Populaarikulttuuri kahtiajaon heijastumana

Ihmisten musiikkimaku on tunnetusti erilainen. Eurovision laulukilpailulla on kuitenkin vain osittainen rooli osanottajamaiden kansallisenkaan musiikkimaun mittarina. Koko kilpailu on ehkä suuremmalta osalta mittaus siitä mistä maasta syystä tai toisesta tykätään tai ei.  Tällä kertaa tuloksissa voi olettaa meillä heijastuneen punavihreään kalliolaisporukaan samaistuvien asiantuntijoiden poliittinen uskontunnustus ja viisuista kiinnostuneen kansan erilainen näkemys. Musiikkimaulla saattoi olla silläkin ripauksellinen merkitystä.

 

Pidän Gazan sodassa käytettyjä menetelmiä tuomittavana, mutta laulukilpailun arvioiminen siltä pohjalta on välineellistettyä propagandaa.

 

En väitä, etteikö näin olisi ennenkin käynyt, kun kyse on ollut muista kriiseistä ja poliittisista tapahtumista, jotka ovat osuneet sopivasti laulukilpailun aikaan. Voi perustellusti kysyä kannattaisiko laulukilpailua tällaisen kansojen välisenä otteluna jatkaa? Olisiko EBU:lla muita bisnesideoita? Vai ovatko euroviisut uuden kylmän sodan aikana yhtä tarpeelliset demokraattiselle lännelle kuin ne olivat aikanaan itäisille interviisuille?

 

Joka tapauksessa viisuäänestyksiä analysoidaan nyt muuallakin kuin vain viihdepalstoilla.

 

jaga
Kokoomus Järvenpää

Sosiaalista markkinataloutta ja natojäsenyyttä kannattava, maahanmuuttoon myönteisesti suhtautuva, maltillinen federalisti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu