ONKO elintasosi velkaa !
Kuka ottaa kuormasta enempi mitä jaksaa kuluttaa ja syödä !
Tupon ratkaisuissa ei oteta huomioon koko kansantalouden vaikutuksia, vain ay-järjestöjen palkkavaatimuksia joiden elintasoa joudutaan velalla maksamaan. Koska kansantaloudessa ei ole kertynyt maksuvaraa- 16-vuoteen.
Koska prosenttilasku on pelkkää matematiikkaa niin se ei ota huomioon (OSTOVOMA) köyhtymistä, siten julkisen sektorin palkankorotus prosentti nostaa osan palkkatasoa suhteellisesti enemmän, eli jokainen prosenttikorotuksella tehty uusi työehtosopimus aiheuttaa kustannuksia asumis /toimeentulotukeen sekä muuhun arjen elämiseen .Aina joku putoaa sen toimeentulon tulotason alle, kun palkkoja nostetaan jotka ovat pienituloisia , työttömiä, eläkeläisiä, yksinhuoltajia sekä vanhusväestö joiden palvelut on kärsineet kaikesta eniten.
Olemme rakentaneet hyvinvointi yhteiskunnan jossa vähävaraiset ei pärjää .Ja nyt on tahoja että tätä eriarvoistaa politiikkaa pitäisi vain jatkaa.
On aika lopettaa joutava jauhaminen vain palkansaajien edun mukaisesta politiikasta, kun kyse on kaikkien suomalaisten etujen mukaisesta toiminnasta. Koska myös vähävaraiset joutuvat nyt tätä palkansaajien velka elintasoa maksamaan kohonneina maksuina.
This is total bullshit, every single person is basically bound to debt from birth. It’s a different matter which one of them develops to such a level that they are able to pay and how much. There’s only one way to avoid too heavy a load, namely the traditional method used behind the sauna.
Ilmoita asiaton viesti
Erinomainen kirjoitus, joka tarjoaa ratkaisun kasvavaan velkaongelmaan.
Ilmoita asiaton viesti
Voisihan tuo pehmeämmin sanoa
Ilmoita asiaton viesti
Ei tässä ole kyse niinkään palkasta ja sen määrästä, vaikka viestinnällistä osuutta tässä yleensä nimenomaisesti on.
Pääpointtina luottamus tulevaisuuteen / jatkoon, koska tilanne mm jo lähtökohtaisesti hyvin futuristisen oloien, kuin mitä pienkuvioisemmassa tilanteessa, joka asettuu kohden vakiollisempaa.
Johtavampi osapuoli Suomessa yrittää sopeutua ja hakea sitä elintilaa, jota maailmalla tarvitaan.
Samaa epäluottamusta maan sisällä, määräävämpää nähden.
Tämän vuoksi mm tämä, siinä kun väitetysti on:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/esko-karinen/kun-vaaryys-vallan-sai-90-luvun-velallisten-kohtelu-oikeusmurhien-mekanismit/
*
Vaikka kyse ei vallankumouksesta, vallan vaihtumisen jälkeisestä ajasta kuitenkin, jossa joukko (yleensä aina) vaikka voimakastaustaisinta, niin samalla koordinatiivisesti heikkoa ja edustaa ihmiskuntaa joukkona.
Tilanne tarjoaa paikan, sillä tuo perustava voimakone (ihmisten enemmistö) vaikka on vahva, tekee parhaillaan (unelmissa) sopivaa, tai toimia, joihin liittyminen on helposti lähinnä lupailun populismin kautta avautuva.
Siinä on paikka ja tarve, jota kansa toisaalta kutsuu, ja paikkansa lunastaakseen tehtävä se, mitä pilatuksen kuuluu tehdä.
Perusasetelman vahvistaa se, millä tavoin asiaorjentoituneemmat voivat saada aikaan tulosta, ottamalla populismia hallintaan.
Mieleen tulee tuoretapaus nimeltä Mari Rantanen, josta kerrontaa aamulla kuuntelin:
https://suomenkuvalehti.fi/paajutut/on-aloja-joille-mari-rantanen-toivoo-huippuja-ulkomailta-koirien-neurologinen-leikkaustaito-on-suomessa-maahanmuuttajilla/
*
Koska yksipuoliset lähestymistavat ovat helposti voimattomia ilman kunnon miellyttämistä, joilla massa saadaan pidettyä tyytyväisenä… tilanne on tämän perusjätin suhteen kuin se, mikä on vallankumouksista ennakoitava todellisuus.
Näitä mennään kollektiivivoimien ja priorisointipainotuksen vuorotteluna.
Hyvä toisaalta muistaa, että kollektiivivoimat ovat myös suoraa sidosta ihmisiin, ts kytkeytymää on samalla tapaa, kuin mitä yksilöllisyyteen. Tarkoittaa tosiaan joukon taivuttavia voimia ja suuntautusmista, ja samalla tapaa primitiivisselviämisellisesti kuin mitä sisäistä pakottavuutta ilmenee yksilötason pärjäämisessäkin.
Kunnon ”kollektiivis-yksilö-dilemma” (=lähinnä k-dilemma) avattu mielestäni onnistuneesti tässä:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/konkaripoliisit-arvioivat-moskovan-konserttisalin-kohuvideon-huomio-kiinnittyi-lavalle-ristiriitainen-juttu/8906206
*
Palavan teatterin tilanne, jota tuotiin tavalla, jota en itse ollut tullut ajatelleeksi näin.
Toisaalta perusidea pakottavuuden arvelusta oikeastaan vahvistui, mutta lisänä oli se, että painoverkon eräs hyvin vahva komponentti on juuri kollektiivi-vaikutteisuus, jopa ääritilanteessa.
Ryntäily ei siten ole osoitus yksilökeskeisyydestä, sillä joukko pidättelee, siinä missä saa aikaa silmittömän näköistä toimintaa.
Perusdilemme menee tällä rintamatasolla. Asetelma vaatii selkeää koontaa, jotta jotain olisi soveltaa.
Suoraan näitä ei voi laittaa järjestykseen, vaikka mahdottomuutta on vaikea perustella. Pakko ei silti anna vaihtoehtoja, ja koskee myös selvityksiä.
Tilanne on tuon vuoksi vaarallinen kauttaaltaan menevästi.
…
Vaikka tämä rottaloukku voi loukata jotain, kuvaa samalla ihmisen (laumaeliöiden) toimintaa:
https://www.youtube.com/watch?v=Sp0qpNZWzT8
Toiminta on tosiaan fiksua, ja onnettomassa tilanteessakin, pärjäävät keskenään hyvin, vaikka osa menee tosi äkkiä suoraan lamaannukseen, ja tilanne jatkuu kollektiivina kohtalaisesti.
Ihailtavia eläimiä siten. Joku yrittää ponnistella, eikä tästä tule välttämättä mieleen se kaasukammiotilanne, joukkoröykkiöineen, ja siinä kun tulee, en tällaisia arvostelisi.
Mitä on oikea tilanne, noissa huoneissa tapahtumahetkellä. Ei ehkä niin hyvä kuin noilla pikkuvipeltäjillä, mutta alustavasti en usko siihen, mitä perintötarinana helposti näissä menee, oli tilanne se tai tuo.
Ilmoita asiaton viesti
Tuollaisen koonnan kun kirjoittaa, voi kirjoittajana tosiaan todeta sen alkuperän, jota joukkoistamiseen helposti liittää.
Vaikka esim Hararia pitää tosi nohevana, ei tuossa kohden voi uskoa miehen painotuksia siitä, mikä on toimivaa, kun nimenomaisesti joukkojen boosti on tätä ongelmaa, mitä varten tarvittu suoraotteista oikojaa, oli kyseessä YT-yhteys, tai jokin vastaava selkeytystilanne jossain toisessa kokoluokassa.
Kun pukkaa yksioikoisen paikkaa, tasapainotus voisi olla perinteisen luontevasti joukkovoimautumiseen turvautuminen, ja toisaalta kollektiivihulluttelussa, pyrkimystä ilmenisi koordinointiin, tavalla relevantti nyrkki-johtaminen, tmva.
Näissä tosiaan esiintyy voimatyypit, tarveperusteisesti. Joukot voivat tajuta keskinäistä mahdottomuuttaan, perustellusti, jolloin tilanteeseen on saapua paikalle, ja tosiaan pelastajan kutsutusti.
Tätä rintamakohtaa tulisi tosiaan tarkastella paremmin. Kyse on hyvin perustavasta tasojen välisestä dilemma-alueesta (DA).
DA näkyy mielestäni hyvin siinä, miten asioita otetaan helposti lähireaalisesti (primitiivi-dimensio, PD), ja toisaalta ihmiselle mahdollisemman kehittyneesti ja rauhallisesti (sivistyneisyys-dimensio, SD).
DA näkyy mm maailmankatsomuksissa, jolloin relevantiksi nousee osuvuutta löytyen mm asetelmat tiede vs uskonta, objektiivisuus vs subjektivismi, jne.
Jako vaikka näkyy, ei oikeasti osu, vaikka on tosiaan reaalista, rintamailmenemien puolesta havaittuna.
On hyvä, että emme käsitä tilanteesta kaikkea. Riittämättömän tietämyksen toteaminen tarkoittaa sitä, että on selkeämmän oloisesti mahdollista löytää sellaista, mitä ei olla hoksattu.
Milloin, ja millä tavoin parempaa löytyy… tähän on vaikeaa ottaa kantaa. Ei toisaalta välttämättä tärkein kysymys, vaikka toimeen on tultava, ja kasvettava, ja tämän puolesta tilanne tosiaan jakaa eläviin ja kuoleviin, jollain jakosuhteella e/k, missä e ja k joukot lukumääränä välillä 0..n, kun n ihmisten tai eläinten lukumäärä.
Edellinen kappale on höpsö, mutta ymmärryksen kannalta ihan jees. Perusrunkoja tosiaan kannattaa tiedostaa. (luonnon perusmuotojen linjaista, LPML)
Miten näitä soveltaa… tämä on oma juttunsa, eikä toivottavasti jakaantumisen arvoisesti ilmenevä piirre, mikä on tosiaan näissä helposti se tilanne, kun joku suorapuheinen, puhumattakaan että on suoraotteinen, ja jälkimmäinen (tai oikeastaan molemmat) epäsuosiolliseksi kääntyvässä vaiheessa.
Ilmoita asiaton viesti
”On aika lopettaa joutava jauhaminen vain palkansaajien edun mukaisesta politiikasta, kun kyse on kaikkien suomalaisten etujen mukaisesta toiminnasta.”
Palkansaajat haluavat vain muistuttaa että heillä on tärkeä ja merkittävä ja ratkaiseva osuus sen kakun leipomisessa josta jaetaan sitten köyhille ja vanhuksille, sekä herroille ja narreille, kullekin oma palansa.
Työläiset ovat sitä mieltä että heitä ei saa tässä kakunjaossa unohtaa, eikä jättää huonommalle osalle kuin herroja.
Jos herrat saavat yksin päättää asioista, ne vie koko kakun, eikä duunareille, eikä niille köyhille, eikä vanhuksille, jää yhtään mitään.
Nyt hallitus aikoo säätää lait joiden perusteella duunarit eivät enää saa puolustaa omaa osuuttaan itse leipomastaan kakusta ja niiden pitää sitten vain katsoa päältä kun herrat ottaa koko kakun.
Herrat eivät lakkoile. Miksi?
Koska niiden lakkoilulla ei olisi mitään merkitystä, lakkoilkoon vain, niin pitkään kuin huvittaa.
Mutta kun duunarit menee lakkoon, kaikki pysähtyy.
Sen takia duunareilta ollaan nyt ottamassa pois lakko-oikeus,
jotta herrat voi sen jälkeen yksin päättää sen kakun jakamisestia jonka duunarit yksin leipoivat. Sen tietää mitä siitä sitten seuraa.
Ilmoita asiaton viesti
AV: Palkansaajat haluavat vain muistuttaa että heillä on tärkeä ja merkittävä ja ratkaiseva osuus sen kakun leipomisessa josta jaetaan sitten köyhille ja vanhuksille, sekä herroille ja narreille, kullekin oma palansa.
Eiköhän tämä työvoimatuki ole vähenemään päin, ja mahdollisuuksia etsitään, että ulkopuolisten tarve vähenee.
Enemmän prosessi on ongelmallista syrjäytymistä tuottavana. Syrjäytyminen on toisaalta kirjoa, ts kuvaa kattavemmin siirtymää.
Mihin tilanteeseen kuluissa herätään… tähän voi olla vaikea osoittaa sopivaa kohtaa, ja jos etenemistä haluaa toteuttaa, siirtymät täytyy tehdä mahdolliseksi.
Syrjäytyneisyyttä on myös se tilanne, että tavan kosketusta ei saa todellisuuteen tavalla, joka ihmisen toiminnan mielekkyyden perustavasti takaa. Tarkoittaa, että perusleipä on välttämättömyys, mutta yksinomaistoimena muistuttaa Romanian kuuluisia päiväkoteja.
Tavan aktiivisuuden terve vaikutus tiedetään, ja tätä haetaan, tosin aktiivisuuden järjestäminen ihmiselle tolkukkaan koettavana, on vaikeaa, sillä sijoitukset ovat helposti näennäisen mielekkäitä, eikä keinotekoisuuden taustaa voi olla tajuamatta.
Aika näyttää.
Ilmoita asiaton viesti
Toivoisin että duunarit alkaisivat leipoa kakkua oiken rusinoiden kera, niin saataisiin kaikki köyhät ja raskatetut kerrankin syödä kylliksemme. Herrat kerrankin syrjässä ihmettelesivät tapahtuvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Rusinat on kyllä hyviä, minun mielestäni ainakin, ja varmaan monen muunkin mielestä.
Sen takia, jos siinä kakussa on rusinoita, joku kuitenkin haluaa noukkia ne sieltä ja tekee sen kanssa. Toisille sitten jää taas vain sellaista tavallista kakkua.
Ilmoita asiaton viesti
Olet Arto jälleen oikeassa,
Oikeudenmukaisuutta ja rehellisyyttä on harvassa nykyään. Monet vain etsivät rusinoita pullasta ja jättävät leipomisen muille.
Kakunjaosta neuvotellaan työehtosopimuksen teko vaiheessa ja seuraavan kerran ensi Syksyllä. Kakkua ei ole varmaan yhtä paljon kuin tavallisesti jaettavana, ellei oteta hieman velkaa lisää.
Ilmoita asiaton viesti
Laman alkutahdit ja 80-luvun perintö
Suomi ajautui 1990-luvun alussa syvään lamaan eli talouden matalasuhdanteeseen. Muutos oli suuri erityisesti suhteessa 80-lukuun, jolloin talous kasvoi nopeasti, kulutettiin paljon ja niin sanottu juppikulttuuri nousi. Syöksy pröystäilevästi, säkenöivästä kasarista 90-luvun alun leipäjonoihin oli raju ja nopea.
Miksi Suomi ajautui lamaan?
Yksi syy lamaan oli 80-luvulla aloitettu rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen ja 80-luvun lopun talouden ylikuumeneminen, Suomessa oli siis ajauduttu tavallaan hintakuplaan, jossa esimerkiksi osakkeiden ja asuntojen hintoja yliarvioitiin. Kuten yleensä aina, tällaiset kuplat puhkeavat lopulta. Suomessa koettiin vakava pankkikriisi, kun 80-luvulla oli annettu suuria lainoja liian heppoisin perustein. Kun talouskupla puhkesi, pankit joutuivat liriin. 80-luvulla oli siis otettu liikaa riskejä, jotka nyt eivät enää kannattaneetkaan.
Usein lama yhdistetään myös Neuvostoliiton romahtamiseen, mikä tietysti on tottakin. Kun Neuvostoliitto alkoi olla 80-luvun lopulla henkitoreissaan ja sen taru päättyi lopullisesti vuonna 1991, Suomen idänkauppa romahti, mikä vaikutti suuresti koko maan taloustilanteeseen. Ulkomaankauppa siis pieneni äkillisesti ja dramaattisesti.
Marraskuussa 1991 pitkään jatkunut ”vahvan markan politiikka” päättyi, kun markka jouduttiin devalvoimaan 14 %:lla eli sen arvoa laskettiin 14 %.
Jo tapahtuma-ajankohtanaan, mutta myös jälkikäteen on huomautettu myös siitä, että lamaa ei hoidettu välttämättä kovinkaan hyvin, vaikka jälkiviisaus toki aina helppoa onkin. Ehkä toisenlaisella laman hoitamisella laman aiheuttamat vahingot olisivat olleet pienempiä. Jo 80-luvun lopulla oli selvää, että talouden kasvu ei tulisi pitkään jatkumaan, ja että kupla tulisi puhkeamaan, mutta poliittisilla päätöksillä ei kyetty pehmentämään tulevaa rysähdystä.
Ihmisten jäädessä työttömäksi myös monet sosiaaliturvan muodot veivät valtion hupenevia rahoja. Joidenkin arvioiden mukaan Suomesta katosi laman aikana jopa 450 000 työpaikkaa.
Lama tarkoittikin suuria leikkauksia muun muassa sosiaalitukiin. Suomeen tulivat leipäjonot. Tragediat olivat väistämättä suurimpia niille yksittäisille ihmisille, jotka saattoivat nopeassa tahdissa menettää kaiken, jos esimerkiksi oma yritys meni konkurssiin ja niskaan kaatuivat valtavat velat. Pitkäaikaistyöttömyys oli uusi ilmiö, joka sittemmin ei ole kadonnut minnekään. Ennen 90-lukua pitkäaikaistyöttömiä ei juuri ollut.
Ihmisten jäädessä työttömäksi myös monet sosiaaliturvan muodot veivät valtion hupenevia rahoja. Joidenkin arvioiden mukaan Suomesta katosi laman aikana jopa 450 000 työpaikkaa.
Lama tarkoittikin suuria leikkauksia muun muassa sosiaalitukiin. Suomeen tulivat leipäjonot. Tragediat olivat väistämättä suurimpia niille yksittäisille ihmisille, jotka saattoivat nopeassa tahdissa menettää kaiken, jos esimerkiksi oma yritys meni konkurssiin ja niskaan kaatuivat valtavat velat. Pitkäaikaistyöttömyys oli uusi ilmiö, joka sittemmin ei ole kadonnut minnekään. Ennen 90-lukua pitkäaikaistyöttömiä ei juuri ollut..
……………………………………………………………………………………….
Nyt on itseaiheutettu lama suomen talous ei ole kasvanut 16-vuoteen- talous on ollut joka vuosi alijäämäinen. Velkaa on hallitukset vuorollaan ottaneet pitääkseen äänestäjät/palkansaajat tyytyväisinä. Palkansaaja järjestöt ovat taustalla tätä TUPOA ohjanneet/vaatineet kunnes on EU- määrittelemän 60 BKT joka on jo ylittynyt ollaan jo 73,3 BKT jolloin EU määrään meidän € arvon. Julkinen velka on jo noin 194 miljardia ollaan menossa kohti 90- luvun lamaa : Ovatko kotitaloudet ylivelkaantuneet kuten 90 luvun laman alkaessa nyt ei maksukykyä riitä kun korot on nouseet ja työpaikat katoaa. Ketä ässä voi syyttää ?
Ilmoita asiaton viesti
Olen elänyt 90-luvun laman ja nyt tuleva vaikuttaa paljon, paljon pahemmalta. Hallituksen toimenpiteet ovat täysin riittämättömiä pelastamaan tilannetta. Vuoden 2024 työllisyystilanne ei parane vaan pahentuu. Rakennusteollisuus aloitti luisun ja sitä myötä alamäkeen lähtee alihankintaketjut ja viimeisenä alkutuotteiden valmistajat.
Tämä kertoo kaiken oleellisen: ”Keski-Euroopan energiakriisi on ajanut energiaintensiivisen teollisuuden Euroopassa supistamaan tuotantoaan 15–20 prosenttia. Alue on Suomelle tärkeä, sillä kolmasosa Suomen kemianteollisuuden viennistä suuntautui vuonna 2022 Keski-Eurooppaan. Vaikka kilpailu on vähentynyt, Suomi ei ole hyötynyt alueen ahdingosta, päinvastoin: suomalaisten tuotteiden kysyntä on laskenut ja kiinnostus investointeihin on vähentynyt.
Vienti ei vedä sisämarkkinat ei kerrytä kansantaloutta- lisääntyvä tuonti nakertaa kansantaloutta olemme matkalla pitkäkestoiseen lamaan. Näitä velkoja tulevat sukupolvet saavat maksaa vuosikymmeniä.
Talous ei ole kasvanut, mutta Suomi on jatkanut rahaa ja palveluita ikään kuin talous olisi koko ajan kasvanut. Palveluita on kehitetty, laajennettu, lisätty, otettu lisää ”tarjottimelle”. Tulonsiirtoja on kehitetty, laajennettu, lisätty, otettu lisää velkaa.
Rahaa ja rahanarvoisia toimintoja jaettu enemmän kuin rahaa on ollut.
Eräänlaista huippua tässä kollektiivisessa harhassa edustaa se, melko laajaksi osoittautunut tahto, että tätä samaa suuntausta pitää jatkaa..
On korkea aika esittää kontrafaktuaalinen kysymys.
Se kuuluu: Miten olisi pitänyt tehdä?
Tähän on helppo vastata: Olisi pitänyt elää käytettävissä olevien varojen mukaisesti.
Velaksi eläminen ei ole hyvä tapa elää. Suomen kansantalouden näkymät eivät ole olleet hyvät. Tiedossa on jo pitkään ollut:
Huoltosuhteen heikkeneminen (demografia),
Kansainvälisen markkina-aseman ja kilpailuedellytysten heikkeneminen (globalisaatio, vaihdannan ilmiöt) ja
Mukavuusavusteisen yhteiskunnallisen järjestelmän omatoimisuutta suhteellisesti alentavat efektit ja omavastuisuuden ohentunut läsnäolo sosiaalisessa puhunnassa ja käytännössä.
Lisätyistä tuotannontekijöistä (velkaraha) huolimatta BKT ei ole kasvanut.
Nahkealta näyttää horisonttiin asti, ja kauas horisontin taaksekin.
Olemme eläneet:
Ikään kuin olettaen, että ”hyvät päivät” palaisivat (happy days are here again -tyyliin) on otettu syömävelkaa, niin yksilö kuin yhteisötasollakin. On eletty oraitten päälle. Oraitten, joita ei ole edes kylvetty.
Ilmoita asiaton viesti