Singaporessa testit ja yhteiskunta toimii normaalisti – Suomessa Espanjasta tulleet karanteenissa olijat kahvittelivat ABC:llä

Suomessa pitäisi Espanjasta tulevien joutua suoraan karanteeniin. Nyt saamme tämän päivän uutisista lukea että Espanjasta tulleet kahvittelivat ABC:lla. Todellista karanteenia ei siis ole – on vain paljon puheita.

Kun demokratia on nyt joka tapauksessa poikkeustilassa, on suuri tarve keskustella siitä, kuinka epidemiasta päästään ulos ja ennen kaikkea mitkä keinot ovat tehokkaimpia epidemian taltuttamiseksi. Tätä ei voi jättää pelkästään asiantuntijoiden huoleksi.

Suomessa ei voida ikuisesti rajoittaa kansalaisvapauksia. Pitkä poikkeustila voi myös purkautua laajempina levottomuuksina ja laittomuuksina ja  rajoittaminen maksaa valtiolle ja veronmaksajille jatkuvasti pitkän pennin.

Epidemian pitkittyessä riskiryhmien tehokas eristäminen käy yhä hankalammaksi. Sen onnistumiseksi riskiryhmien ja muiden välillä ei saisi olla lainkaan kontakteja. Kuitenkin hoitajat käyttävät julkista liikennettä, käyvät kaupassa ja apteekissa, tapaavat muita ja heidän lapsensa käyvät päiväkodissa ja koulussa sanoo Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo

Riskiryhmiä on siis mahdoton eristää ja virus leviää niihin joka tapauksessa ajan mittaan. On lukuisia esimerkkejä, kuinka tuhoisaksi on osoittautunut vanhainkotiin levinnyt virus vaikka tehohoitoa olisi kuinka paljon käytössä

Riskiryhmiin kuuluvia on Suomessa lähes 900 000 yli 70-vuotiasta ja lisäksi diabeetikot, syöpäpotilaat tai sydän- ja keuhkotautia sairastavat. Heidän eristämisensä pitkäksi aikaa on täysin utopistinen ajatus. Mitä siis Suomen pitäisi tehdä, voidaanko ottaa mallia Aasiasta? 

Itä-Aasian maissa on onnistuttu lähes tukahduttamaan koronavirus. Ne vahtivat nyt tarkasti, ettei uutta aaltoa tule maahantulijoiden mukana.

Yksi menestystarina on Singapore, joka on 5,6 miljoonan asukkaan kaupunkivaltio, väestötiheydeltään noin 7 900 ihmistä neliökilometrillä,  Suomen väestötiheyden ollessa noin 18.

Singapore on onnistunut patoamaan koronaviruksen leviämisen ilman että yhteiskuntaa on tarvinnut laajasti sulkea. Esimerkiksi koulut ja suurin osa yrityksistä on normaalisti auki ja kokoontuminen on sallittu 250 henkeen asti.

Tiistaina 24.3.2020 Singaporessa oli 64 varmistettua tartuntaa ja 14 tehohoitopotilasta. Viruksen leviäminen on lähes pysäytetty.

Miten tämä on onnistunut? Singaporessa on käytössä tehokas ihmisten jäljitysjärjestelmä, joka on rakennettu nimenomaan epidemioita varten. Tarkoituksena on selvittää tartunnan saaneen koko tartuntaketju sekä kaikki virukselle mahdollisesti altistuneet. Jäljityksessä käytetään valtavaa määrää valvontakameroita, poliisitutkintaa ja kansalaisten kännyköihin ladattavaa sovellusta.

Virukselle mahdollisesti altistuneelle lähetetään tekstiviesti, että hänet on jäljitetty. Sen jälkeen jäljitysryhmä menee hänen kotiovelleen ja pyytää allekirjoittamaan karanteenimääräyksen. Karanteenin rikkomisesta seuraa rangaistus. Näin toimittiin jo aikaisemmin laajalti tuberkuloosin aikana. Julkinen ja läpinäkyvä tiedottaminenkin on hyvin tärkeää. Kerrotaan  paljonko tapauksia on ja kuinka hallinto toimii. Suomen ajatusta strategiasta, joka pohjaisi laumasuojan kehittymiseen, pidetään Singaporessa erikoisena. 

Etelä-Korean strategia on ollut pitkälti samanlainen kuin Singaporella. Maa on testannut laajasti ja jäljittänyt tarkasti tartuntaketjuja. Se testaa lähes 20 000 ihmistä päivässä, mikä on henkeä kohden enemmän kuin lähes missään muussa valtiossa.

Etelä-Korea on moninkertaistanut testauskapasiteettinsa ja rakentanut laajan laboratorioverkon. Kansalaiset pystyvät testauttamaan itsensä esimerkiksi kymmenessä minuutissa autoilijoiden drive-in-keskuksissa.

Etelä-Koreassakaan maata ei ole myöskään pantu kiinni vaan liikkeet, baarit ja ravintolat ovat auki. Kouluja ja päiväkoteja on toki suljettu, massatapahtumia peruttu, ja ihmiskontaktia kehotetaan minimoimaan. Etelä-Korea kertoi maanantaina että uusien tartuntojen määrä oli pienin neljään viikkoon. 

Singapore, Taiwan, Japani ja Etelä-Korea vaikuttavat siis onnistuneen viruksen tukahduttamisessa. Ennen pitkää käytössä on todennäköisesti myös tehokkaita lääkkeitä ja rokote. 

Virus ei leviä itsestään, vaan ihmiset levittävät sitä. Jos virus ei löydä uutta ihmistä, johon siirtyä, se ei voi levitä. Jos tartunnan saaneet tartuttavat keskimäärin vähemmän kuin yhden, virus kuihtuu pois.

Muualla Euroopassa voimistuu käsitys, että tautihuipun tasaamisella ei kyetä ratkaisemaan kriisiä.

Esimerkiksi Ranskassa hallituksen asiantuntija Jean-François Delfraissy on esittänyt Etelä-Korean tapaista mallia johon kuuluu laajamittainen testaaminen. Israelissa tartuntoja on jäljitetty mobiiliteknologialla. Sveitsissä joukko epidemiologeja vaati maan siirtymistä Etelä-Korean linjalle ja nopeita toimia viruksen tukahduttamiseksi jonka jälkeen laajaa testaamista sekä kohdennettuja karanteeneja. Myös Britanniassa maan asiantuntijat ovat vaatineet vastaavia toimia.

Tarkoitus olisi siis jäljittää mahdollisimman paljon myös oireettomia ja lieväoireisia tapauksia jo varhaisessa vaiheessa. Näin tartuntaketjut saadaan katkaistua ja leviäminen lakkaa. Testaaminen on toki kallista, mutta se maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin kun yhteiskuntaa ei jouduta laajasti sulkemaan.

Kun demokratia on nyt joka tapauksessa poikkeustilassa, on tärkeää keskustella siitä, kuinka epidemiasta päästään ulos ja ennen kaikkea mitkä keinot ovat tehokkaimpia epidemian taltuttamiseksi. Tätä ei voi jättää pelkästään asiantuntijoiden huoleksi vaan laaja keskustelu on tärkeää.

Lähde: Helsingin Sanomat 26.3.2020

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu