Tulossa sota-ajan vaalit
Läntiset vaalit ovat niin kauan kuin Venäjän hyökkäys Ukrainaan jatkuu sota-ajan vaaleja. Ei ole epäilystäkään, etteikö Kreml pyrkisi joka vaaleissa vaikuttamaan länttä hajottavasti oli sitten puhetta Suomen tai minkä muun tahansa länsimaan vaaleista. Jos lännen rintama hajoisi olisimme kokonaan uudessa poliittisessa tilanteessa.
Suomen onni on, että Venäjän suhteen kansamme on yhtenäinen. Meillä ei juuri ole semmoista äärioikeistoa tai äärivasemmistoa, kansan keskuudessa, jotka olisivat valmiit taipumaan Moskovan viettelyyn tai sen uhkaan. Kalliiksihan eläminen on käymässä, mutta kun syyllinen tiedetään, se kestetään-
Onni on myös se, että kansamme selkärankaa lujittaa natoon liittymisprosessi Turkin ja Unkarin hidastelusta huolimatta. Turkin osalta Ruotsia on nöyryytetty meitä ehkä peitellymmin. Ehkä ei kannattaisi esittää arvioita jäsenyyden toteutumisen ajankohdasta, kun se ei riipu meistä. Arvelut ajankohdasta vain heikentävät esittäjänsä uskottavuutta, joka olisi huono juttu.
Yhdysvaltain vaalien tulos koetaan varmasti rauhoittavana, mutta silti Suomen kuin muidenkin eurooppalaisten ystäviemme valmiudesta turvallisuutemme takaamiseen on syytä pitää tehostetusti huolta.
Hallitus on nyt riiteleväinen. Vaalit painavat päälle ja täytyy pyrkiä erottautumaan kumppaneista, joiden seura on ilmeinen rasite kenttää ajatellen. Ehdokkaat lienevät suurelta osin jo vaaleihin asetettu.
Isänmaalle nykyisen hallituksen kaatuminen, vaalien ollessa suhteellisen lähellä, tuskin olisi suurikaan haitta. Hallitus jatkaisi toimitusministeriönä. Uusi lakiesityksiähän se tuskin ehtii nykyisessä tilanteessa antaa. Isommissa asioissa Niinistö, voisi kutsua puoluejohtajat palaveriin. Perustuslaki elää ajassa ja hyvä niin.
Ehkä lyhyt vaalitaistelu olisi etu. Sitä ei koskaan tiedä, mitä talvi ja kevät tuovat tullessaan.
Suomi ei ole sodassa eikä ole todennäköistä että Suomi sotaan joutuu, vaikka toki epätodennäköisiinkin uhkakuviin tulee varautua. Kyseessä eivät ole sota-ajan vaalit.
Jos puhuisimme maltillisemmin siitä, että Venäjä pyrkii mahdollisuuksien mukaan vaikuttamaan vaaleihin olisimme todenmukaisemmilla jäljillä mutta näinhän on ollut ilmeisesti ainakin viimeisimmät kymmenen vuotta ja vaikkapa Suomen osalta myös vuodet 1918-1991. Toki jos aikajännettä venytetään kauemmas pitää ottaa huomioon Venäjän vaikutus eduskuntaan ja säätyvaltiopäiviin autonomian aikana ja säätyvaltiopäiviin jopa Ruotsin vallan aikana.
Erona aikaisempaan Venäjän resurssit ovat merkittävästi pienemmät, ne tiedostetaan eikä toki kylmän sodan aikoihin verrattuna Venäjällä ole vetovoimaista ideologiaa.
Eli voisimmeko pikemmin luonnehtia asiaa näin: ”Itänaapurimme pyrkii vaikuttamaan jälleen kerran vaaleihimme, aivan kuten aina – valppauteen on syytä mutta suurempaa huolta ei ole”
Ilmoita asiaton viesti
Kommentin historian kuvausta pidän onnistuneena.
Ajattelen kuitenkin, että Ukrainassa käyttävä sota, johon vaikutamme talouspakottein, antamalla siviili ja sotilasapua Ukrainalle, luopumalla junaliikenteestä Venäjälle ja rajoittamalla venäläisten mahdollisuutta saada viisumeita osoittaa, että elämme sota-aikaa Euroopassa ja se vaikuttaa vaaleihin meilläkin.
Ilmoita asiaton viesti
Olen osin eri mieltä. Sodassa ovat vain Ukraina ja Venäjä, osallistumme EU:n jäsenenä (ja NATO:n tulevana jäsenenä) kauppasaartoon ja muihin pakotetoimiin jotka ovat verrattavissa kylmän sodan alkuvaiheen. Sodan eskaloituminen ei myöskään vaikuta todennäköiseltä vaikka on toki mahdollista.
Samalla kun tuemme Ukrainaa meidän on huolehdittava omasta tulevaisuudestamme ja omasta optimistisuudesta tulevaisuuden suhteen.
Ilmoita asiaton viesti
Syyllinenkö on selvillä? Energian ja erityisesti sähkön hinta on pilvissä, kun Putte on hyökännyt Ukrainaan eikä Saksa saa sieltä tarpeeksi kaasua. Saksassa kuulemma sähkön hinta ei ole merkittävästi vielä noussut. Miten on mahdollista, että Suomessa on noussut ja nousee edelleen, mutta suuret sähköyhtiöt takovat ennätystuloksia? Ehkä pitäisi syyllisiä etsiä hieman lähempää.
Ilmoita asiaton viesti
Suomella on julkisen talouden kriisi kehittymässä suuntaan, jonka vakavuutta ei haluta kaikilla tahoilla tällä hetkellä sanoa.
Puhuminen , ettei Suomella ole vielä paljon velkaa – antaa harhaanjohtavan kuvan, kun valtion budjetissa on 10 mrd:n jopa suurempikin pysyvä alijäämä .
Tarvitaan blokkirajat ylittävä yhteistyö, jolla alijäämää saadaan kavennettua.
Talouspolitiikan arviointineuvoston mallilla (1 mrd/v) ei velkaantuminen kokonaan pysähdy kahdessa vaalikaudessa. Talouskasvu ja työllisyys ovat keskiössä, jolla leikkautoimenpieitä voidaan rajoittaa.
Kunnossa oleva julkinen talous on turvallisuuspoliittinen asia, mitä suuressa määrin.
Ilmoita asiaton viesti
Vaalit tulisi saada pian. Vaalien jälkeen muodostettavalla hallituksella on ehkä enemmän halua ja rohkeutta aloittaa talouden korjaaminen kun aikaa seuraaviin vaaleihin on.
Hallituksen riitely kevään vaaleihin asti ei hyödytä vaan vahingoittaa maatamme. Vastuullista olisi puhaltaa peli poikki.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa ei kyllä sota-aikana järjestetty vaaleja, lukuunottamatta eduskuntavaaleja maaliskuussa 1945. Sellaisesta ollaan vielä aika kaukana.
Eikä eduskunta ole julistanut maata sotatilaan. Että ihan normaalioloissa vaalit käydään.
Ilmoita asiaton viesti
Ihme keskittymistä Venäjään aikana, jolloin tarvitaan paljon paneutumista Suomen omaan tilanteeseen.
Huomioitavan arvoiset voi tarkoittaa muutakin, ja tähän tulisi liittää täydempi R-vaatimus (… rassiija …).
Lattiasto vaikka vaatisia vähän rassaamista… käyhän se tuollakin, jos ratkaisuja ajattelee, huumoriaosuuden riittävyyttä huomioiden.
Ei silti, etteikö luovuutta voisi löytyä toistakin kautta, vaikka syytä todeta, että huumori varmaan tässä se irroittavin avu, mitä ihmiselle suotu.
Meneeköhän riittävästi Nietzscheksi. Täytyy varmaan tutustua vielä lisää, oppi-isiltämme. Aika vähän tiedän tyypistä, ja aikalaisvaihtoehdoista. Liekkö jossain.
Ilmoita asiaton viesti