Ilmastonmuutos voidaan torjua hiilinieluja kasvattamalla

Hiilinielut toimivat päästöjen vähentäjänä ei ole uusi asia, mutta jostakin syystä kansainvälinen ilmastopolitiikka on jättänyt tämän mahdollisuuden huomioimatta. Metsäyhdistys on professori Pekka Kaupin johdolla tehnyt oivan selvityksen miten ilmastonmuutosta voidaan torjua tehokkaimmin ja edullisimmin metsien hiilinieluja kasvattamalla. Seuraavassa on esitetty selvityksen pääkohtia.

http://frantic.s3.amazonaws.com/smy/2014/11/pamflettikirja_Hakata_vai_sa…

 

Ilmastonmuutoksen torjuminen uusiutuvalla energialla on epäonnistunut

Ilmastonmuutosta voidaan periaatteessa torjua vain kahdella tavalla: 1) jättämällä mahdollisimman paljon fossiilisia raaka-aineita sinne, missä ne ovat, siis maan alle, ja 2) poistamalla teollistumisen aikana ilmakehään päätyneet ylimääräiset kasvihuonekaasut, ennen muuta hiilidioksidi, ilmakehästä pysyvästi.

Kansainvälinen ilmastopolitiikka on pyrkinyt tähän alentamalla vuotuisia kasvihuonekaasupäästöjä. Todellisuudessa tämä ei ole edistänyt fossiilisten polttoaineiden jättämistä maan alle, vaan päinvastoin, jopa on kannustanut ottamaan käyttöön uusia fossiilisten polttoaineiden varantoja. Sadoilla miljardeilla tuettu tuulivoimarakentaminen niin Saksassa kuin Tanskassakin ei ole saanut hiilidioksidipäästöjä vähenemään. Molemmissa maissa päästöt ovat vain lisääntyneet.

Erityisesti Euroopan unionissa ilmastopolitiikka on myös käymässä kohtuuttoman kalliiksi eikä ole johtanut kasvihuonekaasujen päästövähennyksiin vaan erittäin usein vain niiden siirtymiseen unionin ulkopuolelle.

 

Hiilinieluja lisäämällä hoituu ¼ päästöjen vähennyksistä.

Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa ei ole haluttu ottaa käyttöön metsien hiilinieluja, vaikka erityisesti hiilinieluilla on suuri merkitys. Oletettavasti on pelätty, että tällainen voisi johtaa päästötavoitteiden laiminlyömiseen. Kyseessä on kohtalokas virhe.

Metsien mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen torjunnassa ei ole ymmärretty tai ne on ymmärretty väärin. Todellisuudessa metsien käytöllä voitaisiin hoitaa jopa neljäsosa maailman ilmastotalkoista. Metsien tarjoamat keinot ovat yksinkertaisia: on lisättävä puuston kasvua ja määrää ja hakattava metsiä samanaikaisesti oikein.

Huolimatta siitä, että kansainvälinen ilmastopolitiikka ei ole ottanut käyttöön metsien hiilinieluja ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa, metsien hiilinielu sitoo jo nyt suuren osan fossiilisista hiilidioksidipäästöistä. Euroopan unionissa metsien hiilinielu vastaa noin kymmenesosaa unionin fossiilisista hiilidioksidipäästöistä.

Metsien hiilinielun merkitys EU:n hiilitaseelle on jo nyt suurempi kuin se, mitä unioni on aikaansaanut kannustamalla tuulivoiman, suoran aurinkoenergian ja biopolttonesteiden käyttöä.

 

Hiilinieluja voidaan kasvattaa

Metsien hiilinieluja voitaisiin kuitenkin kasvattaa. Tunnettu keino on sellaisten alueiden metsittäminen, missä aiemmin on ollut metsää. Metsittämisen mahdollisuudet sekä Euroopassa että muualla maailmassa ovat suuret.

Vähemmän tunnettu keino metsien hiilinielujen kasvattamiseksi on olemassa olevien metsien puuvarojen kartuttaminen metsien tihentämisen ja puuston järeytymisen kautta. Myös tätä tapahtuu maailman metsissä kaiken aikaa luontaisesti, mutta tätä kehitystä voidaan kiihdyttää suunnitelmallisilla hakkuilla ja metsänhoidolla. Kun metsien puuston sisältämät hiilivarastot kasvavat, kasvaa myös metsien maaperän hiilivarasto.

Näillä keinoin voitaisiin hoitaa noin neljäsosa maailmassa tarvittavista ilmakehän kasvihuonekaasujen vähennyksestä. Keino on myös lähes ilmainen: kun metsät kerran on saatu perustettua, metsien sisältämä hiilivarasto voidaan kustantaa metsistä saatavaa puuta myymällä.

Käyttämällä metsien kaikkia mahdollisuuksia saisimme aikaiseksi paljon nykyistä parempaa ilmastopolitiikkaa, mutta myös kestävämmän yhteiskunnan, elävämmän maaseudun, enemmän ja tasaisempaa hyvinvointia – paremman maailman. Tätä mahdollisuutta ihmiskunnalla ei ole varaa jättää käyttämättä.

 

Lisätään 1 % metsäpinta-alaa

Metsävarojen kartuttaminen tuottaa raaka-ainetta teollisuudelle, jonka prosesseihin kytketty energiantuotanto on paras tapa tuottaa bioenergiaa. Puun hankinnassa ja teollisuudessa syntyy puuperäistä jätettä, joka voidaan käyttää vaivattomasti energiantuotannossa. Sitä EU:n olisi syytä puoltaa samalla, kun se kannustaa kehittämään kestävällä tavalla tuotettuja nestemäisiä polttoaineita.

Erityisen arvokasta on tuottaa energia vasta sen jälkeen, kun puu on ensin tehnyt palvelun paperina, kartonkina, huonekaluina, asuntoina, siltoina tai muina tuotteina ja tullut elinkaarensa päähän. Sähköä ja lämpöä tuotetaan puusta laajamittaisesti jo nyt. Puuperäisten polttoaineiden kehityskaari on vasta alussa ja suuret käytännön mahdollisuudet ovat vielä tulevaisuutta.

Jo vuonna 1977 yhdysvaltalainen professori Freeman Dyson kysyi, voimmeko ylipäätään kontrolloida ilmakehän hiilidioksidin määrää? Hänen vastauksensa oli myönteinen ja keino yksinkertainen: luodaan metsiin viiden miljardin tonnin vuotuinen hiilinielu. Sitä varten tarvittaisiin 1  %  lisää metsäpinta-alaa kuin maailmassa silloin oli.

Dysonin suunnitelmassa puustoon olisi siirretty viisi miljardia tonnia hiiltä vuosittain 50 vuoden ajan. Nykypäästöihinkin verrattuna tämä on merkittävä määrä: vuonna 2011 maailman fossiiliset hiilipäästöt olivat lähes yhdeksän miljardia tonnia.

 

Ilmastonmuutos voidaan torjua näillä kolmella tavalla

Yhdysvaltalaiset tukijat ovat esittäneet vuonna 2012, että ilmakehän CO2-pitoisuus saadaan vakiintumaan, jos täytetään kolme tavoitetta. Ensiksi maailman fossiilipäästöjä vähennetään 10 – 20 %, toiseksi perustetaan 200 – 300 miljoonaa hehtaaria uutta metsää sellaisille alueille, joista metsä on kadonnut ja kolmanneksi pysäytetään maailman metsäkato kokonaan.

Yhdysvaltalainen World Resources Institute julkaisi kesäkuussa 2014 selvityksen, jonka mukaan maailmasta löytyy kaksi miljardia hehtaaria alueita, jotka periaatteessa voitaisiin metsittää. Suurin osa näistä hehtaareista löytyi Afrikasta, jopa 720 miljoonaa hehtaaria.

Mikään näistä tavoitteista ei ole mahdoton. Tämä kolmen kohdan ohjelma sopisi hyvin vaikkapa Euroopan unionin linjaukseksi, mutta metsien suhteen on saavutettavissa enemmänkin. Maapallon metsät ja meret toimivat hiilinieluina jo nyt. Ilman niitä tilanteemme olisi paljon pahempi.

 

Metsien oikea hakkaaminen kasvattaa hiilinieluja

Suomessa metsien puuvaranto on kasvanut 1950-luvulta lähtien noin 800 miljoonaa kuutiota. Samana aikana metsistä on kuitenkin hakattu peräti 3400 miljoonaa kuutiota. Vaikka kasvuun on muitakin syitä kuin viisas hakkaaminen, juuri oikein tehdyt kasvatus- ja päätehakkuut ovat olleet kehityksen kannalta hyvin tärkeitä.

Tämä on siis ollut kakku, joka voitu sekä syödä että säästää. Metsien puihin on kartutettu hiiltä yhä enemmän, vaikka – tai koska – metsiä on samalla myös hakattu.

Oikein suoritetut hakkuut lisäävät sekä puuston kasvua että määrää. Tällä kasvulla on rajansa, mutta sitä ei ole vielä saavutettu maailman metsäisimmissä maissa Suomessa ja Ruotsissa. Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta metsien puuston määrää tulisi kasvattaa niin kauan kuin se on kasvatettavissa ja sen jälkeen säilyttää tämä korkea taso systemaattisella metsänhoidolla.

 

Omat kommentit

Kiitos ex-ympäristöministeri Ville Niinistön Durbanin ilmastokokouksessa tapahtui yllättävä takinkääntö. Laskentatapoja muutettiin siten, että Suomen metsät muuttuivat hiilinielusta päästölähteeksi. Tätä perusteltiin sillä, että Suomen metsäpinta-ala on pienentynyt. Jätettiin täysin huomioimatta, että puun määrä on kuitenkin jatkuvasti kasvanut ja kasvaa edelleen. On laskettu, että tuulivoimarakentaminen pienentää metsiä ja hiilinieluja yhteensä 800 neliökilometriä eli suo siellä vetelä täällä.

Suomen pitäisi Ruotsin kanssa jääräpäisesti tuoda omien metsiensä merkitystä ilmastotalkoissa ehdottomasti enemmän esille EU:ssa ja vaatia, että näiden maiden metsien hiilinielut huomioidaan taseisiin päästöjen vähennysvelvoitteissa. Ei ole oikein, että monet maat lintsaavat päästöjen vähentämisessä ja lisäksi niillä ei ole metsänieluja tuskin ollenkaan.

Suomi on vähentänyt päästöjään enemmän kuin Kioton sopimus velvoittaa yhtenä ainoana maana maailmassa. Suomi on EU:ssa sitoutunut vuoteen 2020 mennessä tuottamaan 38 % energiastaan uusiutuvilla, kun se muilla EU-mailla on vain 20 %. Vuonna 2013 Suomi pääsi jo 37 %:n uusiutuvaa energiaa kokonaisenergiastaan. Kun tähän vielä lisätään Suomen metsät hiilinieluna, olemme aivan maailman kärkimaita hoitamaan ilmastotalkoita.  Saksa, Tanska ja monet muut maat tulevat kaukana jäljessä.

EU:n päästöjen vähentäminen rakentamalla tehotonta ja satoja miljardeja euroja maksavaa uusiutuvaa energiaa tuntuu täysin järjettömältä. Suomi tuhlaa tuulivoimaan miljardeja euroja, mutta päästöjen vähennyksiä ei tällä keinoin saada aikaan yhtään grammaa.

Sen sijaan, että metsävarantoja ja hiilinieluja lisättäisiin, on päätetty rakentaa valtion runsailla tukiaisilla energiatuotantoa, joka on kallista, tehotonta eikä toimi ilmastonmuutoksen torjumiseksi pätkääkään.

Metsämaan pinta-alan lisäämisellä ja puuston kasvun parantamisella saadaan moninkertaisesti vähennettyä päästöjä tuulivoimarakentamiseen verrattuna. Tämä keino on myös lähes ilmainen: kun metsät kerran on saatu perustettua, metsien sisältämä hiilivarasto voidaan kustantaa metsistä saatavaa puuta myymällä.

JaakkoJuhaniOjaniemi

Dipl.ins. Liikkuu luonnossa, lukee ja kirjoittaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu