Maaliviivoilla

Suomi näyttää olevan lähestulkoon maaliviivoilla puolustusliitto Naton jäsenyyden suhteen. Yksi este vielä on parlamenttien hyväksyntä, mutta hyvältä meidän osaltamme näyttää. Sen sijaan Ruotsin osalta asiat ovat tässä vaiheessa toisin.

 

Ukraina oli vanhalle Ruotsille kohtalokas. Pultavasta alkoi suurvallan alamäki, ja suomalaisten myös lasten vieminen Venäjälle orjuuteen käynnistyi tämän tappion seurannaisena.

 

Nykyinen Ruotsi nosti itsensä toisen maailmansodan jälkeen sosialidemokraattien aikana, joista muistetaan erityisesti pääministeri Palme, joka murhatiin moraaliseksi suurvallaksi. Nyt Naton jäsenyys törmäsi, ainakin toistaiseksi tähän reaalipolitiikalle vieraaseen ajatukseen. Suomi on ollut ketterä sopeutuja, joka on ollut varovainen kannanotoissaan muualla maailmassa rehottaneisiin vääryyksiin.

 

Kuten tunnettu Ruotsin asia on meidän, monessakin mielessä. Haluamme ja tarvitsemme Ruotsin natokumppaniksemme.

 

Tuleva natojäsenyys antaa poliitikoillemme paljon uutta pohdittavaa. Nato jäsenyys maksaa ja joukkoja tarvitaan jatkossa myös Naton operaatioihin. Varusmiehiä ei sellaisiin lähetetä. Jää nähtäväksi riittääkö vapaaehtoisia reserviläisiä.

Voi olla, että tarvittaisiin värvättyjä kuten esim. Yhdysvalloissa, Venäjällä, Yhdistyneissä Kuningaskunnissa jne. tapahtuu. Värvätyille sotilaaksi ryhtyminen voi olla sosiaalisen nousun väylä, koulutuksen tarjoaja, syrjäytymisen ehkäisijä jne. Yleisen asevelvollisuuden rinnalle joudutaan ehkä pohtimaan pienoista ammattilaisarmeijaa, jos aiotaan olla Natossa täysillä mukana eikä pitää sitä vain eräänlaisena vakuutuksena. Armeijaa tällaisessa sosiaalipoliittisessakin mielessä ei julkisuudessa ole suuremmin pohdittu.

 

Pohdittavaksi tulee myös, natotukikohta Suomeen. Jos Ruotsi ei pääsisi piakkoin puolustusliittoon mukaan, Naton tukikohdalle olisi varmaankin tarvetta.

 

Protektionismin levitessä ja geopoliittisten kiistojen kiristyessä olisi tärkeää pyrkiä kaikin järkeväksi katsottavin keinoin edistämään EU:n omavaraisuutta, myös turvallisuuspoliittisessa mielessä. Uusien kaivoslupien myöntäminen voi ajankohtaistua, jotta strategista riippuvuutta saataisiin vähennettyä.

 

Kulttuurin osalta on jälleen aika avata ikkunat Eurooppaan, josta perinteinen kansallinen identiteettimme osaltaan kumpuaa, ja joka on kotimarkkinamme. Tarvitsemme laajempaa kielitaitoa kuin nykyinen kuntavetoinen oppimistarjonta tarjoaa.

 

Suomalaiseen keskusteluun sanotaan mahtuvan aina vain yksi asia. Nyt kun turvallisuus näyttää perustaltaan korjautuvan kuntoon voitaisiin monipuolistaa keskustelua. Eurooppalaisuuden syventämisen lisäksi silmät kannattaisi avata myös globaaliin etelään. Nouseviin Intiaan, Brasiliaan, Etelä-Afrikkaan, Nigeriaan jne. joista on tullut merkittäviä kansainvälisiä toimijoita. Näistä maista pitkälti riippuu kansainvälisen talouden kehitys ja ilmastonmuutosasiat ja sen mukana parempaa elämä etsivien kansainvaelluksen kasvu ja kohteet.

jaga
Kokoomus Järvenpää

Sosiaalista markkinataloutta ja natojäsenyyttä kannattava, maahanmuuttoon myönteisesti suhtautuva, maltillinen federalisti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu