Turkki → Novarussia?

Kylmän sodan päättymisestä lähtien eurooppalaiset ovat tukeutuneet 1-napaiseen turvallisuusjärjestelmään (Nato). Alueen kahden länteen kuulumattoman suuren toimijan, Venäjän ja Turkin, on pitänyt olosuhteiden pakosta 90-luvulla hiljaisesti hyväksyä tilanne. Viimeisen 15 vuoden aikana moninapaisuudesta on tullut tosiasia. Niin Venäjän kuin Turkin viha-rakkaus suhde Eurooppaan on ollut myrskyisä ja kummankin maan kansallismieliset johtajat, Vladimir Putin ja Recep Tayyip Erdoğan, ylenkatsovat EU:n normeja ja arvoja.

Irakin sota 2003 hankaloitti Turkin suhdetta Natoon ja Ranskan johdolla Turkin EU-jäsenyysneuvottelut torpattiin vuonna 2007. Siitä lähtien Turkki on kulkenut omia polkujaan suhteissaan Syyriaan, Balkaniin ja Libyaan sekä solminut uusia siteitä Venäjään ja Kiinaan. Venäjältä hankittu S-400 ohjustentorjuntajärjestelmä on hyvä esimerkki Erdoganin ajattelusta.

Vaikka Syyriassa Venäjä ja Turkki tukivat vastakkaisia osapuolia ja Turkki ampui alas venäläisen hävittäjän, ovat Putinin ja Erdoganin välit säilyneet; pikemminkin viime mainittu pitää ensin mainittua oppi-isänään. Vaikka Ukrainan kriisi on pitkittynyt, niin Syyriassa Putin sai kansaltaan sulan hattuunsa, kun YK epäonnistui Geneven rauhanneuvotteluissa ja Putin onnistui Astanassa pääsemään Turkin ja Iranin kanssa sopimukseen.

Erdogan on ottanut opikseen Putinnin strategiasta pitää EU:ta talutusnuorassaan energiatoimitusten avulla. Kun länsi luopui Libyasta, sen hallitus pyysi muodollisesti Turkilta apua ja turkkilaiset joukot ilmestyivät välittömästi Tripolin katukuvaan vuoden 2019 joulun jälkeen. Tällöin Kreikka, Kypros, Egypti ja Israel jäivät tumput suorina sivustakatsojiksi. Mitä tulee pakolais- ja siirtolaisvirtoihin EU:n alueelle nyt Erdogainilla on peukalonsa alla koko Välimeren alue. Joidenkin mielestä se on jopa järeämpi ase kuin energia. Samalla Turkki turvaa öljyn saantinsa Libyasta.

Venäjä on noussut Neuvostoliiton tuhkasta jälleen suurvallaksi ja Turkki kipittänyt perässä. Myönnettävä on, että Trumpin kohellukset ovat kiitettävästi auttaneet niin Putinia kuin Erdogania. Myöskin Macron ja Merkel ovat huuli pyöreänä, miten toimia nopealiikkeisten kunnianhimoisten yksinvaltiaiden kanssa. Keppi ja porkkana ei ole oikein toiminut, ilmeisesti porkkana katosi parempiin suihin ja keppi katkesi.

Lähde: El Pais, Mark Leonard director of the European Council on Foreign Relations

JaakkoKorpi-Anttila

Sotaorpo, elämä hautausavun ennakon ja halpakaupan tarjousten varassa (pääosin, evp).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu