Arviointikertomuksen esittelypuheenvuoro Jyväskylän kaupunginvaltuustossa 8.6.2020.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Arviointikertomus on hyväksytty yksimielisesti tarkastuslautakunnassa 16.4.2020. Tänä vuonna aikataulua nopeutettiin ja toimialoilta on pyydetty lausunnot jo ennen valtuuston käsittelyä. Näin arviointikertomuksessa esitetyt havainnot saadaan nopeasti toimialojen käyttöön, hyödynnettäväksi talousarvion valmistelussa. Vastaava toimintamalli on käytössä Helsingissä.

Arviointikertomus on jaettu kahteen osaan.

Tiivistelmäosassa on raportoitu toteumat kaupunginvaltuuston asettamille tavoitteille, aiempien vuosien seurantaa sekä arviointia kaupungin taloudesta. Myös tuloksellisuusarviointien yhteenvedot sekä tietoa lautakunnan työskentelystä löytyy tiivistelmäosasta.

Tuloksellisuusarviointiosasta löytyy yksityiskohtaisia havaintoja ja johtopäätöksiä tausta-aineistoineen. Arvioinnin kohteena olevat ovat hyväksyneet arvioinnit sisällön oikeellisuuden osalta. Asiakirjat ovat julkisia ja löytyvät verkkosivuilta www.jyvaskyla.fi/arviointikertomus

Tavoitteiden toteuma

Valtuuston asettamat tavoitteet sekä niiden toteutumisen arviointi ovat julkisia. Myös yhtiöiden tulee raportoida, miten valtuuston asettamat tavoitteet ovat toteutuneet. Esimerkiksi Education Facilities Oy:n tilinpäätösraportoinnista ei selviä, onko asetettuun tavoitteeseen päästy.

Pääosin tavoitteet toteutuivat, vaikka esimerkiksi kaupunkirakenteen ”rakentaminen ja ympäristö” – osalta kaikki neljä tavoitetta jäivät toteutumatta.

Tavoitteet arvioitiin ”toteutunut/ei toteutunut” jaottelulla ja niistä toteutui 41/68 sekä tytäryhteisöissä 20/27. Tarkempi erittely löytyy luvusta 2.1.

Toteutunut osittain” – arviointia käytettiin, mikäli tavoitteeseen oli sisällytetty useampia osioita tai jokin muu olennainen havainto. Esimerkiksi avosairaanhoidon ”Aika sairaanhoitajalle on 7 pv ja lääkärille 21 päivää” – tavoitteen osalta ostopalvelutuottajat pääsivät tavoitteeseen, mutta oma tuotanto ei.  

Toiminnan arviointia 

Tarkastuslautakunnan lakisääteisiin tehtäviin kuuluu arvioida, onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Seuraavassa muutama huomio arvioinneista.

Pelastuslaitos on maakunnallisesti toimiva liikelaitos, joka on pääosin saavuttanut sille talousarviossa asetetut tavoitteet. Arvioinnin tulokset on toimitettu kaikkien Keski-Suomen tarkastuslautakuntien käyttöön. Luottamuksen parantamiseen henkilöstön ja työnantajan välillä on syytä kiinnittää huomiota. Henkilöstökyselyyn vastanneista työntekijöistä 46% ja esimiehistä 36 % ei ollut käynyt kehityskeskusteluja viimeisen vuoden aikana. Eri oikeusasteiden ratkaisut, esim. varallaolon korvauksiin liittyen, nostanevat pelastuslaitoksen kustannuksia tulevaisuudessa. Vuodelta 2009 olevan yhteistoimintasopimuksen ajantasaisuus on syytä tarkistaa omistajakuntien kesken.

Teatterin osalta haasteeksi nousee tilojen peruskorjausta koskeva kysymys. Vastuut tiloihin liittyvistä rakenteista tulisi olla selvät, esimerkiksi kenen vastuulle kuuluu teatterin akustiikka (tilapalvelu vai teatteri). Ylivuotisessa budjetoinnissa olevien taidelaitosten osalta on perusteluta linjata, mikä osa infran rikkoutumisesta, kuten lavanostimista aiheutuvista tappioista, on kohtuullista sisällyttää kumulatiivisen yli/alijäämään. Teatterissa käytettävät poikkeukselliset työsopimukset kuten ns. 0-tuntisopimukset on selvitetty henkilöstöyksikön kanssa ja ne sallitaan jatkossakin. Suositus kehityskeskustelujen osalta on todettava myös kaupunginteatteriin liittyen.

Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n ulkoinen lainakanta on yli 200 miljoonaa euroa eli noin 17 % konsernin lainakannasta. Yhtiöllä ei ole ollut ongelmia velvoitteidensa hoitamisessa ja vapaaehtoisia asuintalovarauksia on noin 59 miljoonan euron verran. Toimintaa on laajennettu myös sote-sektorin kiinteistöihin. Useat kaupungit tulouttavat vuokra-asuntoyhtiöstään joko korkoina tai osinkoina. Jyväskylä ei ole asettanut JVA:lle tuloutustavoitetta tai asukastyytyväisyyden mittaamiseen liittyvää toiminnallista tavoitetta.

Yritystehdas Oy:n toiminta kohdistuu uuden yritystoiminnan käynnistämiseen ja hautomotoimintaan hyvässä yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Kaupungin suora ja välillinen omistus on yli 60%, joten valtuusto voi harkita toiminnallisten tavoitteiden asettamista yhtiölle. Tämä lisäisi valtuuston ohjausmahdollisuuksia sekä tietämystä yhtiön toiminnasta. Tarkastuslautakunta suosittaa varmistamaan, että myös yritystoiminnan häiriötilanteille on olemassa selkeät toimintamallit. Niihin yritystehtaan toimintaa ei ole tarkoitettu.

Talouden arviointia
Jyväskylän kaupungin talouden tilanne on haastava tilinpäätöksessä 2019.

Talouden arviointia

Tilikauden alijäämä on -31 miljoonaa euroa ja velka lisääntyi n. 66 Meur. Taseeseen kumulatiiviseksi ylijäämäksi jää alle 20 miljoonan euron puskuri. Tilanne on vertailukaupunkien heikoin. Kaupunkikonsernin tuloslaskelman alijäämä on -29 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että taseeseen jää vain vähän yli 4 miljoonaa euroa ylijäämää. Talouden tasapainoa heikentää kehitys, missä toimintamenojen kasvu on suurempaa kuin toiminta- ja verotulojen kasvu yhteensä.

Henkilöstökulujen kasvuun (+14,7 Meur) vaikutti erityisesti varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja Kylän Kattaus – liikelaitoksen henkilöstömäärän lisäys. Julkissektorin lomarahaleikkaus päättyi vuoden 2020 alkuun, mikä kasvatti lomapalkkavelkaa (5,5 miljoonaa euroa).

Verotulot jäivät Jyväskylässä yli 20 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota pienemmiksi. Verokertymää pienentäneen tulorekisterin käyttöönoton vaikutus tästä oli noin 7 miljoonaa euroa. Myös maan myyntivoitot olivat lähes 6 Meur edellistä vuotta pienemmät.

Arvoisat valtuutetut, varovaisuutta tuloarvioihin siis tarvitaan eikä liian optimistisia arvioita tulisi käyttää budjettia laadittaessa.

Jyväskylän mahdollisuus kasvattaa lainanottoa on rajallista. Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus täyttää kriisikuntakriteerin jo nyt. Uusien, vuonna 2022 käyttöön otettavien kriteerien mukaan täyttyy myös konsernin laskennallinen lainanhoitokate.

Tarkastuslautakunta esittää, että vuoden 2020 tilinpäätöksestä alkaen raportoidaan myös kriisikuntakriteerit vuoden 2022 kriteereiden mukaisesti. Näin vältymme ikäviltä yllätyksiltä.

Kuntalain mukaan tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää. Jyväskylässä on käymässä näin ensimmäistä kertaa tällä vuosituhannella vuoden 2020 tilinpäätöksen yhteydessä.

Ulkoisen tarkastuksen ja arvioinnin toimintaa kohdistetaan tukemaan kaupungin päätöksentekoa talouden tasapainottamisessa. Tarkastuslautakunta pitää välttämättömänä, että talouden tasapainottamistoimiin ryhdytään välittömästi.

Tilintarkastuksesta ja vastuuvapaudesta

Tarkastuslautakunta esittää tilinpäätöksen hyväksymistä sekä vastuuvapauden myöntämistä tilintarkastajien lausunnon mukaisesti.

Lopuksi haluan kiittää kaikkia arviointeihin osallistuneita, tarkastuslautakuntaa sekä kaupunginreviisori Tarja Saarelaista. Myös henkilöstölle ja luottamushenkilöille lämmin kiitos yhteistyöstä ja oikein hyvää kesää. Pysykää terveinä.
Kiitos.

jaakkoselin

Syntyperäinen jyväskyläläinen Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu sekä tarkastuslautakunnan puheenjohtaja. Maakuntahallituksen jäsen ja maakuntavaltuutettu Keski-Suomen liitossa. Suomen kuntaliiton valtuuskunnan jäsen Keski-Suomesta. #yrittäjät #Jyväskylä #Kokoomus #keskisuomi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu