Arviointikertomuksen esittelypuheenvuoro 31.5.2021

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Arviointikertomus on hyväksytty yksimielisesti tarkastuslautakunnassa 22.4.2021. Viime vuoden tapaan toimialoilta on pyydetty lausunnot ennen valtuuston käsittelyä. Näin esitetyt havainnot saadaan hyödynnettäväksi jo talousarvion valmistelussa. Lisäksi toimialoilla on ollut mahdollisuus kommentoida arviointikertomusta ennen valtuuston käsittelyä.

Tarkastuslautakunnan havaintoja ei ole kyseenalaistettu.

Arviointikertomus jakautuu kahteen osaan.

Osa 1 Tavoitteiden toteutumisen arviointi ja tiivistelmäosio tuloksellisuusarvioinneista

Sisältää arvioinnin kaupunkistrategian toteutumisesta, kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteuman arvioinnin, aiempien vuosien seurantaa sekä analyysin taloudesta ja erityisesti koronan vaikutuksesta.

Osa2 Tarkastuslautakunnan tuloksellisuusarvioinnit

Yksityiskohtaisia havaintoja ja johtopäätöksiä tausta-aineistoineen. Arvioinnin kohteena olevat ovat hyväksyneet sisällön oikeellisuuden osalta.

Liitteeksi on koostettu johtopäätökset ja suositukset. Asiakirjat ovat julkisia ja löytyvät verkkosivuilta www.jyvaskyla.fi/arviointikertomus

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia tulee kuntalain §37 mukaan tarkastaa vähintään kerran valtuuston toimikaudessa ja vuosille 17–21 se on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 30.10.2017. Toivottavasti arviointi palvelee uuden strategian päivitystyötä, mikä näyttää olevan uuden valtuuston ensimmäisiä tehtäviä.

Kaupunkistrategian neljään kärkeen liittyy 23 teemaa tai tavoitetta ja 36 mittaria. Kokonaisarviointi on tehty sen perusteella, mitä mittareita tavoitteille on asetettu ja millaista kehityssuuntaa ne osoittavat 31.3.2021 mennessä päivittyneiden aineistojen perusteella. Toisena aineistona on käytetty kaupunkistrategian toteuttamiseen liittyviä päätöksiä sekä kaupungin tilinpäätöksissä ja toimintakertomuksissa esittämiä raportointeja.

Lautakunta arvioi kaupungin toiminnan kehittyneen strategian suuntaisesti, vaikka osa teemoista jää ilman konkreettisia mittareita ja vertailutietoja. Tulisi kiinnittää tarkemmin huomiota siihen, kuinka toimeenpanevista ohjeista löytyy johdonmukainen yhteys valtuuston hyväksymään strategiaan ja mitkä ovat konkreettisia tavoitteita.

Esimerkkinä suosituksista tarkastuslautakunta esittää, että konserniohjeella velvoitetaan tytäryhteisöt käsittelemään kaupungin strategia ja dokumentoimaan asia hallituksen pöytäkirjaan.

Tavoitteiden toteuma
Valtuusto on asettanut toimialoille ja liikelaitoksille yhteensä 51 sitovaa toiminnallista tavoitetta sekä kymmenelle keskeisimmälle tytäryhteisölle omat tavoitteet. Tavoitteet toteutuivat hieman edellistä vuotta heikommin. Osin tämä johtuu siitä, että kaupunginvaltuusto ei ole muuttanut vuoden 2020 sitovia toiminnallisia tavoitteita koronapandemian vuoksi, toisin kuin Oulun ja Vantaan kaupungit. Jyväskylän tavoin muissa suurissa kaupungeissa ei toiminnallisiin tavoitteisiin ole tehty muutoksia.

Tavoitteet arvioitiin ”toteutunut/ei toteutunut” jaottelulla. ”Toteutunut osittain” – arviointia käytettiin, mikäli tavoitteeseen sisältyi useampia osioita tai jokin muu olennainen havainto. Esimerkiksi avosairaanhoidon ”Aika sairaanhoitajalle on 7 pv ja lääkärille 21 päivää” – tavoitteen osalta ostopalvelutuottajat pääsivät tavoitteeseen edellisen vuoden tapaan, mutta oma tuotanto ei.

Koronalla on ollut merkittävä vaikutus sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntapalveluiden tavoitteisiin, joiden toteutumista mitataan kävijämäärillä. Tavoitteita on perustellusti vaikea saavuttaa tilojen ollessa suljettuina tai tapahtumien peruuntuessa.

Konserniyhtiöille asetettujen tavoitteiden mitattavuuteen ja raportointiin tilinpäätöksessä on syytä kiinnittää huomiota. Tarkastuslautakunta on nostanut esiin tytäryhteisöjä koskevia tavoitteita, joiden toteutumista ei ole raportoitu selkeästi. Esimerkiksi miten raportoidaan ja mitataan Mustankorkea Oy:n tavoite ”yhtiön tulee kerätä toiminnallaan kohtuullinen tuotto pääomalle”?

Toiminnan arviointia
Tarkastuslautakunnan lakisääteisiin tehtäviin kuuluu arvioida, onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Seuraavassa muutama huomio arviointikohteista.

Perusopetus. Tarkastuslautakunta esittää huolensa, että ilman peruskoulun päättötodistusta jäi 29 oppilasta. Vuonna 2015 vastaava luku oli 6 oppilasta. Syy kehitykseen on syytä selvittää.

Työllisyyden edistäminen. Jyväskylän työmarkkinatuen kuntaosuus on kasvanut 18,5 miljoonaan euroon.  Summa on työtöntä työnhakijaa kohden vertailukaupunkien (Lahti, Kuopio, Oulu, Turku, Tampere) suurin ja asukasta kohden Lahden jälkeen toiseksi suurin.

Rakennuslupaprosessit ja rakennusvalvonta. Tarkastuslautakunta suosittaa asiakaspalautteen keräämistä ja kattavampaa analysointia ulkopuolisen toimesta. Annamme kiitokset sähköisten lupaprosessien kehittämiselle.

Kylän Kattaus. Alijäämä -3,2 Meur on merkittävä ja kaupunki on antanut 2 Meur toiminta-avustuksen koronapandemian kustannuksiin. Liikelaitoksessa olisi hyvä arvioida muutos- ja poikkeustilanteissa henkilöstön kanssa käytävien keskustelujen toteuttamisen tavat.

Kaupunkikonsernin omistajaohjaus. Tarkastuslautakunta suosittaa, että konserniohje tulee päivittää. Siihen tulee lisätä ohjeistus kaupungin antaman ennakkokäsityksen antamisesta ja dokumentoinnista kaupungilla, sekä vaatimus merkitä konsernijohdon ennakkokäsitys tytäryhteisön pöytäkirjaan. Tytäryhteisöjen hallitusten puheenjohtajat olisi tarkoituksenmukaista ottaa mukaan konsernijohdon kanssa vuosittain käytäviin tavoitekeskusteluihin toimitusjohtajan lisäksi. Näin toimitaan esimerkiksi Tampereella. Kaikkien tytäryhteisöjen yhtiöjärjestykset eivät ole ajan tasalla.

Avosairaanhoidon palvelut. Huhtasuon terveysaseman avosairaanhoidon palvelut on kilpailutettu ja palveluiden tuottamisvastuu siirtyi yksityiselle joulukuussa 2020. Tarkastuslautakunta seuraa, kuinka ratkaisulle asetetut tavoitteet saavutetaan sekä sitä, mikä on mahdollisen SOTE-uudistuksen vaikutus ulkoistettuihin terveyskeskuksiin.

Ikääntyneiden palvelut. Tarkastuslautakunta suosittaa, että kotihoitoon kehitetään monimuotoisia palveluita asiakkaan hoitoisuuden mukaan. Palvelusetelitoiminnan osalta tarkastuslautakunta kantaa huolta, kuinka tulevaisuudessa saadaan riittävästi yrittäjiä vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen.

Jyväskylän talous
Tieto koronan vaikutuksesta kaupungin talouteen tuo tarkastuslautakunnan mielestä eniten lisäarvoa poliittiseen päätöksentekoon, valmisteluun sekä julkiseen keskusteluun. Tuloksen muodostuminen esitetään arviointikertomuksessa kolmella tavalla (s. 35-38):

1) tilinpäätöksen mukaisesti,

2) poistamalla tuloslaskelmasta koronapandemian vuoksi valtiolta saadut koronatuet, verotulomenetykset ja kustannuslisäykset ja

3) poistamalla koronapandemian vaikutukset ja lisäksi ottamalla huomioon koronasta kaupungille aiheutuneet säästöt muun muassa sen vuoksi, että palveluja on ollut kiinni.

Laskelmat on tehty kaupungin tilinpäätöksessä koronan vaikutuksista annettujen arvioiden mukaan. Vuoden 2020 talous vahvistui ja toteutui ennakoitua myönteisemmin pääasiassa valtion koronatukien ja avustusten vuoksi. Kaupungin ylijäämä on tilinpäätöksen mukaan 16,4 miljoonaa euroa ja konsernin ylijäämä 16 miljoonaa euroa sekä kertyneet ylijäämät taseessa ovat 36 ja 21 miljoonaa euroa.

Mikäli tuloslaskelmasta poistetaan koronavaikutukset, olisi kaupungin tilikauden ylijäämä noin 6,8 miljoonaa euroa. Koronatuet siis paransivat kaupungin tulosta noin 10 Meur.

Mikäli lisäksi eliminoidaan koronapandemiasta kaupungille aiheutuneet säästöt, kaupungin talous olisi noin 0,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tämä vastaa suunnilleen talousarviota.

Laskelmien perusteella korona on parantanut kaupungin taloudellista tulosta merkittävästi. Koronapandemiasta on aiheutunut kaupungille hoito- ja palveluvelkaa. Jyväskylän kumulatiiviset ylijäämät ovat pienet suhteessa vertailukaupunkeihin ja keskimääräinen verotulo/asukas on heikko.

Tarkastuslautakunta on tyytyväinen siihen, että tilinpäätöksessä ei ole kattamatonta kumulatiivista alijäämää.

Tilintarkastuksesta ja vastuuvapaudesta
Tarkastuslautakunta esittää tilinpäätöksen hyväksymistä sekä vastuuvapauden myöntämistä tilintarkastajien lausunnon mukaisesti.

Lopuksi haluan kiittää valtuustoa ja tarkastuslautakuntaa sekä viranhaltijoita. Erityisesti kaupunginreviisori Tarja Saarelaista ja kaupunkitarkastaja Anne Kettusta. Tämä on lautakuntamme viimeinen arviointikertomus. Ulkoisen tarkastuksen ja arvioinnin taso sekä toimintamallit ovat nyt huomattavasti paremmassa tilanteessa, kun lautakuntamme aloittaessa. Valtakunnallinen keskustelu VTV:n ympärillä on osoittanut, kuinka tärkeää riippumaton arviointitoiminta on. Olen ylpeä voidessani kertoa, että Jyväskylässä kukaan ulkopuolinen ei ole edes yrittänyt vaikuttaa arviointien sisältöihin.

Kiitos yhteistyöstä tämän kauden osalta, oikein hyvää kesää ja kohtuullista menestystä vaaleihin kaikille ehdolla oleville!
Kiitos!

0
jaakkoselin
Kokoomus Jyväskylä
Ehdolla kuntavaaleissa

Syntyperäinen jyväskyläläinen Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu sekä tarkastuslautakunnan puheenjohtaja.
Maakuntahallituksen jäsen ja maakuntavaltuutettu Keski-Suomen liitossa.
Suomen kuntaliiton valtuuskunnan jäsen Keski-Suomesta.
Ehdokkaana kunnallisvaaleissa 2021
#yrittäjät #Jyväskylä #Kokoomus #keskisuomi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu