Vuosi päättyi sopimuksiin
Vuosi 2020 päättyi lopuillaan kahteen sopimukseen, EU:n ja Yhdistyneiden Kuningaskuntien väliseen kauppa- ja yhteistyösopimukseen ja EU:n ja Kiinan väliseen investointisopimukseen. Näkökulmasta riippuu kumpi sopimuksista jää vaikutuksiltaan merkittävämmäksi. Sopimuksilla on vielä hiukan matkaa ennen kuin ne saavat lopullisen muodollisen siunauksensa, mutta oletan niiden sen saavan. Tosin Kiinan sopimukseen liittyy poliittisia mutkia. Yhdysvallat ja omantunnonarat eivät siitä pidä Kiinan ihmisoikeuspuutteiden takia.
Suomi tuskin sopimuksen esteeksi asettuu, sillä meillä ei juuri ole ollut tapana reagoida ihmisoikeusrikkomuksiin muuten kuin vaikenemalla tai silloin kun olemme voinut piiloutua osaksi tarpeeksi suurta kansainvälistä kuoroa. EU:n solmima sopimus on ainakin paperilla myös ihmisoikeusmielessä oikeansuuntainen, vaikka autoritäärisen maan kanssa tehtyihin sopimuksiin liittyy aina vahvaa epävarmuutta.
Kaupankäynnin kannalta Kiina on Suomelle tärkeämpi kumppani kuin Yhdistyneet Kuningaskunnat. Jälkimmäisen merkitys onkin suuremalta osin muualla. Kauppa- ja yhteistyösopimus ei ole sellainen YYA-sopimus, jonka kaltainen sen mieluusti toivottaisimme olevan. Sen pohjalta ja Nato huomioon ottaen voidaan kuitenkin kaikenlaista rakentaa kahdenvälisesti unionin puitteissa maitten välillä. Vakavampi asia Suomen kannalta on, että olemme pitkään nojanneet liiaksi yksipuolisesti englanninkieliseen maailmaan. On aika jälleen ”avata ikkunat Eurooppaan”. Jos haluamme toimia ja ennen kaikkea myydä tavaroitamme ja palvelujamme sisämarkkinoilla kielitaitojamme on syytä monipuolistaa, emme voi jäädä netin käännösohjelmien varaan.
Euroopan Union ja Kiinan välinen sopimus on ensimmäinen testi unioni ja USA:n uuden Bidenin hallinon välisille suhteille. Trump on aikaan saanut sen, että unionin oma kansainvälispoliittinen rooli on vaatimattomasti, mutta kumminkin, itsenäisemmäksi. Investointisopimus on yksi merkki tästä. Silti itsenäinen politiikka on uskottavaa vain, jos sen harjoittajalla on hampaat. Tässä suhteessa Naton rooli sitoo unionin Yhdysvaltoihin.
Kiinalle Euroopan unioni on lähinnä merkittävä markkina-alue. Kun Kiinan ja Yhdysvaltain suhteet ovat nyt heikoilla läheisemmät suhteet unioniin saattavat houkuttaa myös näpäytyksenä USA:n suuntaan.
Aasian maiden Joulukuussa solmima kauppasopimus RCEP vaikuttaa myös EU maiden kaupankäyntiin. RCEP vapaakauppa alue on suurempi kaikin tavoin kun nykyinen EU.
Maailman talouden painopiste on siirtymässä jo muutenkin Aasiaan tällä vuosikymmenillä. Toistaiseksi on on julkaistu vähän arvioita RCEP vapaakauppa alueen vaikutuksista ja merkityksestä eurooppalaisille valtioille ja Suomelle.
2021 solmittava sopimus käsittäisi noin 30 prosenttia maailmankaupasta ja puolet maailman väestöstä. Valitettavasti Intia ilmoitti viime kuussa Thaimaassa pidetyssä ASEANin huippukokouksessa, että se vetäytyy sopimuksesta, koska se on huolissaan sen kauppavajeesta ja odotettavissa olevasta tuonnin kasvusta.
Sopimuksen on allekirjoittamassa 15 Aasian maata. Suurimpana Kiina.
Ilmoita asiaton viesti
Ennustan brexit tulkintojen sopimussotkua, eikä brexitistä päästä eroon 1.1.2021, vaan vuosikausia asia sotkuisesti tulee olemaan pinnalla sekä valtioitten välilä että muiden maiden ( EU-)kansalaisten aseman osalta. Mitä sitten tapahtuu esim. Skotlannin asemalle Pohjois-Irlannin asemasta jatkossa puhumattakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Oletan suhteen unioniin Yhdistyneiden Kuningaskuntien keskeinen ulkopoliittinen ja sisäpoliittinen ym. ongelma vielä vuosia.
Ilmoita asiaton viesti
Kun toisella koravalla kuunteli UK:n alahuoneen skottilaisen edustajan kiihkeää puhetta siitä kuinka Skotlannin tulee erota Iso-Britanniasta ja on havainnut myös paineita Pohjois-Iralannin suunnalta liittyä Irlantiin, tulee mieleen, että BoJo:lla riittää haasteita tulevana vuotena.
Ilmoita asiaton viesti
Skotlannin pääministeri (First Minister of Scotland) Nicola Surgeonin uudenvuoden terveiset Boris Johnsonille Twitterissä : ”Scotland will be back soon, Europe. Keep the light on !
https://twitter.com/NicolaSturgeon/status/1344780841445154817
Ilmoita asiaton viesti
Meidän naapurisuhteisiin liittyen on hyvä muistuttaa, että uudenvuoden aattona tasan 100 v sitten 31.12.1920 ratifioitiin sopimus Suomen ja Venäjän diplomaattisuhteista ja maamme rajoista:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/rescordis/suomen-ja-venajan-diplomaattisuhteet-100-vuotta-31-12-1920/
Ilmoita asiaton viesti
Toivomme Uutena Vuotena kaiken kaikkiaan parempaa toista vuosisataa maittemme suhteille, mm. alkuperäisen rajasopimuksen alueisiin palaamista!
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus Wilskmanilta.
Todellakin Trumpin kausi toi sen, että USA:n kääntäessä selkäänsä, Eurooppaa ei jäänytkään odottamaan uutta audienssia vaan kääntyi Kiinan puoleen. Kuitenkin tulevaisuus lienee sellainen, että Kiina ja USA kilpailevat liittolaisista ja muu maailma yrittää istua aidan päällä. Siis yrittää olla asemoitumatta liian voimakkaasti kumpaankaan leiriin, ja pystyvänsä poimimaan kirsikoita kahdesta kakusta.
Kiinasta en enää käyttäisi termiä ”autoritäärinen”. Oikea termi on ”totalitäärinen”. Ja se ei olekaan mikään vivahde-ero…
Ilmoita asiaton viesti
”Euroopan Union ja Kiinan välinen sopimus on ensimmäinen testi unioni ja USA:n uuden Bidenin hallinon välisille suhteille. Trump on aikaan saanut sen, että unionin oma kansainvälispoliittinen rooli on vaatimattomasti, mutta kumminkin, itsenäisemmäksi. ”
Eräänä indikaationa ( ilmaisimena ) voi tarkkailla sitä, kuinka Bidenin hallinnossa tullaan puhumaan eurooppalaisista ja Euroopasta. Käyttävätkö he terminologiassa ”EU:ta”, ”Our allies” vaiko puhuvatko he kustakin EU-maasta erikseen ? Ketä USA kutsuu vierailulle Washingtoniin. erillisiä EU-maiden päämiehiä vai EU:n johtoa ? Ja kun EU esittää USA:lle vierailukutsun Brysseliiin, niin kuka sieltä tulee ? Nämä asiat kertovat
mielestäni sitä, miten USA suhtautuu yhtenäiseen EU:hun.
Ilmoita asiaton viesti
Luultavimmin amerikkalaiset pitävät yllä kahdenvälisiä suhteita unionin jäsenmaihin kuten aiemminkin, mutta sen rinnalla myös unioniin varsinkin silloin kun kyse on esim. kauppapolitiikasta tai pakotepolitiikasta. Oletan unionin osuuden suhteissa hiljakseen saavan enemmän painoa Bidenin aikana.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, varmaan Bidenia kiinnostaa olla yhteistyössä myös EU:n kanssa. Amerikkalaisille on kuitenkin voitava tehdä EU:n puolelta selväksi se, kenellä on oikeasti mandaatti puhua EU:n ja sen jäsenmaiden puolesta. Tämä taas edellyttää sitä, että me EU:ssa ensin selvitämme tämän asian. Eli meidän pitää viimeinkin selvittää mikä on se yksi ja ainoa puhelinnumero EU:ssa , johonka Biden voi soittaa tai lähettää tekstarin.
Ilmoita asiaton viesti
Itse ennustin heti EU:n ja Britannian kauppasopimuksen synnyttyä, että se on sopimus, jonka pohjalta osapuolet neuvottelevat vielä pitkään siitä, mitä todella on sovittu. Erimielisyydet ratkotaan välimiesoikeudessa. Sillä on edessään iso urakka.
Ilmoita asiaton viesti
Britannian ero tapahtui nyt parhaaseen mahdolliseen aikaan pandemian myllertäessä maailmaa täysin uuteen järjestykseen. EU maiden taloussoppa mämmiytyy yhä pahemmin tämän vuoden aikana ja pelastuspaketteja tarvitaan vielä useampia Välimeren maihin euron tekohengittämisksi aivokuolleesta koomasta edes sänkypotilaaksi.
Siihen saa vielä Suomenkin veronmaksaja osallistua suoralla rahalla, nimittäin ranskalaisien ja saksalaisien konkurssipankkien pystyssä pitämiseen ilman näiden pankkien yksityisten osakkeenomistajien omaa panostusta. Välimerellä riskit vain kasaantuvat toteutuviksi pandemian takia ja tekosyin.
Ilmoita asiaton viesti