Mitä talousmies Kari Narsin väitöskirjasta voisi ottaa opiksi

Kolmas maailmansota alkoi vuoden 2022 helmikuussa, jolloin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Näin sanovat riskianalyysiyhtiö Eurasia Goupin johtaja, professori Ian Bremmer ja historian tutkija Yuval Noah Harari yhteisessä analyysissään. Vaikka he olisivat kuinka väärässä tahansa, on tämäkin mahdollisuus otettava huomioon. Mitä sota tarkoittaisi Suomelle, sitä ei tiedä kukaan, mutta mitä toinen maailmansota vaikutti talouteemme, siitä saa kohtuullisen hyvän kuvan Kari Narsin väitöskirjasta (1966) ”Suomen sodanaikainen talous ja talouspolitiikka”. Pari esimerkkiä:

Puolustusmenot (s.87): Vuosi 1938 oli rauhan vuosi – indeksi 100, sotavuosina 1939-1945 keskimääräinen indeksi 1000. Puolustusmenot nyt ovat 6 mrd €/v, kuuden vuoden sotaponnistelut voisivat tämän mukaan olla jopa (1000/100)*6*6 = 360 mrd €.

Nettokansatuote ilman puolustuslaitosta tipahti hieman yli 25% (s.47). Valtion menobudjetti on nyt 88 mrd € ja bkt heiluu 250 – 300 mrd €. Eli mikä olisi Matti meikäläisen tilanne nyt, jos Suomen bkt:sta leikattaisi 70 mrd € pois.

Jos tämä vertailu olisi vähänkään relevanttia, voisin oman tietoisuuteni syvyydestä suositella, että äkkiä maamme varautumisasiat ja huoltovarmuuden varmistaminen kuntoon. Se olisi kaikkein halvin keino turvata Suomen tulevaisuus; se ei pelkällä puhumisella parane. Kannustimena on vielä se, että Putin on siirtänyt maansa jo sotatalouteen.

K. Nars 1966
JaakkoKorpi-Anttila
Kirkkonummi

Sotaorpo, elämä hautausavun ennakon ja halpakaupan tarjousten varassa (pääosin, evp).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu