Parempi sote – parempaa hallintoa!

Aluevaalien alla useat ehdokkaat tuntuvat lupaavan äänestäjille lisää sote-palveluja, ennaltaehkäisyä ja monenmoista matalaa kynnystä lähemmäs ja nopeammin. Kysyn kuitenkin, missä määrin tulevat valtuutetut voivat edes vaikuttaa näihin asioihin, kun rahoitus on valtion käsissä eikä hyvinvointialueilla ole (ainakaan vielä) verotusoikeutta. Jo nyt esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Siun sotelle enteillään alijäämäistä tulosta tälle vuodelle. Tässä kirjoituksessa keskityn näkökulmaan, johon uskon valtuustolla olevan aitoja vaikutusmahdollisuuksia ja josta minulla on oman työni kautta tietoa sekä omakohtaista kokemusta.

Sote-uudistus on yksi Suomen historian merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista. Uudistusta on valmisteltu pitkään ja sille on ollut kiistatta kysyntää. Muun muassa elinkeinoelämän valtuuskunnan raporteissa syylliseksi yhteiskunnan hitaaseen uusiutumiseen ja heikkoon päätöksentekokykyyn on toistamiseen nostettu suomalaisen hallinnon kehnous ja virkakoneiston turpoaminen.

Valtuutetuilla on mahdollisuus vaikuttaa julkishallinnon toimintakulttuuriin. Esimerkiksi toiminnan laillisuuden ja taloudellisuuden sisäinen valvonta on mielestäni ollut varsin laajaa, mutta toiminnan tarkoituksenmukaisuuden arviointi puolestaan vähäistä. Lisäksi aluevaltuutetut voivat itse ratkaista sen, ovatko valtuustossa lähinnä valmistelevien virkamiesten ohjauksessa toimivia kumileimasimia vai itsenäisesti ajattelevia päättäjiä.

Vaikka toiminnan operatiivinen johtaminen kuuluu aluevaalien jälkeenkin viranhaltijoille, mielestäni tulevien aluevaltuutettujen tulisi asettaa keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi sotetyön organisoinnin sekä johtamisen kehittäminen. Kun eri toimialueiden, yksiköiden, ja työntekijöiden välinen yhteistyö on organisaation sisällä sujuvaa ja työnjako selkeää, säästyy paljon kaikkien henkilöstöryhmien työaikaa turhilta päällekkäisyyksiltä ja väärinkäsityksiltä. Näin esimerkiksi hoitajat ja lääkärit saisivat enemmän työaikaa keskittyä työhön, joihin heidät on tosiasiallisesti tarkoitettu, mikä olisi niin työntekijöiden kuin soten asiakkaiden etu.

Viime syksyn kiistanalainen Aster-tietojärjestelmähanke puolestaan osoitti, että sote-henkilöstön ja johdon välillä ei ole ollut riittävää keskusteluyhteyttä. Mielestäni työntekijöiden aito osallistaminen heitä koskevissa päätöksissä olisi erittäin tärkeä kehittämiskohde. Samalla olisi toivottavaa, että brezhneviläisyyden lisäksi pääsisimme eroon julkishallinnon toimintakulttuurista, jossa asioita ryhdytään oletuksena ratkomaan ylhäältä alaspäin annetulla lisänormittamisella ja toistuvilla, eri suuntiin repivillä kehityshankkeilla.

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu