Avoin kirje Suomen Lähetysseuralle: Oletteko kristillinen järjestö?

Se, mikä kristillisessä uskossa on erityislaatuista, ilmaistaan uskontunnustuksissa. Julkaisitte hiljattain 160-vuotisjuhlansa kunniaksi videon, jonka mielsin tunnustukseksenne. Videon nimi on:

”Mihin sinä uskot?”

Sen kuvaus alkaa sanoilla:

”Me uskomme…”

Ja video päättyy erilaisten tunnustusten jälkeen toteamukseen:

”Niin mekin uskomme ja siksi toimimme.”

Huomionarvoista videossa on se, että siinä tai sen kuvauksessa ei ole mainittu mitään, mikä tekee kristinuskosta erityislaatuisen. Herää kysymys: Ettekö olekaan kristillinen järjestö? Tai jos olette, miksi annatte ymmärtää muuta?

Kristinuskon keskeinen ja muista erottava idea on, että Jumala on pelastanut ihmiset Jeesuksen Kristuksen kautta – ei kenenkään muun avulla eikä millään muulla tavalla. Näin ollen, erään videon kommentoijan ytimekäs kysymys: ”Jeesukseen?” osuu mielestäni maaliin.

Juhlavideossa haastatellut ihmiset uskovat siihen, tähän ja tuohon nykyään, erityisesti poliittisessa vasemmistossa, trendikkääseen ideaan, mutta yksikään ei tunnusta uskovansa Jeesukseen. Jeesus on 160-vuotisjuhlajulkaisun virtahepo olohuoneessa ja koira, joka ei hauku.

Oletan, että vastaatte arvosteluun sanomalla, että Jeesusta ei ole mainittu, koska vastaus olisi liian ilmeinen. Vaan, kun vastaus kristillisyydestänne ei ole ilmeinen. Ainakaan minulle, enää. Olen ollut aktiivinne vuodesta 2000, jolloin kävin esikoulutuksen. Minulle video alleviivasi aiemmin havaittua kuviota. Se oli viimeinen sysäys, joka antoi pitkään kalvaneelle epäilykselle tämän kirjallisen muodon.

Heresian olemukseen kuuluu se, että se säilyttää kristinuskon ulkonaiset tuntomerkit, mutta on ristiriidassa sen sisäisen olemuksen kanssa. Yksi heresian perusmuotoja on ebionitismi, joka tulkitsee Jeesuksen persoonan siten, että Jeesuksella ei ole sitä ylemmyyttä, joka tekee Jeesuksesta ja vain Jeesuksesta ihmisten lunastajan. Missä näkyy Jeesuksen ylemmyys julkaisussanne? Missä hänestä kertovan ilmoituksen ylemmyys yleisinhimilliseen järkeen tai suosittuihin sloganeihin nähden? 

Suomen Lähetysseura näyttää nyt sitoutuneen ajatussuuntaan, joka on ebionitismin sukulainen, ja jota on sitäkin leimannut epäilevä suhtautuminen kristinuskon omimpiin ajatuksiin. Tämä strategia ei ole osoittautunut aikaisemmin menestyksekkääksi, sillä liberalismin omaksuneiden järjestöjen ja kirkkojen jäsenkato on ollut hätkähdyttävän nopeaa. Liberaaliprotestantismin omaksuneille järjestöille on käynyt niinkuin englantilainen kirjailija Gilbert Chesterton 1900-luvun alussa profetoi:

”Kun nai ajan hengen, niin hyvin pian sitä huomaakin olevansa leski.”

Tai niinkuin Jeesus muutama sata vuotta aikaisemmin on opetuslapsilleen todennut:

”Te olette maan suola. Mutta jos suola menettää makunsa, millä se saadaan suolaiseksi? Ei se kelpaa enää mihinkään: se heitetään menemään, ja ihmiset tallaavat sen jalkoihinsa”.

Toivon sydämestäni, että näin ei kävisi Suomen Lähetysseuralle. Rukoilen, että nousisi uusi halu voittaa tämäkin aikakausi kristinuskon Jumalan puolelle. Tuo halu on palanut Lähetysseuran perustajissa ja Lähetysseuran aktiiveissa sen satakuusikymmentä vuotta. Ei anneta sen sammua! Otetaan Raamattu tosissaan! Otetaan kristinuskon erityislaatuisuus tosissaan! 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu