Markkinataloutta työmarkkinoilla

Markkinatalous ja työmarkkinat kuuluvat yhteen myös julkisella sektorilla. Jos palkat ja muut työehdot eivät vastaa odotuksia ja vaihtoehtoja on toisaalla tarjolla, niihin tartutaan. Seurauksena on menettävillä aloilla työvoimapula, vaikka työttömiä on pilvin pimein. Ongelma ei koske vain julkista puolta, vaan myös yksityispuolen matalapalkka-aloja. Työvoimapula korkeasti koulutettujen osalta liittyy enemmän maamme houkuttavuuteen ja byrokratiamme ongelmiin.

 

Onko työttömänä oleva työvoima oikeasti työllistettävissä, on kysymys, jonka ääreen poliitikkojen kannattaisi pysähtyä. Työttömät ovat monipiirteinen joukko, jossa osa on osaavia ja työkykyisiä toisessa päässä ja toisessa päässä niitä, jotka kaipaavat apua saavuttaakseen työkyvyn takaisin. Sitten on niitäkin, jotka eivät elämäntapansa tai tasonsa palkkatyötä verokirjalla tai ilman kaipaa.

 

Työllistymisen esteistä palkka, työnluonne, osaaminen, työpaikan sijainti ovat tärkeitä. Työpaikan perässä ovat halukkaita lähtemään helpoimmin vielä perheellistymättömät. Työnantajien työvoimansaantia on matalapalkka-aloilla tuettu voimakkain sosiaalipoliittisin, jotka ovat mahdollistaneet vaatimattoman, mutta kohtuullisen elintason isolle joukolle paljon työllistävillä aloilla toimivia ihmisiä. Työmarkkinajärjestöjen kattava valta on mahdollistanut tämän tilanteen, joka alkaa olla katkolla.

 

Meillä on edessä työmarkkinakierros, joissa mielenkiinto kohdistuu naisvaltaisiin matalapalkka-aloihin, joissa kyllä on palkkahaitaria, mutta suhteessa miesvaltaisiin aloihin lähes kaikki kokevat vääryyttä. En usko, että tulevakaan kierros tätä korjaa. Näille aloille on vaikeaa saada enää työvoimaa. Erityisen vaikeaa se tulee olemaan vanhustenhoivassa. Paikallinen sopiminen mahdollistaisi palkkakilpailun, mutta sitä estämään kerrotaan jo syntyneen kartelleja. Yksityisektorilla ei palkkakattoja ole, mutta riittääkö uskallusta?

 

Työvoimapulaa helpottamaan tarvitaan maahanmuuttoa, unionissa sallitaan työvoiman liikkuvuus, mutta pienipalkkaisissa, erityisesti naisvaltaisissa töissä useassa vastaan tulee kielitaitovaatimus, joskus vähän ylimitoitettu sellainen, mutta esim. vanhustenhoivatyössä välttämätön.

 

Kausityöntekijöitä toki saadaan unionin ulkopuolisista maista, moniin sellaisiin tehtäviin, joihin ei suomalaista työvoimaa tunnuta saavan. Väestön ikääntyessä osaavista siirtolaisista joudutaan kilpailemaan ja siihen kannattaisi valmistautua.

 

Eläkeiän nostoa on ehdotettu ratkaisuksi, se auttaisi edessä olevaan työikäisen väestön väestönotkahduksessa, mutta sopisi enemmin jossain muodossa pidemmälle katsoen. Eläkeläisten vapaaehtoisuuteen pohjautuva työllistäminen sen sijaan ansaitsi enemmän huomiota.

 

Sosiaalipoliittiset uudistukset kannattaisi tehdä kokonaispakettina. Keppi ja porkkana työvoimapolitiikassa ovat välineinä lähinnä poliittista teatteria, joilla saadaan aikaan vain yhteiskunnallista kiehuntaa, jos sitäkään. Työttömyysturvaetuuden heikentäminen johtaa viimesijaisen etuuden lisääntyvään käyttöön merkittävässä määrin.

0
jaga
Kokoomus Järvenpää

Sosiaalista markkinataloutta ja natojäsenyyttä kannattava, maahanmuuttoon myönteisesti suhtautuva, maltillinen federalisti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu