Työ kallistui muualla
Työvoimakustannukset ovat nousseet vuoden aikana Suomessa vain 1,8 prosenttia. Kilpailijamaissamme kustannukset nousivat enemmän Ruotsissa 2,5 prosenttia., Saksassa 3,0. Yksityissektorin työvoimakustannusten nousu oli meillä vain prosentin, mutta julkisen 2,9 prosenttia.
Yksityissektorin luku antaa olettaa, ettei työvoimakustannusten nousu juuri haitannut vientiämme. Jos murhetta haluaa kantaa voi sen tehdä viennin jalostusasteesta ja kapeudesta. Toisaalta vienti on piristynyt.
Se, että työvoimakustannukset yksityissektorilla nousivat nyt hitaasti, johtuu suurelta osin siitä, että kustannukset aiemmin ovat nousseet liian nopeasti. Kenen syy se, sitten on, senkö joka pyytää vai senkö joka maksaa? Sopijajärjestöillä on piakkoin mahdollisuus osoittaa, että menneestä on opittu. Työvoimakustannusten muutos näet ei johdu aina vain palkankorotuksista, niitä voi supistaa myös työttömyys.
Julkisen sektorin työvoimakustannusten kasvu selittynee kunnallisen sektorilla paisumisella palvelutarpeen kasvun myötä. Osatekijänä julkisen sektorin työvoimakustannuksia on saattanut kasvattaa asiantuntiatehtävien suhteellisen osuuden kasvu.
Nyt vienti on lähtenyt liikkeelle, joten liikaa ei pidä synkistellä, jos hyvin käy kilpailukykymme suunta on oikea.
Voisi myös kysyä, mistä muusta yritysten kilpailukyky, KiKy, muodostuu, kuin palkkakustannuksista ? Miten olisivat sellaiset tekijät kuin johtaminen, henkilöstöpolitiikka, pääomittamisen kustannukset, kiinteistökustannukset, tuotannon järjestelyt, logistiikka, tuotekehittely, innovatiivisuus, markkinointi ja myynti ? Silläkö vain Suomi nousuun, että vähennetään duunareiden ostovoimaa ?
Sellainenkin totuus on joskus lausuttu, että porvarilla menee hyvin, kun duunarilla on varaa ostaa porvarin kaupasta. Amerikassa Ford kehitti aikoinaan useita automalleja, joita duunareilla oli varaa ostaa ja näin autoteollisuus loi työpaikkoja duunareille ja autoteollisuus kukoisti.
Meillä duunareiden ( työstään palkkaa saavien ) vapaata ostovoimaa ollaan aktiivisesti rajoittamassa erilaisilla veroilla ja pakkomaksuilla. Jokainen uusi tällainen vero tai pakkomaksu vähentää kuluttajan vapautta päättää omasta kuluttamisestaan. Viimeksi jätin ottamatta uutta puhelinliittymää, koska se olisi nostanut liittymämaksua 60 eurolla vuodessa. Tällä kompensoin osittain mm. kiinteistöllemme asetettua hulevesimaksua ja korotettua sähköveroa. Ja joka kerta kun jotain maksua tai veroa nostetaan tai keksitään uusi pakkomaksu, aion vähentää muuta kulutusta vastaavalla summalla. Velaksi en aio elää. Näinkö Suomi nousuun ?
Ilmoita asiaton viesti