Macron, elitismi ja tavalliset ihmiset

Sorbonnen yliopistosta valmistunut Christophe Guilluy on ranskalainen maantieteilijä ja kirjailija, joka on tullut tunnetuksi muun muassa ’Periferia Ranska’ teoriastaan, jonka mukaan monet poliittisen eliitin jäsenet ovat menettäneet yhteyden alempiin luokkiin, jotka asuvat pääasiassa maaseudun Ranskassa, jota hän kutsuu periferiaksi. Tältä pohjalta hän arvioi myös syrjäisen Amerikan syy-yhteyden Donald Trumpin laajan tukeen.

Olen seuraavassa poiminut muutamia näkökohtia (S.E.&O.) El Pais lehdessä olleesta Guilluyn artikkelista, joka oli otsikoitu ’Macron, elitismi ja tavalliset ihmiset’. Guilluyn mukaan Ranskassa talous on romahtanut, eikä uusliberalistisesta mallista kärsi enää pelkästään syrjäytynyt vähemmistö, vaan suurin osa väestöstä. Ostovoiman heikkenemisestä alkanut keltaliivien kapinan jäljiltä vallalla on edelleen ennennäkemätön taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kriisi. Macronin vastaus tähän sivilisaatiokriisiin koostuu naurettavasta toimenpiteestä eli lähinnä vain eliittimankelin, kansallisen hallintokoulun (ENA) lakkauttamisesta, mikä on taas osoitus kyvyttömyydestä ymmärtää yhteiskuntaa.

Jälleen kerran Macron pitää parempana näyttelytaitoa kuin politiikkaa: Jos ranskalaisilla on ongelmia eliittiensä kanssa, riittää kun polttaa elitismin toteemin ENA:n, joka on lakannut täyttämästä alkuperäistä tarkoitustaan, se kun alunperin luotiin tasavallan meritokratian symboliksi eli urakehityksen tuli perustua ansioihin ei esimerkiksi syntymperään. Vaikka tasa-arvon periaate näkyy kaikkien koulutuskeskusten julkisivuissa, todellisuus on, että maassa sosiaalinen liikkuvuus on lakannut olemasta. Ranskassa kestää keskimäärin kuusi sukupolvea, jotta köyhän perheen jälkeläinen nousee keskiluokkaan, mikä on OECD-maiden yksi verkkaisimmista muutosvauhdeista.

Viestinnän painottaminen antaa aktiviteetin tunteen ja kiinnittää hetkeksi huomion muualle kuin hallituksen epäonnistumisiin. Macronin tulisi olla huolissaan hallitsevien luokkien epäpätevyydestä ja heidän kulttuurinsa vieraantumisesta tavallisista ihmisistä sekä omistautua enemmän politiikkaan ja vähemmän viestintään. Hänen teesinä tuntuu olevan, että tavallinen kansa hylkää älymystön ja siten älykkyyden eikä siten pysty kehittymään. Kansalaiset puolestaan eivät kuitenkaan kiistä eliitin olemassa olon tarvetta ja oikeutusta, vaan ovat huolissaan epäpätevyydestä ja kyseenalaistavat hallitsevan luokan älykkyyden. Hallitsevan luokan älyllisen romahduksen ja kansalaisten vastenmielisyyden tunteella tätä luokkaa kohtaan on tietty korrelaatio.

Ps. Viestintää ja kansainvälisyyttä painottava VTV:n pääjohtaja Tytti Yli-Viikari sai ENA:n diplominsa vuonna 2001.

+3
JaakkoKorpi-Anttila
Kirkkonummi

Sotaorpo, elämä hautausavun ennakon ja halpakaupan tarjousten varassa (pääosin, evp).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu