Kiina ei pienistä välitä
Kiina muisti Putinin sodan vuosipäivänä rauhanaloitteella. Sen sisältö kohdistui osittain Suomea, Ruotsia, Ukrainaa, Moldovaa, Georgiaa ja mahdollisesti muitakin Venäjän ympäristössä olevia maita vastaan.
Kiinan esitys oli tyypiltään vanhan mallinen suurvaltasopimus pientenvaltioiden pään yli ja niitä historiassa riittää. Kiinan toistaa Venäjän ajatuksen, ettei Nato saisi laajentua.
Kiinalta haluaa edistää omaa käsitystään harmoniasta valitsemillaan tavoilla Kiina ehdotus toteutuessaan tarkoittaisi natotiemme katkeamista ja maamme ajautumista Venäjän vähintään osittaisen holhoukseen, rajoitettuun suveneriteettiin.
Kahden välisiä sopimuksia ei Kiinan ehdotuksessa kielletä, mutta sehän on vain tulkintakysymys.
Kiinan ja Suomen suhteet ovat olleet erinomaiset, mutta niiden pain Kiinan katsannossa lienee köykäinen. Se miten Suomi Kiinan ehdotukseen reagoi lienee korostaa oikeutta tehdä oma valintamme. Kiina suhteemme ei ainakaan syvene pikemminkin päinvastoin.
Kiina ei ehkä olekaan enää niin houkutteleva sijoituskohde kuin aiemmin. Lännessä tuontia Kiinasta pyritään korvamaan omalla tuotannolla tai uusien nousevien talouksien tuotannolla. Kiinasta voi tulla seuraava Venäjä yritystemme kannalta.
Presidentti Biden on torjunut Kiinan esityksen. Ukraina Zelenskyi sen sijaa haluaa kohdat Xi Jingpingin, joka matkustaa lähiaikoina Venäjälle, ehkä Ukraina ja Kiina kohtaavat sen jälkeen. Zelenkyile tapaaminen taittaa olla aidon osoitus, sillä rauhantahtoa kannattaa kansainväliselle yleisölle osoittaa vaikkei sillä juuri edellytyksiä olisikaan.
Kiinalle Venäjä on valtava raaka-ainevarasto, joka toisin on hiukan arvaamaton ja ydinaseineen pelottava. Ydinaseiden leviämistä on nyt vaikeaa estää. kun niillä uhkaaminen näyttää tulleen joillekin tavaksi. Maailmassa on paljon valtioita, jotka sellaisen aseen, jossakin muodossa pystyisivät rakentamaan, jos kokisivat sen turvallisuutensa ainoaksi takuuksi.
Kiina voi olla paras esimerkintuoja näissä tilanteissa, jotka koskevat rajallisuutta, ja rajoissa pitäytymistä.
Painetta on, ja siitä huolimatta saatu aikaan jotain sen mukaista, suhteessa rynnimiseen.
Ei tarkoita, etteikö Kiinassa näkyisi haasteita, kuten ne panssarijyringit, opiskelijoitten päälle, jne.
Täältä käsin ei kannattas huudella liikoja, siis liian yksipuolisia, sillä kun paikka, toimitaan kuin euroopan sydänalueilla, kun koko maan voimat rekrytoitu yksittäisen karhu/hirvi(ö)-onnettoman kintereille.
Oikeasti, Aasialaisilla on paikkaa arvioida jotain osuvasti, mutta tavalla, johon ei nimenomaisesti välttämättä liity sidonnaisuutta, vaan toisen tyyppistä vahvuutta (ts sidonnaisuutta(kin)).
Sama koskee esim sukupuolia koskevaa jakoa. Tekee tilaa nähdä ja kokea enemmän, ja toisella tapaa.
Köyhyys ja rikkaus tuo samaa, samoin kuin seesteisen näköiset olot vaikka turtana, tai viidakkosäpinät sekunti sekunnilta otettavasti, tai henki pois.
Näissä mitataan se, arvostetaanko sitä erilaisuutta, vai näytelläänkö sitä. Ei tarkoita, etteikö estradisellisissa voisi olla sitä potentiaalia, jota syytä ollenkaan väheksyä. Ajatellaan vaikka sitä tumpelointia, mitä hinattavat yleensä pyrkivät tuottamaan, yhteisempään äänimaailmaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kiina on tehnyt aikamoisen ihmeen, ollaan sitten maasta ja järjestelmästään mitä mieltä hyvänsä. Ei siitä kovin monta vuosikymmentä ole, kun Kiinassa oli kurja köyhyys ja jatkuva nälänhätä. Tässä hiljattain näin tilaston, ei kuitenkaan kiinalaisten tekemä, jossa todettiin, että kiinalaisten mediaanipalkka oli sama kuin EU:ssa.
Tämä kertoo aika paljon heidän saavutuksistaan. Tämä pelottaa joitakin länsimaita, USA:ta eniten. Voidaan kysyä, että miksi? Luultavasti siksi, että pelätään johtajuuden menettämistä ja toissijaisesti sotilaallista uhkaa. Voi takaraivossa olla myös lievää rasismia, keltainen vaara. Televisiosta tuli juuri ohjelma, joka kertoi japanilaisten USA:n kansalaisten laittamisesta keskitysleirille. Muille esimerkiksi saksalaisille ei näin tehty.
Mitä sitten pitäisi tehdä, tehdä kauppasaartoja, olla ostamatta kiinalaisia tuotteita, yleensä pyrkiä eristämään Kiina? Kuka sitten seuraavaksi, Intiako? Mielestäni ei. Muutamia vuosia sitten maapalloistuminen oli itsestään selvä asia. Pitäisikö nyt palata vuosisataiseen merkantilismiin. Minä First, huonoksi kauan sitten havaittu idea.
Ilmoita asiaton viesti
Kiinan ehdotuksen ensimmäinen ”pykälä” kaikkien valtioiden suvereniteetin kunnioittamisesta on sinänsä oikeaan osuva avaus.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä mahtaa olla Kiinan käsitys suvereniteetistä kun se samalla tukee Venäjän linjaa Naton laajenemisen suhteen ja sitten kieltää kansoja tekemästä omia valintojaan ?
Kiinan ”rauhanaloite” lienee tarkoitettu lähinnä poliittisen tuen antamisena Moskovalle, mutta myös osoituksena halusta osoittaa omaa asemaansa nousevana supervaltana, jota on syytä kuunnella.
Ilmoita asiaton viesti