Keskusta, Valtonen, Ranska, EU ja hallituspohja puhuttavat

Puoluekokoukset olivat ja menivät. Jäljelle jäi jokseenkin kepeitä jälkipuheita. Keskustan erikoistalousalueiden lisäksi esille näyttää nousevan kansanedustaja Elina Valtosen puolueensa kannasta poikkeava suhtautuminen huumausaineiden rangaistavuuteen.

Erityistalousalueita ei kannata ainakaan Venäjän kaupan ja sieltä tulevan matkailun tyrehtymisen vuoksi perustaa. Taloudelliset suhteet Venäjään ovat katkenneet ennenkin, ilman että keskustan erityistalousalueiksi haluamat alueet olisivat joutuneet aikansa yleisiin oloihin nähden katastrofiin. Tilapäistukia olemassa olevan lainsäädännön puitteissa on toki mahdollista käyttää silloin kun sillä koetaan todellista merkitystä olevan ja onhan EU- tuissakin alueellista painotusta. Kerran perustettu erityistalousalue voi jäädä pysyväksi hankaamaan kenkää. Nytkin innovatiivisuudeltaan poikkeavat ”erityistalousalueet” kehäkolmosen eteläpuolella näyttävät olevan eräille kateuden aihe.

Huumausaineiden käytöstä rankaisematta jättäminen saattaisi olla piakkoin poliittisesti mahdollista, jos mietojen huumeiden dekriminalisointi tuntuu vielä vaikealta. Helsinkiläisenä kansanedustajana Valtonen teki viisaan vedon, onhan THL:kin suositellut huumeongelmien hoitoon pikemmin sosiaali- ja terveydenhuollonavulla kuin rikoslailla. Valtosen kannan esille poikkeavan nosto julkisuudessa taitaa kuitenkin liittyä enemmän haluun luoda kuvaa kilpailutilanteesta sosiaaliliberaalien ja vähän arvokonservatiivisempien välillä kuin itse asiasta. Yhteiskunnan otteet huumeiden käytön osalta näyttävät yleismaailmallisesti lievenevän.

Sisäpolitiikka ja se mitä tapahtuu EU:ssa ja Natossa ovat niin läheisessä kytköksessä keskenään, että liikahdukset näissä sidosryhmissämme heijastuvat meillekin, Nyt viikonlopun tärkein poliittinen tapahtuma meille suomalaisille on kuitenkin Ranskan parlamenttivaalien toinen kierros. Macronin sunnuntaina voittaessa ja saadessa enemmistön parlamentissa, vaikka yhdessä maltillisen oikeiston kanssa, voimme olla rauhallisia Ranskan EU- politiikan suhteen. Vasemmiston voitto veisi arvaamattomille poluille, niin unionissa kuin Ranskassakin.

Ukraina ja Moldova saattavat päästä aloittamaan neuvottelut EU:n jäsenyydestä.  Sodan runtelema Ukraina ja toinen osittaisesta venäläismiehityksestä (kutsutaan rauhanpuolustajiksi) kärsivä Moldova toivottavasti saavat tarvittavan yksimielisen tuen jäsenyysneuvottelujen alkamiseksi. Unioniin pyrkivien jäsenkandidaattien jono on pitkä ja kannattaa muistaa, että neuvottelemaan pääseminen ei takaa jäsenyyden toteutumista unionissakaan.

Panin ilolla merkille, etteivät perussuomalaisetkaan näytä paheksuneen Ukrainan ja Moldovan liittymisneuvottelujen avaamista. Vastustaminen ei varmaan nyt toisi piteitä ja toisaalta unionin laajentaminen vaikeuttaisi sen syventämistä, jota ymmärrän kyseisen puolueen erityisesti vastustavan.

Tuommoinen liudennus unionin jäsenyyden suoranaisesta vastustamisesta syventämistä vastaan haraamiseen tekee perussuomalisille helpommaksi päästä mukaan, kun seuraavasta hallituksesta keskustellaan, varsinkin kun pohjan on syytä olla laaja ikäviä ratkaisuja tehtäessä. Velkaantumisen ohella ja siihen liittyen edessä ovat esim. leikkaukset Sotepe palveluissa, kun terveydenhoitoalueiden rahoitus jää pelkästään valtion hoidettavaksi. Maakuntaverosta tulee vielä vääntö.

Viimeiset puheet veronalennuksista kokoomukselta. pääministeriltä ja valtionvarainministeriltä antavat aavistaa, että kompromissien kautta laaja hallituspohja olisi mahdollinen.  Mitkä puolueet siihen kuuluisivat, on sitten toinen juttu. Vaaleissa kolme neljästä suurimmasta puolueesta muodostanevat rungon tarvittaessa takiaisilla täydennettynä. Mitkä nuo kolme sitten olisivat, niin puolueiden sisällä on erilaisia suosikkeja, joten en lähde veikkaamaan.