”Vapauden ja leivän puolesta!” – kansallissosialistinen työväenpuolue (NSDAP)
Otsake oli Saksan NSDAP:n iskulause ja vetosi kansaan 1920-luvulla. Marraskuun 1932 parlamenttivaaleissa puolueen äänisaalis oli 33,1% ja puoli vuotta myöhemmin 43,9%. Tämä tuli mieleen, kun katseli äärioikeistopuolue Vaihtoehto Saksalle (AfD) vaalivoittoa Thüringenin (32,8%) ja Saksin (30,6%) suluissa olevia äänisaaliita. AfD oli Thüringenissä voittaja ja Saksissa toinen jääden kristillisdemokraateista jälkeen vain 1,3%.
Näissä entisen Itä-Saksan osavaltioissa äänestäjiin vetosivat AfD:n vaalijulisteet enemmän kuin ’läntinen humanismi’. Läntisissä liittovaltioissa AfD:n äärinäkemyksiä ei jaeta samassa määrin. Vielä ehkä ei ole tarpeen liioitella ja synkistellä, että mörkö on tulossa, mutta ei tässä voi välttyä huolestumiseltakaan, kun Saksa luo nahkaansa.
Vaikka Saksan yhdistymisestä on kulunut 33 vuotta, edelleen taustalla on kaksi Saksaa. Halveksitun idän, ’laiskojen’ ja ’kiittämättömien’ kansalaisten viesti on vahva: tämä ei voi jatkua. Nykyinen tapa tehdä politiikkaa Berliinissä ei toimi, etenkään entisissä ”uusissa liittovaltioissa”.
Läntinen humanismi ei ole saavuttanut käytännössä jalansijaa missään entisen itä-blokin maassa.
Entisen Itä-Saksan alueen asukkaat ovat kuitenkin hieman erilaisessa asemassa muihin alueen itsenäisiin valtioihin verrattuna, koska entinen itsenäinen valtio liitettiin, toki omasta halustaan, Länsi-Saksaan.
Muissa entisen Varsovan liiton jäsenmaissa ei ole mittavaa pakolais- tai maahanmuutto-ongelmaa, eikä luonnollisestikaan niiden aiheuttamia ongelmia, mutta entisen DDR:n alueille heitä on (pakko) sijoitettu kymmenin tuhansin.
Tämä selittää osin AfD.n suosiota siellä.
Ilmoita asiaton viesti
Humanismi olisi voinut olla sitaateissa. Lännessä on ihan oma käsitys humanismista, joka ei ole sama kuin suurimmassa osassa maailmaa,
Ilmoita asiaton viesti
Läntinen humanismi on orjuuttamisen uusi olomuoto. Humanismin nimissä halutaan halpatyövoimaa tekemään yhteiskunnan likaiset työt.
Ongelmaksi muodostui vain se, etteivät kaikki tulijat ole innokkaita tekemään niitä.
Ilmoita asiaton viesti
https://en.wikipedia.org/wiki/Elections_in_Germany#German_elections_from_1871_to_1945
Tuolta nyt voi selata vaikka Thüringenin äänestystulokset Saksojen yhdistymisen jälkeen. Nehän ovat aina poikenneet Saksan isosta kuvasta. Demareita siellä ei ole äänestetty koskaan vaan vasureita (Die Linke). 2019 ja nyt 2024 vaaleissa tuli uutuutena CDU:sta oikealla AfD ja nyt 2024 edes Die Linke ei ollut tarpeeksi vasemmalla vaan tuli uusi puolue BSW
Poliittisesti tärkeää tapahtuuko samanlaista kehitystä Saksassa muutoinkin. Ja miten sitten muualla Euroopassa. Brittien vaalitulos oli esim. mielenkiintoinen.
Meillä Suomessa Li Anderssonin eu – vaalitulos sai hetkeksi miettimään miten täällä Suomessa käy. Taisi olla hetkellinen ilmiö kun ainakin uusien galluppien mukaan sdp kelpaa yhä äänestäjille vasemman laidan edustajana.
Ilmoita asiaton viesti
Li (Lee) Andersson pääsi Brysseliin protestiäänillä. Tai sitten hänet äänestettiin sinne taktisesti. Joka tapauksessa soraäänestä ja kapulasta rattaissa päästiin eroon, koska ketään ei kiinnosta, mitä Brysselistä huudellaan.
Ilmoita asiaton viesti
Noita Saksan itäisten osien vaalituloksia myöskin olen katsastellut.
Vanhassa Itä-Saksassakin matkustelleena (moottoripyörä); sallittua moottoripyörällä oli ainoastaan läpiajo, Transit_Berlin moottoritietä. No, poikkesinhan toki silloin tällöin sivuun bahnalta; eipä kukaan puuttunut tekosiini missään vaiheessa.
Siis säänöt olivat mutta valvonta?
En tiedä; olisikohan itäisen Saksan nykyasukkailla jotenkin sellainen ajatuskuvio, että säännöt; sääntöjä, elellään sitten
noin niinkuin sääntöjen mukaan.
Enpä tuota tiedä, puoluepolitiikkaa kun se on.
Ilmoita asiaton viesti
”Vapauden ja leivän puolesta” – iskulause olisi Suomessakin ollut, luultavasti, suuren lamamme pahimpina vuosina (1992-1993) toimiva.
– Eiköhän Jenkeissäkin nyt käydä taistoon käyttäen syvimmältään tuon iskulauseen sanomaa? Toinen painottaa aborttioikeutta ja toinen haluaa luoda turvaa ihmisille.
Mikä suomalainen puolue keskittyy vapauteen ja leipään? Kummankin tavoittaminen samalla kertaa on vaikeata. Ajatellaanpa vaikkapa ”ideologisesti työttömiä”.
Ilmoita asiaton viesti
En usko, että itäisessä Saksassa äänestettäisiin mitään puoluetta ”leivän” vuoksi, ei siellä tarvitse nälkää nähdä. Ensimmäisen Maailmansodan jälkeisessä Saksassa sen sijaan nähtiin konkreettisesti nälkää, joten iskulause tepsi leivän osalta. Voittajavaltiot konkreettisesti sortivat Saksaa, joten iskulauseen ”vapaus” osallekin oli katetta.
Kannattaa huomata, että itäinen Saksa oli kommunistisen Venäjän brutaalin miehityksen alla puoli vuosisataa. Kommunistinen aivopesu oli aivan valtavaa, joten sitä Venäjän miehitysaikaa iso osa muistelee nostalgisesti – olipa silloin kaikki hyvin (kommunistisella nomenklatuuralla olikin kaikki hyvin, verrattuna tavalliseen kansaan).
Ilmoita asiaton viesti
Horst Wessel -laulussa lauletaan ”Der Tag für Freiheit und für Brot bricht an”. (Vapauden ja leivän päivä puhkeaa esiin)
Itävaltalaisten enemmistö otti saksalaiset mielellään vastaan Anschlussissa, koska odottivat natsien tuovan ”työtä ja leipää”. Osittain näin tapahtukin, Itävalta eli aika kurjuudessa siihen aikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sama fraasi löytyy myös Hitler-Jugendin laulussa ”Unsere Fahne flattert uns voran”. Sinänsä pelottava laulu, kun nuoret pistetään laulamaan kuinka ”lippumme voittaa kuoleman”.
Ilmoita asiaton viesti
Ja Suomessa ikäluokkani, nykyisistä en tiedä, lauloi heleällä äänellä, että ”nuorukaisen kuolla kuuluu” jne.
Ilmoita asiaton viesti
Vanha kulunut tapa kadettikoulusta kuulemma oli, kun kenraali tai muu vastaava sattui kohdalle ja kysyi: ”Mitä kadetille kuuluu?” Niin aina piti vastata, että kuolla kuuluu.
Ilmoita asiaton viesti
Ettökös sinä ja ikäluokkasi laulaneet suurella tunteella ja paatoksella myös työn orjista?
Ilmoita asiaton viesti
Lähes kaikki tuntemani kaverit kuuluivat Suomen suurimpaan mieskuoroon eli ’Alkon mieslaulajiin’. Kaikkia renkutuksia laulettiin kaikilla ääniskaaloilla ja voimakkuuksilla. Jostakin oudosta syystä nykyään lapset ja lastenlapset sanovat: ’vaari älä laula’, kun yritän tapailla jotain.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, kyllä ja edelleen varsinkin vappuna sitä tulee laulettua.
Ilmoita asiaton viesti