Tekoälyn käytöstä yrityksissä pitää päästä sopimukseen työntekijöiden kanssa
Tekoäly (AI Artificial Intelligence) mahdollistaa automatisoinnin lisäämisen yrityksissä, kun päätöksenteko perustuu yhä enemmän tietokantoihin kerättyihin aineistoihin. Päätökset tuotannosta, tuotantopanosten organisoinnista, henkilöstön koulutuksesta jne. voidaan tekoälyn avulla optimoida entistä paremmin. Tuottavuuden maksimointi helpottuu, kun työn sujuminen ja työajan kontrolli paranevat.
Ristiriitaa saattaa työnantajan ja työntekijän välillä syntyä muun muassa siitä, ketä koulutetaan tai kenen edesottamuksia seurataan tarkemmin. Siten tasapuolisuuden ja reilun kohtelun näkökulmia voi olla vaikea sisällyttää tekoälyyn. Tekoälyyn voi olla vaikea sisällyttää kaikki se tieto ja tulkinta, mitä ihmisoikeuksien ja demokratian noudattaminen käytännössä tarkoittaa. Myös ammattiliitot saattavat pelätä vaikutusmahdollisuuksiensa heikkenemistä.
Kansainvälinen työjärjestö (ILO) on ottanut tehtäväkseen selvittää, millaisia työelämän algoritmeja tekoälyssä voidaan käyttää ja kuinka läpinäkyviä niiden tulee olla, jotta esimerkiksi heidän julistuksensa toteutuisi: Declaration on Social Justice for a Fair Globalisation.
Lisäys: Lue Eki Laitilan alla oleva hyvä kommentti!
Hyvä johdanto,
otan tässä käsittelyyn muutaman kohdan, kun olen erikoistunut ja yleistynyt systeemialan tutkimukseen, minkä osa-alue tekoäly tietenkin on.
Yhteiskunta on systeemien muodostama kokonaisuus, kuten Niklas Luhman jo viime vuosisadalla osoitti. Tuotantosysteemit tuottavat, koulutussysteemi opettaa, poliittinen systeemi sen sijaan lähinnä riitelee, mikä on valitettavaa, ja se aiheuttaa jälkeenjääneisyyttä (kansainvälinen ilmiö).
”Siten tasapuolisuuden ja reilun kohtelun näkökulmia voi olla vaikea sisällyttää tekoälyyn. Tekoälyyn voi olla vaikea sisällyttää kaikki se tieto ja tulkinta, mitä ihmisoikeuksien ja demokratian noudattaminen käytännössä tarkoittaa.”
Jos tekoälyä tuottaa amerikkalainen megayritys, se aihettaa tiedon epäsymmetriaa, ja tuo huoli on aiheellinen, mikäli yritykset käyttävät porsaanreikiä hyväkseen. Toimivaa demokratiaa ei tekoälylle voi opettaa, eikä ole tarpeenkaan, mutta ei se toimi nykyisinkään kunnolla. Suurin osa EU:n ja valtion päätöksistä on sellaisia, että kansalaiset niitä kauhulla katselevat. EU mielellään lopettaa sellaisia toimintoja, jotka Brysselistä nähtynä eivät vaikuta hyviltä.
Julkisen sektorin pitää olla muutoinkin vahva, mutta sitä ei pidä käyttää markkinatalouden valintojen ohjailuun muuten kuin kontrolloijana lain mukaan.
”Päätökset tuotannosta, tuotantopanosten organisoinnista, henkilöstön koulutuksesta jne. voidaan tekoälyn avulla optimoida entistä paremmin. Tuottavuuden maksimointi helpottuu, kun työn sujuminen ja työajan kontrolli paranevat.”
Tuo on todella hyvä asia, ja tätä kehitystä on tapahtunut yhteiskunnassa jo vuosikymmenten ajan. Tekoäly ei lisää, eikä paranna kontrollia, vaan kaikki informaatio voi parantaa tilannetajua. Integroituminen on tässä pelkästään hyvä asia, jos vastaavasti ja systeemisesti on huolehdittu vastuista ja rajoituksista.
Luulen, että Kansainvälinen työjärjestö (ILO) ei poliittisesta roolistaan lähtien pysy kehityksen tasolla. Sillä ole valtaa muuttaa mitään.
Vielä ei ole nähty millaisia algoritmit tulevaisuudessa ovat. Vaara voi piillä myös päättäjissä, jotka sortuvat liian heppoisiin käsityksiin.
Merkittävimmille tutkimusorganisaatioille (kuten PWC) pitäisi antaa mahdollisuudet tutkia ja linjata tätä kehitystä vuosikymmnenten päähän, sillä ne ovat ainoat, jotka näkevät ison kuvan.
Olen kirjoittanut vastuullisesta tekoälystä kolme kirjaa. Siihen aikaan (5 vuotta sitten) kielimallien tulemista ei voinut ennakoida, mutta eihän kielimalleilla olekaan mitään suoranaista vaikutusta poliittiseen ohjailuun, vaan pelkästään välillinen kouluttava vaikutus. Integrointi tapahtuu IT-alalla mm. teollisuuden standardien ja kyberfyysisten systeemien kehittämisen muodossa. Liiketoimintainformaation uusien muotojen tulo ei ole kansalaisten kannalta huolestuttavaa, sillä teknologia edistyy joka tapauksessa kaikissa palveluissa samaan tapaan kuin itse tiede. Parhaan tiedon valitseminen on luonnonlaki. Liian valikoidusti sen ei saisi tapahtua.
Suomessa tunnetaan paljon esimerkkejä epäonnistuneista muutosjohtamisen hankkeista (taksiuudistus, sote jne), joten tähän mennessäkään ei päättäjillä ole ollut riittäviä taitoja rakentaa tulevaisuutta varmoin ottein.
Tarvitaan avointa teknologiaa, joka tekee tiedosta niin läpinäkyvää, että päättäjille tulisi oikeus ja velvollisuus ja pakote käyttää sitä oikein.
Ilmoita asiaton viesti
Hieno kommentti, kiitos siitä. Kuten kirjoituksestani näkyy, en ymmärrä AI:sta muuta kuin, että se on iso asia, isompi kuin ”kehruu-jenni” aikoinaan. Nyt kun todennäköinen lakkoaalto taas ennen talvea pyyhkäisee maamme yli, osapuolten kannattaisi kiivailuissaan ottaa AI vakavasti. Tämä oli yksi syy kirjoitukseeni eli nostaa se esiin keskusteluun.
Ilmoita asiaton viesti