Nollaraja pelottaa monia

Metsätaloudessa nollarajaksi kutsutaan rajaa, jonka takaa raakapuun rahtaaminen teollisuudelle ei kannata. Nyt uniosamme on käsittelyssä ehdotus, jonka mukaan luonto tulisi palauttaa sellaiseksi kuin se oli 1952.  Hallitukselle on tämän ehdotuksen syntyvaiheiden käyttäytymisestä tehty välikysymys. Epäilemättä aiheesta.

 

Itse ajatus ennallistamisesta jakanee kansaa, iän ja taustan mukaan.  Jos jätetään tässä taloudelliset arvot aluksi syrjään. Niin monille edellisten polvien työn tuhoaminen raivattujen ja ojitettujen maiden osalta on mahdoton ajatus. Nuoremmalle ja maahengestä irtautuneelle vanhemmallekin väelle ennallistaminen voisi sopiakin, mutta tuskin enemmistölle heistäkään esitetyssä mitassa.

 

Jos ryhtyisimme ennallistamaan esitetyssä mitassa se merkitsisi monia muutoksia yhteiskunnassamme. Maan sisäinen muuttoliike vauhdittuisi ja syntyisi yhä enemmän alueita, joiden työllistävä yritystoiminta perustuisi suurelta osin lähinnä hyvinvointialueiden mahdollistamaan palvelutarjontaan ja tulonsiirtoihin varakkaammilta alueilta. Uhka tällaiseen kehitykseen olisi ilmeinen alueilla, joissa ennallistaminen iskisi talousmetsiksi muutettuihin alueisiin.

 

Jopa vesistöjen ennallistaminen on vaikeaa. Keväällä uutisoitiin siitä, että Saaristomeren valuma-alueella peltojen kalkitus rehevöitymisen estäjänä on jäänyt vähäiseksi.

 

Luonnon diversiteetin suojaaminen ja sen palauttaminen alueille, jotka ovat kärsineet ihmiselle lajityypillisestä taloudellisesta toiminnasta, vaatii paljon muutakin kuin poliittista idealismia. Se vaatii elinkeinojen mukautumista uusiin olosuhteisiin. Taloudellisten menetysten korvaamista ja varmasti myös yhtenäisyyden luomista yleisessä mielipiteessä. Näihin ei taida ihan heti olla voimavaroja ja eikä ennallistamista koeta ensisijaiseksi muiden ajankohtaisten ongelmien rinnalla.

 

Oma erityinen asiansa on maamme reaktiivisuus. Emme osallistu EU:n ja tuskin näillä näkymin Natonkaan piirissä, pelkään, suunnitteluun vaan reagoimme vasta kun pitäisi tehdä päätöksiä. Nyt esille tullut ennallistamisesitys ja sen syntyhistoriaa koskeva välikysymys tarjoaa mahdollisuuden osaltaan pohtia vakiintuneiden vaikuttamistapojemme viisautta.

 

Toivottavasti ennallistamisesitystä saadaan lykättyä, sen hiomiseksi muotoon, jolla sille olisi saatavissa yleisempi hyväksyntä kuin sen nykymuodossa suuren yleisön keskuudessa koetaan.

 

+4
jaga
Kokoomus Järvenpää

Sosiaalista markkinataloutta ja natojäsenyyttä kannattava, maahanmuuttoon myönteisesti suhtautuva, maltillinen federalisti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu