Sixpackista kymppikerhoon

Jyväskylän kaupunginvaltuustolle esiteltiin kaupungin edunvalvonnan toimintamalleja ja tavoitteita valtuuston iltakoulussa 26.3.18. Tavoitteet olivat tutun oloisia ja ehdottoman tärkeitä Jyväskylän kaupungin menestykselle. Niitä kaikkia on ainakin minun helppo tukea, mutta ei ryhdytä erittelemään niitä tässä. Tiivistetysti voisi sanoa, että vain SOTE puuttuu ja itse asiassa näin sanoinkin. Jäin kuitenkin pohtimaan erityisesti yhtä näkökulmaa, jota olen ihmetellyt jo pidemmän aikaa. Kaupunkipolitiikkaa.

Etenkin viime aikoina on saanut havaita, että kaupunkipolitiikasta puhutaan maassamme paljon. SOTE-uudistuksen läheneminen ja siihen kohdistuva kritiikki on nostanut esiin kaupunkipolitiikan maassamme, tai pikemminkin kaupunkipolitiikan ja siitä käytävän keskustelun tarpeen.

Suomessa on lukuisia eri foorumeita, missä kaupunkipolitiikasta puhutaan. Tuoreita mainitakseni Helsingin kaupunginhallitus antoi juuri happamia SOTE-uudistukselle ja c21 kaupunginjohtajat ovat ryhtyneet kokoontumaan säännöllisesti kaupunkipolitiikan merkeissä. Unohtamatta kuntaliitossa tai eduskunnassa käytävää keskustelua suurten kaupunkien merkityksestä. Eikä suinkaan vähäpätöistä ole kaupunkilaisten keskuudessaan käymä keskustelu kotiseutunsa kehityksestä. Ovathan suuret kaupungit ja kaupunkiseudut selkeitä vetureita maallemme ja vaikuttavat monin tavoin seutunsa kehittymiseen.

Eräs mielenkiintoinen ja melko yleisesti tunnettu areena kaupunkipolitiikalle on kuuden suurimman kaupungin muodostama kuusikko-työryhmä eli tuttavallisemmin ”Sixpack”. Väestömäärän mukaisessa järjestyksessä kuutoskaupunkeihin kuuluvat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku. Näiden kaupunkien yhteistyö on jopa niin tiivistä, että ne tuottavat vuosittain vertailutietoa ja niiltä löytyvät jopa omat verkkosivut eli http://www.kuusikkokunnat.fi/

Ja kyllä, se 7. suurin kaupunki on kuin onkin Jyväskylä selkeästi 140 000 asukkaansa voimin.  

Jyväskylän kaupungin edunvalvonnan yksi ehdottomia kärkiä tulisi mielestäni olla mukana kaikissa niissä pöydissä, missä tehdään kaupunkipolitiikan linjauksia. Tämä on paitsi Jyväskylän, myös koko Keski-Suomen maakunnan etu. Yksi tällainen pöytä on edellä kuvaamani ”Sixpackin” pöytä, jota voitaisiin laajentaa suurten kaupunkien keskustelufoorumiksi. Jyväskylän kaupungin tulisikin omalla toiminnallaan pyrkiä lisäämään esimerkiksi yli 100 000 asukkaan kuntien keskinäistä yhteistyötä. Tällaisia kaupunkeja on Suomessa yhdeksän kappaletta, kuten wikipedia tietää kertoa. Tämä hyödyttäisi kaikkia, koska tämän kokoluokan kunnilla löytyy enemmän yhteisiä tavoitteita sekä vertailtavia toimintamalleja kuin keskenään raskaasti eri kokoluokkaan kuuluvilla kunnilla.

Yksi Jyväskylän kaupungin edunvalvonnan kärkiä tulisi siis mielestäni olla kaupunkipolitiikan panopisteen siirtäminen sixpackista kymppikerhoon.