailun vuoksi, tuskinpa jääkiekko liigan seurat saavat valtiolta tukea pelaajien palkkoihin? Kyllä esitysten (pelaajien) pitää olla niin hyviä että maksava yleisö viitsii maksaa pääsylipusta pyydetyn hinnan otteluun … ilman yhteiskunnan tukea.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi ei esim. videoida esityksiä ja streamata niitä johonkin hintaan? Eikös oopperat kuitenkin yleensä loppuunmyydä että kysyntää sinänsä olettaisi olevan.
Ilmoita asiaton viesti
Kulttuurin osuus valtion budjetissa on 0,8%.
Perussuomalaisten tarve luoda vastakkainasettelua ihmisten välille on tuhoisaa yhteiskunnalle.
Nyt kohteena on kulttuurin tekijät. Aiemmin kohteena ovat olleet mm. maahanmuuttajat, seksuaalivähemmistöt, media, oikeuslaitos, poliisit.
Listalle ei loppua näy.
Ilmoita asiaton viesti
Silloin kun haetaan ”talkoilla” säästöjä valtiontaloudessa, ei luxuskulttuurinkaan siltä pitäisi välttyä.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä sinusta on luxuskulttuuria?
Ilmoita asiaton viesti
Esim. Ooppera, operetti, musikaalit.
Ilmoita asiaton viesti
…Suomessa puhaltaa, mm. Putinin ja oikeistopopulistien takia sinimustat, synkät, kylmät tuulet ja pamppu-ja marssimusiikki.
Kun Saksan Aatukin aikoinaan intoutui taidesensoriksi, niin hän ”rappiotaiteesta” jätti polttamatta ne rappioteokset, joista ”tyhmät ulkomaalaiset” maksoivat jättisummia, jotka rahat olivat tarpeen sotavarusteluun, ”Suur-Saksan” aikaan saamiseksi!
Ilmoita asiaton viesti
Kylläpäs sitä nyt villiinnytään.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä pitempi lista, sitä vähemmän kohdetta kohti on leikattava, että saadaan tavoiteltu velkaantumisen vähennys. Mutta on pidettävä huolta kaikkein heikommista.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi on Euroopan mittakaavassa hännänhuippuja, eli ollaan edelleen jäljessä tavoitteesta, joka on 1 %. Mutta hei, säästetään kaikesta muusta neljännes, niin päästään tuolle tasolle ilman, että tarvitsee lisätä pottiin yhtään euroa!
Totta puhuen, kouluaikana pitäisi totuttaa nuoret kulttuurin käyttäjiksi. Se on parasta ennaltaehkäisyä moneen vaivaan, ja siksi sangen halpaa!
Ilmoita asiaton viesti
”Kulttuurikokemukset voivat ehkäistä nuorten väkivaltaa.”
Johanna Lampela, HS/ Mielipide
– äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, Hämeenlinna
Ilmoita asiaton viesti
Kun joku ehdottaa säästötoimenpiteitä valtiontalouden tasapainottamiseksi, nousee siitä aina meteli niiden taholta joihin säätötoimenpiteet kohdistuvat. Kansalaiset ovat huolissaan valtion velkaantumisesta, mutta mistään ei saisi nipistää ja saada aikaan säästöjä. Ei edes sellaisista valtion tukemista harrastuksista kuten esimerkiksi oopperassa käymisestä, ihan yhtenä esimerkkinä, vaikka kävijäporukalla olisi varaa aivan hyvin kustantaa harrastuksensa itse.
Miten tällä tavalla valtiontalous saadaan ikinä tasapainotettua?
Ilmoita asiaton viesti
Maslowin tarvehierarkiassa perustarpeet pitää olla ensin tyydytettyjä jotta ihmisellä riittää kykyjä ja haluja suuntautua korkeammalla tasolla oleviin tarpeisiin kuten esim kulttuuriin.
Käsittääkseni leipäjonossa olevalle ihmiselle se leipä menee ainakin korkeakulttuurin edelle.
Purra sohaisi muurahaispesää mainitessaan kulttuurin yhtenä leikkauskohteena.
Ylen haastattelemien kansalaisten ja parin asiantuntijan mukaan kulttuuri kuuluu perustarpeisiin, joihin ei saa koskea.
En ala siitä väittelemään. Perustarpeita se voi olla, mutta siinä vaiheessa jos ja kun muualtakin leikataan, niin kulttuuri ei voi olla koskematon saareke.
Julkaisin tämän viestin alunperin toisessa viestiketjussa, mutta havaitsin sen tänne paremmin sopivaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kulttuuri
Vähän ensin kulttuurin historiaa.
Lyhyt lainaus Wikipediasta: ”1900-luvun mittaan kulttuuri kehittyi antropologian keskeiseksi käsitteeksi, sisältäen kaikki inhimilliset ilmiöt, jotka eivät perustu suoraan geeneihin.”
Kulttuurilla tarkoitetaan siis kaikkea sitä mitä ihminen ja ihmisyhteiskunta tekee. Maanviljelystä avaruuslentoihin. Ja kaikkea siltä väliltä mukaan lukien hengentuotteet ym.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kulttuuri
Sittemmin on kulttuuri-nimitystä alettu käyttämään käsittäen vain taiteen ja tieteen.
Wiki:
”Tietyissä asiayhteyksissä kulttuurilla käsitetään vain taidetta ja taiteen tekemistä sekä osin tiedettä.”
Nykyisessä tarkoituksessa kulttuurilla käsitetään pääasiassa juuri erilaisia taiteita ja tietoa: Kirjastoja ja museoita, teatteria, oopperaa, balettia, erilaiset musiikit, nk. ”perfomanssit ym.
Nämäkin jaetaan nk. kansankulttuuriin joka käsittää sellaiset kulttuurin muodot joita tavallinen kansalainen harrastaa ja sitten elitistiseen kulttuuriin jota harrastaa pääasiassa oppinut väki.
Kun nyt on noussut esille keskustelua siitä että kulttuuri on ”luxusta”, siis jotain sellaista joka on hienoa ja kallista niin on syytä myös pohtia kulttuurin kustannuksia ja kulttuurin käyttäjiä.
Jos ajattelemme sitä mitä tarkoitetaan sillä että kulttuuri on luxusta niin nähdäkseni siihen kuuluu ooppera, baletti, sinfoniaorkesterit, tietynlainen teatteri sekä suuressa määrin myös kuvataide. Näille on kaikille yhteistä se että niiden tekeminen on suhteellisen kallista.
Näitä kulttuurimuotoja tuetaan yhteiskunnan varoista, siis verovaroista joten jokainen kansalainen tulotasosta riippumatta joutuu osallistumaan niiden kustannuksiin riippumatta siitä käyttääkö niitä vai ei. Esim. Vaasassa kaupunki tukee kulttuuria € 250;-/vuosi /asukas.
Yleensä yhteiskunta rakentaa ja ylläpitää myös toimitilat: Teatterit, musiikkitalot, tanssitalot ym.
Näiden kulttuurilajien käyttäjät maksavat itse vain pienen osan siitä mitä todelliset kustannukset ovat.
Ns. kansankulttuuri, johon lukisin mm. elokuvat, populäärimusiikin ja esim. kesäteatteritoiminnan, sitävastoin ovat pääosin kokonaan lipputuloilla, siis käyttäjien itse, maksamia. Voi tietenkin olla että joku kesäteatteri saa kunnalta jotain kertaluontoista avustusta. Samoin toimitilat maksaa teatteri tai muu toimija itse.
Oleellinen ero näiden kahden ryhmän ja kulttuurilajin välillä on se, että ns. Luxus-kulttuurin käyttäjät ovat lähes kaikki varakkaita henkilöitä, henkilöitä joilla kyllä olisi varsin hyvin varaa maksaa sen mitä heidän harrastuksensa maksaa.
Ns. kansankulttuurin käyttäjät ovat suurimmaksi osaksi väkeä joilla on pienet tai keskisuuret tulot mukaan lukien eläkeläiset. Mutta he maksavat kaikki harrastuksensa kustannukset itse.
Kolmas kulttuurilaji on sitten esim. kirjastot. Kirjastolaitos taitaa olla suurin ”kulttuurilaitos” maassamme. Vuonna 2020 lainauskertoja oli 76 miljoonaa.
Kaikki kustannukset maksetaan yhteiskunnan toimesta.
Miksi näin on?
Ns. kansankulttuuria on aina ollut. Kansalaiset ovat aina esittäneet teatteria, erimuotoista, kansalaiset ovat aina esittäneet musiikkia. Siis tavalliset kansalaiset. Yleisö on maksanut esityksestä joko pääsymaksuina tai ravintolassa ostamiensa tuotteiden kautta. Pääasia on se että yhteiskunta ei ole osallistunut kustannuksiin.
Ns. Luxus-kulttuuri sitävastoin on alkujaan kehittynyt hallitsijoille esiintyvistä taiteilijoista jotka ovat saaneet palkkion valtion varoista, siis verovaroista. Esityksiä on tietenkin seurannut joukko hallinnon virkamiehiä ym. ilman pääsymaksua. Esityksiin on myös liittynyt väliaikoja jolloin on seurusteltu ja otettu virvokkeita.
Tämä toiminta on sitten laajentunut ja on perustettu yhteiskunnan kustannuksella teattereita, oopperoita ym. laitoksia joissa näitä esityksiä on toteutettu. Ja koska niiden käyttäjät ovat kuuluneet yhteiskunnan ylempään kerrokseen, ei heiltä ole peritty muuta kuin nimellinen pääsymaksu, juuri sen verran että tavallisella kansalaisella ei ole ollut mahdollisuutta osallistua.
Noista tilaisuuksista on samalla muodostunut eräänlainen esiintymispaikka niille jotka ovat luulleet ja luulevat olevansa hyvinkin tärkeitä.
Nämä tavat ovat sittemmin siirtyneet demokraattisiin yhteiskuntiin ja käytännöt ovat jatkuneet samanlaisina: Yhteiskunta on järjestänyt tilat ja maksaa suurimman osan esitysten kustannuksista ja harrastaja vain pienen osan, muodon vuoksi.
Edelleen siis kaikki veroja maksavat osallistuvat nk. eliitin harrastusten maksamiseen. Eliitin joista hyvin suuri osa on sellaisia, edelleen, joiden palkan maksaa yhteiskunta. Tätä toiminta perustellaan kaikenlaisilla sivistys-argumenteilla.
Onko edellä kuvattu sitten millään mittarilla demokraattista tai sopiiko se oikeusvaltioon?
Nähdäkseni tällaiset menneiden aikojen eliitin etuoikeudet olisi jo aika poistaa.
On jo aika että jokainen maksaa itse omat harrastuksensa täysimääräisesti niin pitkälle kuin on kysymys harrastuksesta.
Tästä saattaa tietenkin seurata että ns. Luxus-kulttuurin tarjonta vähenee, jopa huomattavasti. Jos näin käy niin se kertoo vain siitä että harrastajat eivät katso sen olevan sen arvoista mitä se todellisuudessa maksaa.
Kirjastolaitos on sitävastoin laitos joka edistää ja kehittää kaiken kansan sivistystä. Sielä käy lainaamassa kaikkiin kansalaisryhmiin, myös siis varakkaat, kuuluvia ihmisiä. Osa lainauksista on kirjallisuutta jota ei edes kaupoista ole saatavilla, osa on kirjallisuutta jota lainataan opiskeluun, tutkimukseen jne.
Kirja on myös kertakäyttöhyödyke joka yleensä luetaan vain kerran. Ja sen hinta on kuitenkin suhteellisen korkea. Useimmiten kai n. 2 x tunnin bruttopalkka / kirja. Kirjastolaitoksen kautta yhtä kappaletta voi lainata kymmeniä ehkä satoja kansalaisia. Jotkut kirjat luetaan ”puhki”.
Ilmoita asiaton viesti