Satuilua kautta historian

Eläinsadut eli faabelit eroavat tavallisista saduista muun muassa siinä, että faabeleissa maailma on vaarallinen ja armoton, itsekkyys on järkevää, heikko ei voi toivoa oikeutta tai pahuus on arkipäiväistä ja avointa, kun taas tavallisissa saduissa maailma on suopea, epäitsekkyyttä ihaillaan, oikeus voittaa sekä pahuus naamioituu ja piiloutuu. Tanskalaisen H. C. Andersenin sadut ovat meille tutumpia kuin 2600 vuoden takaiset Aisopoksen faabelit, jotka ovat olleet esikuvia monelle satusedälle. Antiikin jumalien tapaan faabeleissa eläimet ovat antropomorfisia eli saavat inhimillisiä ominaisuuksia.

Eräs lausahdus on Aisopokselta 200 vuotta myöhemmin laitettu Sokrateen suuhun, kun hän arvosteli Spartan ja Ateenan välistä liittolaissuhdetta ja rahan valumista johtavaan Spartaan ilman että sitä tuli sieltä takaisin yhtään: ”Tulee mieleen se, mitä kettu sanoi leijonalle Aisopoksen sadussa.” Myöhemmin Horatius teki tämän tarinan tunnetuksi ja siinä jäi historiaan tokaisu ”Vestigia terrent” (jäljet pelottavat).

Aisopos kertoo, että eläinten kuningas Leijona sairastui ja kutsui muut eläimet luolaansa kuulemaan viimeisen tahtonsa. Ensin luolaan meni vuohi, sitten lammas ja sen jälkeen vasikka. Tämän jälkeen Leijona toipui sen verran, että näyttäytyi luolan suulla, missä näki tapahtumia seuranneen ketun. Leijona kysyi, miksei tämä tullut hänen luokseen osoittamaan kunnioitustaan. Kettu vastasi: ”Pyydän Teidän Majesteetiltanne anteeksi, mutta huomasin eläinten jäljet, jotka menevät luolaan, mutta en nähnyt yksienkään tulevan takaisin. Pysyttelen mieluummin ulkona, kunnes näen sisään menneiden eläinten palaavan.” Tarina opettaa, että helpompi on joutua vihollisen ansaan kuin vapautua sellaisesta.

Historian opetus puolestaan lienee se, ettei se näytä opettavana mitään – ainakaan hyvää. Nykyhetkeä heijastelee EU:n tukipaketista riitely. Meille sentään on luvattu ’palauttaa’ ehkä jopa kolmannes maksamastamme osuudesta, joten tämä faabeli ei ehkä siis istu oikein hyvin nykyhetkeen. Nähdäkseni tukipaketilla eteläiset jäsenmaat voivat pitää esimerkiksi alvinsa vaikkapa 10% meitä pienempänä, jotta turistit tulisivat taas halvan elintason perässä.

Lähde: Wikipedia

JaakkoKorpi-Anttila
Kirkkonummi

Sotaorpo, elämä hautausavun ennakon ja halpakaupan tarjousten varassa (pääosin, evp).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu