Inflaation kurimuksesta
Ei ole pitkä aika siitä, kun teki tiukkaa, että jaksoi raahata 50 € ruokakassin kotiin. Ilmeisesti kunto on viime vuosina kasvanut kohisten, kun viime viikon 100 € ruokakassin jaksoin kantaa hyvin eikä tehnyt tiukkaakaan.
Espanjassa Podemos-puolueen sosiaalisten oikeuksien ministeri Ione Belarra on keksinyt kerätä irtopisteitä ja syyttää maan kahta suurinta supermarketketjua, Carrefour ja Mercadona, kohtuuttomasta voiton tavoittelusta, kun nämä ovat nostaneet hintojaan vetoamalla Ukrainan sodan mukanaan tuomaan inflaatioon.
La Razon- lehdessä epäillään ministeriä populismista, sillä voittomarginaalit ainakin edellisellä tilikaudella ovat olleet varsin kohtuullisia. Esimerkiksi Carrefour on saanut keskimäärin 100 € myynnistä 0,6 € voittoa jaettavaksi osakkeenomistajille. Mercadonalla oli vastaava luku 2,6 €. Ensi viikolla julistetaan viime tilikauden luvut, joten asia tarkentunee.
Itse oikeastaan jäin miettimään mahtavatko meidän supermarketit tyytyä näin pieniin voittomarginaaleihin, vaikka nyt ei enää tarvitse kerätä maamme kuluttajilta rahaa Venäjän laajennuksiinkaan.
Jep jep… Nyt nostetaan palkkoja läpi työmarkkinakentän ja tämän päälle jo valmiiksi yli 10 miljardin euron alijäämin julkisille aloille vaaditusti tätäkin enemmän.
Nyt voidaan jo todeta, että jatko on toivotonta taapertamista lainahanojen ehdyttyä näkyviä uudistuksia yhä edelleen odotellen.
Seuraavaltakaan hallinnolta on turha ihmeitä toivoa Rinteen ja Marinin marssittaessa ay- sosialistinsa taas kerran Senaatintorille punalippuineen Ylen suurennellen tapahtuman parista tuhannesta paikalle värvätyistä osallistujasta yli kymmeneen tuhanteen idioottin kevätauringon lämpimässä paistaessa.
Senaatintori on vain vajaan puolen hehtaarin kokoinen.
Palkkoja voidaan nostaa vain rajatusti entisten korotusten vaivatessa yhä edelleenkin kansantaloutta. Suomessa ei yksinkertaisesti ole enää varaa Euroopan suurimpaan ja kalleimpaan julkiseen sektoriin palkkoineen ja eläkkeineen tai hyvänuskoiseen sosiaalturvaan velkarahoin. Muut Pohjoismaat ovat jo menneet menojaan vuosia sitten uudistuksin hyvinvoinnin ylläpidon jatkuvuuden rahoittamisen suhteen – Suomi ei.
Norjan vientitulot pelkästä 100 % omasta kalataloudestaan ovat suuremmat, mitä Suomen koko haahuillusta metsäteollisuudesta, kuin myös Ruotsinkin vain harvojen mukavuusbrandien yritysryppäillä koko Suomen vientiteollisuutta enemmän.
Suomessakin on supermarketketjunsa dupoleineen K- ryhmällä ja S- ryhmällä kalliine hypermarketteineen, jotka asiakas aina maksaa – luojan kiitos meille rantautui Lidl.
Ilmoita asiaton viesti
”luojan kiitos meille rantautui Lidl”
K on kallis, S yrittää olla halpa, mutta ei ole.
LIDL on oikeasti halpa. LIDL oli halpa ennen näitä hinnannousuja ja se on sitä vieläkin.
Jos S ja K menee lakkoon, ei se minua haittaa. LIDL:stä ei saa mämmiä, mutta pärjää sitä ilmankin, ainakin vähän aikaa,
Sitten kun lakot on ohi K ja S tulevat vielä entistäkin kalliimmiksi.
Vaikka lakot tuottaisivat tulosta ja palkat paranisivat, K:n ja S:n työntekijöiden kannattaa silti hakea tuokansa LIDL:stä.
Hinnat nousee, palkat nousee, mutta myös valtion verotulot nousee.
Arvonlisävero nousee samassa suhteessa kun tavaroiden arvo nousee, mutta tuloveron tuotto nousee nopeammin kuin palkat. On sitten valtiolla varaa maksaa niitä kovia korkoja valtion veloista.
Velkapääoman arvo sen sijaan putoaa samassa tahdissa kuin inflaatio etenee. Jos inflaatio eteneen 5% vuosittain, valtion velan arvo noin puolittuu kymmenessä vuodessa.
Ilmoita asiaton viesti
Harmi vaan, että Lidl ei pysty Suomessa nousemaan yli 15 %:n markkinaosuuteen, koska kaikki parhaat liikepaikat menevät S:lle ja K:lle.
Ilmoita asiaton viesti
Keskon liikevoittomarginaali on noin 6%, Carrefourin noin 3%. Keskon taso on kohtalaisen hyvä. Carrefour on jo vuosia yrittänyt parantaa kannattavuuttaan.
Sijoitetun pääoman tuotto on Carrefourissa vain noin 3%.
Ilmoita asiaton viesti
Carrefourin ja Keskon liiketoimintakonseptit poikkeavat jossain määrin toisistaan. Carrefour tienaa nimenomaan suurilla maailmanlaajuisten hypermarkettiensa volyymeilla. Keskon kohdalla kyse on yrittäjäkauppiaista, joiden pitää tienata oma liikevoittonsa Kesko-tukkukaupan saaman voiton lisäksi. Lukumäärältään suurin osa K-kaupoista on lähimarketteja, joissa kauppiaat voivat vapaammin hinnoitella tuotteitaan. Siksi sellaisten K-kauppojen hintataso poikkeaa oleellisesti K-Citymarket -tasoisten kauppojen hinnoista.
Ilmoita asiaton viesti
Myös Carrefourilla on yrittäjävetoisia kauppoja. Itse asiassa
”N°1 DE LA FRANCHISE ALIMENTAIRE”
https://franchise.carrefour.com/
Ilmoita asiaton viesti
Minä ihmettelin samaa K n kassalla, kuin kevyt olo, eikä mennyt kuin 220 ekee ja kaikki mahtu vetokärryyn ja kevyemmät pariin kassiin. Ihan tuli mieleen markka-ajat. Sitten, Carrefour toi kaiken viisautensa S ryhmän ( ABC ) polttonestekaupan ympärille rakennettuun konseptiin, nyt pojat ovat eläkkeellä, joko ansaitulla tai toisten ansaitsemalla 🤣
Ilmoita asiaton viesti
Olisi hauska jos EU:hunkin saataisiin kunnon leipämellakoita. Miellähän on jo rankka mielipidevalvonta ja sisäisen tiedustelun kerros EU:ssa, saisivat nekin oikeita töitä.
Ilmoita asiaton viesti