Seuraavaksi reunavaltiopolitiikkaa?

Seuraavaksi reunavaltiopolitiikkaa?

Ulkoministeri Rudolf Holsti 1919 – 1923 tunnetaan reunavaltiopolitiikasta, jonka taustalla oli kovasti samankaltainen tilanne kuin mikä nyt on ajankohtainen. Reunavaltiopolitiikalla tähdättiin silloisen Neuvosto-Venäjän rajanaapurien yhteistoimintaan. Varsovassa solmittiin Puolan, Latvian, Viron ja Suomen yhteistyösopimus, joka sittemmin Suomen toimesta kaatui ja samalla Holsti joutui eroamaan ulkoministerin paikalta.

Reunavaltiopolitiikalla oli tilausta, niin Isosta–Britanniasta kuin Ranskastakin. Ranskalaiset antoivat Neuvostoliiton eristämispolitiikalle nimen ”Cordon sanitaire” ja se tarkoitti poliittista ja sotilaallista tukea Baltiasta Romaniaan saakka. Nimitystä käytetään myös kulkutautien patoamisesta.

Ukrainan sota on tuonut jälleen esiin tarpeen ”Cordon sanitairesta” Neuvostoliiton seuraajavaltioon Venäjään nähden. Nyt unioni ja natomaat tukevat Ukrainaa poliittisesti, taloudellisesti ja lähettämällä aseapua.

Miksi Suomi kaatoi osaltaan reunavaltiopolitiikan? Muiden syiden ohella meillä pelättiin joudutuksi vedetyksi sotaan erityisesti Puolan ja Neuvosto- Venäjän riitaisuuksista. Puolan ja Neuvosto – Venäjän sota oli päättynyt rauhaan 1921. Rauha oli Neuvosto-Venäjälle karvaasti tappiollinen. Suomi on nyt kokeneempi kuin itsenäisyytemme aamunkoitossa myös Venäjän suhteen. Puolueettomuus ei 1939 pelastanut.

”Cordon sanitaire”- politiikka saattaa olla palaamassa ja tällä kertaa vahvempana kuin ennen, Ukraina kolkuttelee EU:n ovea, Suomi ja Ruotsi yrittävät päästä Naton jäseniksi, jos nämä valtiot pyrkimyksissään onnistuvat ”Cordon sanitaire” suhteessa Venäjän imperiumiin on toteutunut. Historia ei kuitenkaan pysähdy, vielä jää jännitettävää Belarusin kohtalon osalta. Samaten Georgian ja Moldovan tilanteet ovat vielä osittain auki.

”Cordon sanitairen” tällä puolen tulemme näkemään monen laista suhtautumista suhteiden rakentelussa Venäjään. Bisnesmiehemme lienevät jotain oppineet, mutta kaupalla on taipumus virota pahoistakin takaiskuista. Tavallisten kansaisten kohtaamiset riippuvat pitkälti siitä, millainen Venäjän sisäinen kehitys on matkailun rajoitusten suhteen. Poliittiset suhteemme Venäjään tulevat osittain olemaan riippuvaisia EU/Naton ja Venäjän suhteista. Vakaus on Suomen etu.

Ensi sunnuntaina on taas Kultaranta-keskustelujen aika. Paljon on muuttunut sitten viime keskustelujen. On mielenkiitoista kuulla miten maa nyt makaa.

jaga
Kokoomus Järvenpää

Sosiaalista markkinataloutta ja natojäsenyyttä kannattava, maahanmuuttoon myönteisesti suhtautuva, maltillinen federalisti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu