Suomi on saavuttanut päästötavoitteensa.

Suomi on saavuttamassa Kioton pöytäkirjan ensimmäisen
kauden tavoitteen päästöjen vähentämiseksi. Tuulivoimarakentamiselle ei siis ole mitään kiirettä. Kun samalla on huomattu ja kaikkialla todistettu tuulivoimarakentamisen epäonnistuminen, niin voidaan lopettaa tämä ihmisten kiusaaminen ja rauhassa miettiä parempia ratkaisuja ja uudempaa teknologiaa seuraavaan tavoitteeseen pääsemiseksi.

Tilastokeskus ja ympäristöministeriö tiedottavat.


Tilastokeskuksen vuoden 2012 ennakollisten tietojen mukaan Suomen
kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat olleet Kioton pöytäkirjan ensimmäisellä
velvoitekaudella 2008-2012 noin 339,2 miljoonaa tonnia
hiilidioksidiekvivalentteina (CO2-ekv.). Kokonaispäästöt ovat lähes 5
prosenttia pienemmät kuin Kioton pöytäkirjan Suomelle asettama päästöjen
rajoitusvelvoite.

Suomen velvoite Kioton pöytäkirjan ensimmäiselle velvoitekaudelle oli
rajoittaa kasvihuonekaasupäästöt perusvuoden eli vuoden 1990 tasolle.
Perusvuoden päästöjen perusteella laskettu Suomen sallittu päästömäärä on
ensimmäiselle velvoitekaudelle 355,0 miljoonaa tonnia
hiilidioksidiekvivalentteina.

Kioton pöytäkirjan rajoitusvelvoitteen täyttymiseen vaikuttavat myös muut
tekijät kuin kokonaispäästöt (ks. liitteenä oleva taulukko). Lukujen valossa
Suomi on täyttänyt velvoitteensa, koska valtiolla on velvoitekauden kansalliset
päästöt ylittävä määrä päästöyksiköitä.

Yritysten päästöt pienempiä kuin niiden päästöoikeudet

EU:n päästökauppadirektiivin mukaisesti Suomi on luovuttanut osan sallitun
päästömäärän yksiköistä päästökaupan piiriin kuuluville yrityksille. Nämä
yritykset ovat vuosittain palauttaneet valtiolle niiden todellisia päästöjä
vastaavan määrän päästöyksiköitä. Mikäli yrityksen päästöt ovat ylittäneet
niille varatun määrän, on yritys hankkinut lisää päästöyksiköitä
päästökauppamarkkinoilta.

Ensimmäisellä velvoitekaudella yritysten päästökauppasektorin päästöt olivat
noin 11,2 miljoonaa tonnia päästöoikeuksia pienemmät. Nämä päästöyksiköt ovat
kuitenkin kohdennettuja yrityksille eivätkä ole Suomen valtion käytössä
velvoitteen täyttämistä arvioitaessa.

Päästökaupan ulkopuoliset päästöt vähentyneet viidenneksen

Päästökauppasektorin ulkopuoliset päästöt ovat vähentyneet perusvuoden
päästöistä velvoitekauden loppuun mennessä lähes 20 prosenttia.
Päästökauppasektorin ulkopuolelle jää muun muassa rakennusten erillislämmitys,
maatalous, liikenne ja jätehuolto.

Eniten päästöjä on vähentynyt rakennusten erillislämmityksessä, jossa on
siirrytty kaukolämpöön sekä uusiutuviin energialähteisiin. Lisäksi päästöjä on
vähentänyt kaatopaikoille vietävän jätteen määrän pienentyminen: kierrätys ja
jätemateriaalien uusio- ja energiakäyttö on lisääntynyt ja kaatopaikkakaasun
talteenotto on yleistynyt. Myös kemianteollisuuden päästöjä alentavat
toimenpiteet ovat vähentäneet runsaasti päästöjä.

Kioton pöytäkirjan toimista metsitys ja metsänhävitys (artikla 3.3) ovat
olleet Suomessa velvoitekaudella päästöjä. Vuotuiset päästöt ovat olleet
vuosina 2008 – 2011 keskimäärin 3,6 miljoonaa tonnia
hiilidioksidiekvivalentteina. Metsänhoito (artikla 3.4) on sen sijaan ollut
nettonielu eli poistumat ilmakehästä ovat olleet suuremmat kuin päästöt
ilmakehään. Metsänhoidon nettonielu on ko. vuosina ollut keskimäärin 39,6
miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina.

Metsänhoidon nettonielu kompensoi metsityksen ja metsänhävityksen
kokonaispäästöt sekä tuottaa Suomelle määritetyn nielukaton mukaisen hyvityksen
yhteensä noin 2,9 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina koko
velvoitekauden osalta. Vuoden 2012 tiedot eivät ole vielä saatavilla, mutta
niiden ei odoteta muuttavan saatavaa hyvitystä.

Suomi hyödyntänyt Kioton joustomekanismeja

Suomen valtio on hankkinut päästöyksiköitä noin 3,6 miljoonaa tonnia Kioton
pöytäkirjan mukaisilta päästökauppamarkkinoilta ja toteuttamalla päästöjä
vähentäviä hankkeita muissa maissa.

Myös Suomessa toteutetut yhteistoteutushankkeet ovat vähentäneet
kemianteollisuuden päästöjä yli 4 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina.
Osa hankkeissa saavutetuista päästövähennyksistä – noin miljoona tonnia
hiilidioksidiekvivalentteina – ei ole kuitenkaan hankesopimuksen mukaisesti
valtion käytettävissä.

Suomella 10 miljoonaa tonnia päästöyksiköitä yli velvoitteen

Suomi on siis laskennan mukaan saavuttamassa Kioton pöytäkirjan asettaman
tavoitteen kasvihuonekaasujen rajoittamiselle. Valtion tilillä on noin 10
miljoonaa tonnia enemmän päästöyksiköitä kuin ensimmäisen velvoitekauden
rajoitusvelvoite edellyttäisi.

Arvioinnissa esitetyt päästömäärät tarkentuvat, kun Tilastokeskus julkaisee
vuoden 2012 lopulliset päästöluvut huhtikuussa 2014. Kioton pöytäkirjan
mekanismeja voi hyödyntää vuonna 2015 päättyvän tilityskauden loppuun saakka,
joten muutokset valtion hallinnoimiin päästöyksiköihin ovat mahdollisia.

Suomi voi siirtää tämän vuoden alussa alkaneelle Kioton pöytäkirjan toiselle
velvoitekaudelle yksiköitä maksimimäärän, jonka kansainväliset säännöt ja EU:n
lainsäädäntö sallivat. Hankemekanismeista hankittujen yksiköiden ylijäämä
voidaan käyttää EU:n taakanjakopäätöksen velvoitteen hoitamiseksi vuosina
2013-2020.

JaakkoJuhaniOjaniemi

Dipl.ins. Liikkuu luonnossa, lukee ja kirjoittaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu