Jyväskylä – Suomen Ateena

Kirjoitus on julkaistu Kokoomuksen Jyväskylän kunnallisjärjestön blogissa 13.12.2011.

Jyväskylän kaupunkia on usein
kutsuttu Suomen Ateenaksi. Tämä kunniakas nimitys viittaa Jyväskylän maineeseen
sekä historiaan koulutuksen, kulttuurin ja liikunnan kaupunkina. Mutta mietitään
hieman, mistä tuo määritelmä on peräisin ja mitä se tänä päivänä sisältää.

Kaupungissamme on toimintaa lähes
lajissa kuin lajissa ja harvalla kaupungilla on tarjota näin monia
mestaruussarjan joukkueita tai kansainvälisen tason yksilöurheilijoita. Myös
liikunnan koulutuksessa meillä on ainoana Suomessa yliopiston
liikuntatieteellinen tiedekunta ja liikunnan tutkimus kaupungissamme onkin
maamme huippua. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimusta toteuttaa KIHU ja sen
toimitiloja ollaan parhaillaan laajentamassa. Eikä Jyväskylän
urheilusaavutuksissa voida toki ohittaa meidän kaikkien tuntemaa Matti Nykästä,
jonka nimikkomäki komeilee edelleen Laajavuoren rinteiden kupeessa. Tai yli
60-vuotiasta Neste Rallia, joka tunnettiin vuosikymmenet nimellä Jyväskylän
suurajot ja on nykyisin pohjoismaiden suurin yleisötapahtuma, jonka pääpaikka
on Jyväskylä.

Meillä on vuosien saatossa ollut
myös erittäin aktiivinen kulttuuritarjonta, on kesäteattereita, näyttelyitä ja monia
tapahtumia, kuten kesätapahtumien pioneeri Jyväskylän Kesä. Kesä muuten elää ja
voi hyvin. Puhumattakaan kuoromusiikista, jonka juuret juontavat seminaarin
ajoille ja esimerkiksi tunnettu musiikkivaikuttaja P. J. Hannikainen on
aikanaan vaikuttanut Jyväskylän musiikkielämässä. Poliittisesti korrektisti hän
toki toimi samaan aikaan sekä suojeluskuntien sekä työväenkuoron johtajana
samoihin aikoihin. Todellinen aseveliakselin kannattaja siis, voitanee todeta. Nykyisiä
tunnettuja kuorojamme ovat esimerkiksi yli satavuotias mieskuoro Sirkat sekä
Seminaarinmäen mieskuoro eli Semmarit.

Ei tämä vielä mitään, paikallinen
suojeluskunta nimittäin möi vuonna 1924 virkistyskäytössään olleen Ainolan
alueen Jyväskylän Työväenyhdistykselle hyvässä yhteisymmärryksessä ja tuotoilla
rakennettiin nykyisin Valtiontalona tunnettu suojelukohde Kirkkopuiston
laidalle. Arkkitehtina toimi kukas muukaan kuin Alvar Aalto. Joka muuten on
suunnitellut myös Jyväskylän Työväenyhdistyksen Aalto-salin vain parin
korttelin päähän. Nyt nämä molemmat kohteet ovat ajankohtaisia
kaupunginvaltuuston päätettyä 12.12.2011 Ainolan uudesta kaavasta ja alueen
kehittämisestä sekä Valtiontalon remontin ollessa lähtökuopissa. Näin historia
siis palaa nykypäivään. Näistä historian yhteistyömalleista yli ideologisten
rajojen olisi meillä monilla nykypäivän päättäjillä paljon opittavaa.

Jyväskylän kivijalka on kuitenkin
ollut ja tulee olemaan koulutus. Tämän kunniakkaan perinteen lippulaivamme on
Jyväskylän Lyseo, joka perustettiin jo vuonna 1858. Nykyisin Lyseo
IB-linjoineen toimii arvostettuna lukiona ja on yksi kansallisen ylpeyden
aiheistamme Suomen sivistyksen synnyttäjinä, olihan se maailman ensimmäinen
suomenkielinen oppikoulu. Pian seurasi myös maailman ensimmäinen suomenkielinen
tyttölyseo, eli nykyinen Voionmaan lukio, jossa toimii nykyisinkin esimerkiksi
liikuntalinja. Kuinkas muutenkaan, näin koulutuksen ja liikunnan kaupungissa.

Oppikoulujen jälkeen Jyväskylään
keskittyi opettajankoulutusta, eli syntyi Jyväskylän seminaari. Tästä on
nyttemmin kehittynyt monialainen Jyväskylän yliopisto, joka on keskeisiä seudun
vetovoimatekijöitä. Sekä selitys siihen, miksi meillä on maan koulutetuimmat
kolmekymppiset. Uusia avauksia tarjoaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, joka on
yksi maamme halutuimmista.

Nykyisiä haasteita historiamme
tarjoaa tilakysymysten muodossa, vanhat ja usein suojellut tilat kun pitää
joskus remontoida. Investointeja suunniteltaessa on vastuuttomasti jopa
väläytetty Lyseon lukion lakkauttamista ja siirtämistä pois yli 100-vuotiaasta
Lyseon talosta. Tämä olisi täydellinen kaupunkimme sivistyshistorian nollaus, johon
vastuullisten päättäjien ei tule suostua. Onneksi Kokoomuksen kunnallisjärjestö
onkin jo kesällä 2011 ilmaissut kriittisen suhtautumisensa moiseen
älynväläykseen. Vai mitä mieltä olet ideasta, että remonttikustannusten
säästämiseksi lakkauttamalla lukiotoiminta Lyseon kiinteistö remontoitaisiin
suojeltuna kohteena johonkin muuhun toimintaan. Mikä investointisäästö, kysyn
vain?

Jyväskylän historia on siis
rakentunut koulutuksen, kulttuurin ja liikunnan ympärille. Näin olkoon myös
jatkossa. Historiaa arvostaen ja tulevaisuuteen suunnaten kohti hyvässä
mielessä tunnettua Suomen Ateenaa. En nimittäin toivo, että Jyväskylä
tunnettaisiin kreikkalaisittain pidetystä taloudesta. Haluankin vedota kaikkiin
eri valtuustoryhmiin, että myös talousasioissa löytäisimme tuon P. J. Hannikaisen
ajan yhteistyöhengen. Ei voi jatkossa olla niin, että emme edes halua puuttua
toimintakulujemme rakenteisiin vaan joudumme vuosittain nostamaan verotusta.
Käyttömenomme eivät jatkossa voi nousta sillä vauhdilla, kun mitä ne ensi
vuoden talousarviossa nousevat.

jaakkoselin

Syntyperäinen jyväskyläläinen Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu sekä tarkastuslautakunnan puheenjohtaja. Maakuntahallituksen jäsen ja maakuntavaltuutettu Keski-Suomen liitossa. Suomen kuntaliiton valtuuskunnan jäsen Keski-Suomesta. #yrittäjät #Jyväskylä #Kokoomus #keskisuomi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu