Sodan hintoja – rauhan arvo

Stalinin ’ponnistelut’ natsismin kitkemiseksi Suomesta 1939-1944 oli hintavaa talvi- ja jatkosodan jälkeenkin. Sotakorvaukset vuosina 1945-1949 15-16 % valtion menoista ja 1950-1952 7-5 % valtion menoista. Jos nämä %-luvut sijoitetaan vaikkapa vuoden 2023 menoihin, jotka olivat noin 65 mrd €, niin 2025-2029 5v*10 mrd € + 3v*4 mrd € = 62 mrd €.

Tässä kohtaa on hyvä myös muistaa, että talvi- ja jatkosodan aikaan puolustusmenot olivat lähes 40 % bkt:sta. Jos käytäisiin samantyyppinen 5 vuotta kestävä sota, niin sen hinta voisi olla 0,4*270 *5 eli noin 500 mrd €.

Talvisodassa ja jatkosodassa menetti henkensä noin 90000 sotilasta. Monet heistä olivat perheellisiä, sotaleskien määrä oli noin 30 000 ja noin 55 000 lasta jäi sotaorvoksi. Sotainvalidien määrä oli noin 205 000, joista pysyvästi invalidisoitui 90 000. Nämä kustannukset jätän osaavampien arvioitaviksi, mutta veikkaan, että luku ei ole vähäinen.

Pika-asutus ja luovutettujen alueiden siirtoväki (yli 400 000 asukasta eli 11% Suomen väkiluvusta) toi omat kustannuksensa, vaikka korvaukset eivät heidän mielestään olleet missään suhteessa heidän menetyksiinsä.

Näitä asioita voivat meidän päättäjämme mietiskellä, vaikka esittämäni luvut eivät ehkä ole kovin relevantteja, mutta antanevat jonkinlaista osviittaa siihen, missä olisi desimaalipilkun paikka, jos naapuri tänne hyökkää tosissaan. Sen perusteella sitten voidaan tehdä arvioita siitä, kuinka kannattavaa on varustautua niin hyvin, ettei rajojemme sisäpuolelle kannata yrittää.

Sotien kustannuksilla on taipumus kasvaa ajan saatossa, ohessa vanha markka-aikainen kuva, sotien kustannusten kehittymisestä USA:ssa.

JaakkoKorpi-Anttila
Kirkkonummi

Sotaorpo, elämä hautausavun ennakon ja halpakaupan tarjousten varassa (pääosin, evp).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu