Budjetti toisensa perään leikkauksia ja niukkuuden jakamista !
5.9.2024
https://areena.yle.fi/1-66931170…
Budjetti toisensa perään leikkauksia ja niukkuuden jakamista. Millainen on hallituksen budjettiriihen yhteydessä maalailema Suomen uusi normaali ja mihin se johtaa? A-Talkissa taloustieteilijä Sixten Korkman, entinen Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen, valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Mikko Spolander ja johtaja Sami Pakarinen Elinkeinoelämän keskusliitosta.
,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,
https://areena.yle.fi/1-66931170…
Budjetti toisensa perään leikkauksia ja niukkuuden jakamista. Millainen on hallituksen budjettiriihen yhteydessä maalailema Suomen uusi normaali ja mihin se johtaa? A-Talkissa taloustieteilijä Sixten Korkman, entinen Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen, valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Mikko Spolander ja johtaja Sami Pakarinen Elinkeinoelämän keskusliitosta.
,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,
Ensin täytyy selvittää kaikille Suomalaisille, kellä Suomessa on ylin hallintovalta ja toimeenpanovalta ?.
Eduskunnalla ja hallituksella vai edunvalvontajärjestöillä ??
Mikäli luotetaan ja päädytään edunvalvontajärjestöihin, niin eduskuntavaalit voidaan lopettaa.
Suomen sekä Nokian alamäki alkoi 2007 jolloin samaan aikaan kun Tupo 2007 ratkaisut tehtiin, tulosta ei tullutkaan. Romahtamisen seurauksena alkoi alamäki jota on kestänyt 15- vuotta uutta ihmettä on odotettu. Velkaa otettu ja ihmetelty kun sitä onnea ei enää tulekaan.
Liittokierroksella Tupo 2007 liitot lähtivät kilpailemaan toistensa kanssa palkkojen nimelliskorotuksista, vaikka seurauksena olisi inflaation karkaaminen. Tällä kertaa työmarkkinapoliittisesti täysin impotentti hallitus vielä antoi inflatorisella finanssipolitiikallaan lentävän lähdön palkkainflaatiolle eikä kukaan huolehtinut kansantalouden kokonaisuuden edusta.
Tuolloin Nokian romahduksen ja paperiteollisuuden vaikeuksien seurauksena tuhoutui lyhyessä ajassa kymmeniätuhansia sellaisia työpaikkoja, joissa työn tuottavuus oli korkea. Tästä tuottavuusromahduksesta Suomen talous toipuu edelleen. Suomen talous on ollut 15-vuotta alijäämäinen..
Nokian romahdus ja Tupo 2007 vaikutukset näkyvät nyt Suomen kansantalouden alijäämänä viimeiset 15 – vuotta. Rakennettiin sellainen hyvinvointi valtio johon meillä ei ikinä tulevaisuudessa ole varaa. Pidetään ” saavutetuista eduista” kiinni vaikka koko kansakunta romahtaa.
Olemme velasta riippuvainen yhteiskunta jota on vaikea purkaa eurot on mennyt Tupo sopimuksiin valtion ja kuntien sekä hyvinvointi alueitten taseisiin joka näkyy nyt hyvinvointi/ palvelujen purkamisena kaikilla Kela/sektoreilla ym. Tälle järjestelmälle ei saa enää velkarahaa ilman sopeutumista .
Karvasta kokemusta löytyy kun edunvalvontajärjestöt palkkaratkaisussa Tupo 2007 määrittelivät elämisen /asumisen tason mihin matalapalkka-alat ja osapäivätyöntekijät sekä työttömät ja vähävaraiset eivät ole pystyneet. Vaan ovat joutuneet tuloloukkuihin mm asumistuen ja toimeen tulon piiriin -palkka ja ja tulot ei riitä. Tämä on aiheuttanut syrjäytymistä sekä terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia joiden hintalappu on vuosien aikana ollut useita miljardeja. Myös näitten työttömien sekä syrjäytyneitten saaminen vapaille työmarkkinoille riittää haastetta, heidän työkykynsä on alentunut pitkään jatkuneen työttömyyden takia.
Tulokset näkyvät nyt suomen sekä kuntien velkaantumisessa. Sekä SOTE alueitten rahoitusvajeet, joka näkyy nyt palvelujen purkamisena.
Rinne oli valtiovarainministerinä kesäkuusta 2014 toukokuuhun 2015, ensin lyhyesti Kataisen hallituksessa ja sitten Stubbin hallituksessa.
”SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinne tunnustaa ajaneensa taloudelliseen tilanteeseen nähden tyystin väärää palkkaratkaisua ay-pomona vuonna 2007. Jälkiviisaana hän katsoi kokonaisuutta uudessa roolissa ollessaan hallituksessa kansakunnan rahakirstun vartijana. – Ostovoima olisi pitänyt hoitaa toisella tavalla. Ratkaisu oli liian kova siihen nähden, mihin tultiin vuonna 2009,kun lama iski päälle. Rinne arvioi valtiontalouden muutoksia. Vuonna 2007 tehtiin hänen mukaansa ratkaisuja, joita ei voi kiittää. Palkankorotuslinja oli yhdeksän prosenttia.”
SEURAKSET: “Sari Sairaanhoitaja” -ratkaisulla oli merkittäviä seurauksia Suomen työmarkkinoille ja taloudelle:
Palkankorotukset: Sairaanhoitajille ja muille julkisen sektorin työntekijöille myönnettiin huomattavia palkankorotuksia. Tämä johti siihen, että myös muut ammattiryhmät alkoivat vaatia vastaavia korotuksia, mikä lisäsi palkkakustannuksia laajasti.
Kustannuskilpailukyky: Palkankorotukset heikensivät Suomen kustannuskilpailukykyä, koska palkat nousivat nopeammin kuin tuottavuus. Tämä vaikutti negatiivisesti erityisesti vientiteollisuuteen.
Työmarkkinaneuvottelut: Ratkaisu johti siihen, että tupo-sopimusten (tulopoliittisten kokonaisratkaisujen) merkitys väheni ja siirryttiin enemmän liittokohtaisiin sopimuksiin. Tämä muutos vaikutti työmarkkinoiden neuvottelukulttuuriin ja -rakenteisiin.
Julkinen talous: Palkankorotukset lisäsivät julkisen sektorin menoja, mikä asetti paineita julkisen talouden tasapainottamiselle.
Poliittinen ilmapiiri: Ratkaisu herätti paljon keskustelua ja kritiikkiä, ja se vaikutti myös poliittiseen ilmapiiriin ja päätöksentekoon.
Nokian taantuma sekä Tupo 2007, eli tulopoliittinen kokonaisratkaisu, vaikutti merkittävästi Suomen talouteen useilla tavoilla: Tupo 2007:n myötä palkat nousivat merkittävästi, mikä johti kustannuskilpailukyvyn heikkenemiseen. Tämä tarkoitti, että suomalaiset yritykset joutuivat maksamaan korkeampia palkkoja, vaikka tuottavuus ei ollut kasvanut vastaavasti palkankorotukset johtivat inflaation kiihtymiseen, mikä heikensi ostovoimaa ja lisäsi elinkustannuksia .Vuoden 2008 finanssikriisi pahensi tilannetta entisestään. Korkeat palkkakustannukset yhdistettynä globaaliin talouskriisiin johtivat siihen, että Suomi ajautui taloudelliseen taantumaan Tupo 2007:n ja sitä seuranneen finanssikriisin vaikutukset ovat näkyneet nyt pitkään suomen taloudessa. Talouskasvu on viime vuosina ollut hidasta, ja työttömyys pysynyt korkeana useita vuosia.
LOPULLINEN ISKU :
Yhteiskunta pyörii Euroilla.
Euroopan järjestelmäriskikomitea on julkistanut Suomelle antamansa suosituksen toimenpiteiksi asuntoluotonantoon liittyvien keskipitkän aikavälin riskien vähentämiseksi. Komitean Suomessa havaitsemia haavoittuvuuksia ovat erityisesti kotitalouksien suuri ja kasvanut velkaantuneisuus, taloyhtiölainojen nopea kasvu sekä asuntolainojen ehtojen höltyminen. Kotitalouksien lainavelat kasvoivat 0,2 miljardia euroa vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä ja olivat 173,9 miljardia euroa.
Velkaraha sekä rakennusteollisuus/kotitaloudet ovat olleet kotimaisen talouden veturina 15-vuotta aloittivat luisun ja sitä myötä alamäkeen lähtivät alihankintaketjut ja viimeisenä alkutuotteiden valmistajat.
Suomen talouden romahtaminen on kohtuullisen hyvin tajuttu muualla, mutta Suomen asuntomarkkinat ovat irrallaan realiteeteista. Kun ne romahtavat niin vasta sitten asioiden laita valkenee myös suomalaisille.
Kun tulo- ja finanssipolitiikka ovat epäonnistuneet, EU : n keskuspankki on katsonut ottaa vastuun talouspolitiikasta ja jarruttaa inflaatiota sekä velkaantumista ulkomaille äärimmäisen kireällä rahapolitiikalla. Tämä toteutetaan pitämällä euron kurssi epärealistisen korkeana ja reaalikorkotaso huipussaan.
Perusongelmamme on pitkään ollut inflaation ohella velkaantuminen. Noudatettu talouspolitiikka (ylivahva euro , korkea korkotaso, löyhä finanssipolitiikka ja tuottavuuden kasvun ylittäneet palkkaratkaisut) on pitkään heikentänyt nimenomaan julkisen
Suomalaisten palkansaajien on nyt syytä toivoa talouskasvun selvää vauhdittumista ja inflaation pysymistä kurissa, jotta elintason nousun menetetty 15 vuotta saadaan taitettua.
”Työmarkkinainstituuttimme eivät ole yli kahdenkymmenen vuoden aikana sopeutuneet euron vaatimaan talouskuriin” .
Suomesta on tullut kaiketi EU :n kalleimpia maita Euroopassa.
Talouden faktat ja rajat tulee aina esille, kun velaksi eletään näin on aina käynyt .Mistä löytyy se raha/pääoma, koska nykyrakenteella velkaannumme yhä enempi, ja ongelmat syventyy..
Demokraattinen yhteiskunta elää ja kehittyy. Mitä kattavammin saamme keskusteluun mukaan erilaisia ihmisiä ja erilaisia ääniä, sitä paremmat keinot meillä on puolustaa demokratiaa sekä hyvinvointi valtiota nyt ja tulevaisuudessa.
VM:n budjettiehdotus vahvistaa peruskuvaa. Korkeammasta julkisesta velkatasosta tulee pysyvä asiantila. Ei ole realistista ennustaa, että velkatasoa tullaan alentamaan seuraavana vuosikymmenenä. Velkatason alentuminen vaatisi kasvuihmeen, jota ei näkyvissä.
Nahkealta näyttää horisonttiin asti, ja kauas horisontin taaksekin.
Olemme eläneet:
Ikään kuin olettaen, että ”hyvät päivät” palaisivat (happy days are here again -tyyliin) on otettu syömävelkaa, niin yksilö kuin yhteisötasollakin. On eletty oraitten päälle. Oraitten, joita ei ole edes kylvetty
”Ensin täytyy selvittää kaikille Suomalaisille, kellä Suomessa on ylin hallintovalta ja toimeenpanovalta ?.
Eduskunnalla ja hallituksella vai edunvalvontajärjestöillä ??
Mikäli luotetaan ja päädytään edunvalvontajärjestöihin, niin eduskuntavaalit voidaan lopettaa.”
Toimeenpanovalta on tietenkin aina istuvalla hallituksella, mutta edunvalvontajärjestöt, hallitus ja eduskunta eivät ole ristiriidassa keskenään vaan oleellinen osa päätöksentekoa, jotka on huomioonotettava, ellei kyseessä ole Kiinan ”kommunistinen kansanvalta”, jolloin valta on yksinsanelijalla.
Eli aika yksinkertaistettu oli avaus…
Ilmoita asiaton viesti
ELI aika yksinkertainen vastaus ”FAKTOIHIN ”
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jairipalonen/elintasosi-on-velkaa-kierre-alkoi-vuoden-2007-palkkaratkaisusta-seka-nokian-romahduksesta/
Rinne oli valtiovarainministerinä kesäkuusta 2014 toukokuuhun 2015, ensin lyhyesti Kataisen hallituksessa ja sitten Stubbin hallituksessa.
”SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinne tunnustaa ajaneensa taloudelliseen tilanteeseen nähden tyystin väärää palkkaratkaisua ay-pomona vuonna 2007. Jälkiviisaana hän katsoi kokonaisuutta uudessa roolissa ollessaan hallituksessa kansakunnan rahakirstun vartijana. – Ostovoima olisi pitänyt hoitaa toisella tavalla. Ratkaisu oli liian kova siihen nähden, mihin tultiin vuonna 2009,kun lama iski päälle. Rinne arvioi valtiontalouden muutoksia. Vuonna 2007 tehtiin hänen mukaansa ratkaisuja, joita ei voi kiittää. Palkankorotuslinja oli yhdeksän prosenttia.”
SEURAKSET: “Sari Sairaanhoitaja” -ratkaisulla oli merkittäviä seurauksia Suomen työmarkkinoille ja taloudelle:
Palkankorotukset: Sairaanhoitajille ja muille julkisen sektorin työntekijöille myönnettiin huomattavia palkankorotuksia. Tämä johti siihen, että myös muut ammattiryhmät alkoivat vaatia vastaavia korotuksia, mikä lisäsi palkkakustannuksia laajasti.
Kustannuskilpailukyky: Palkankorotukset heikensivät Suomen kustannuskilpailukykyä, koska palkat nousivat nopeammin kuin tuottavuus. Tämä vaikutti negatiivisesti erityisesti vientiteollisuuteen.
Työmarkkinaneuvottelut: Ratkaisu johti siihen, että tupo-sopimusten (tulopoliittisten kokonaisratkaisujen) merkitys väheni ja siirryttiin enemmän liittokohtaisiin sopimuksiin. Tämä muutos vaikutti työmarkkinoiden neuvottelukulttuuriin ja -rakenteisiin.
Julkinen talous: Palkankorotukset lisäsivät julkisen sektorin menoja, mikä asetti paineita julkisen talouden tasapainottamiselle.
Poliittinen ilmapiiri: Ratkaisu herätti paljon keskustelua ja kritiikkiä, ja se vaikutti myös poliittiseen ilmapiiriin ja päätöksentekoon.
Nokian taantuma sekä Tupo 2007, eli tulopoliittinen kokonaisratkaisu, vaikutti merkittävästi Suomen talouteen useilla tavoilla: Tupo 2007:n myötä palkat nousivat merkittävästi, mikä johti kustannuskilpailukyvyn heikkenemiseen. Tämä tarkoitti, että suomalaiset yritykset joutuivat maksamaan korkeampia palkkoja, vaikka tuottavuus ei ollut kasvanut vastaavasti palkankorotukset johtivat inflaation kiihtymiseen, mikä heikensi ostovoimaa ja lisäsi elinkustannuksia .Vuoden 2008 finanssikriisi pahensi tilannetta entisestään. Korkeat palkkakustannukset yhdistettynä globaaliin talouskriisiin johtivat siihen, että Suomi ajautui taloudelliseen taantumaan Tupo 2007:n ja sitä seuranneen finanssikriisin vaikutukset ovat näkyneet nyt pitkään suomen taloudessa. Talouskasvu on viime vuosina ollut hidasta, ja työttömyys pysynyt korkeana useita vuosia.
Ilmoita asiaton viesti
ELI aika yksinkertainen vastaus ”FAKTOIHIN ”
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001809846.html?fbclid=IwAR2FrGw5juChKqkHtXrI-y7RTGvWou8B8pHWNVtb_335Vkf1H50dwDQqexI_aem_ATVsjv8eEDWNhaONiE93by4nrn2nvPvP5avdOVYup1ZhQt6XfsDVX7qlEFqHSWnAUYhBhcQ1xCqfYFuEjeI9y4Qv
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin olet oikeassa :
Suomessa ei ole riittäviä kannustimia sellaiseen innovaatiotoimintaan eikä pääomia jonka seurauksena korkean tuottavuuden työpaikkoja syntyy.
Suomeen tarvittaisiin muutama miljardööri lisää. Kymmenen olisi hyvä alku. Kiinassa heitä lienee yli 1000 ja Ruotsissakin yksityinen varallisuus on suurempi kuin Suomessa. Ruotsin pääomamarkkinoiden on arvioitu olevan 10-kertaiset Suomeen verrattuna. Se näkyy mm suurina ruotsalaisina investointeina Ruotsiin ja Ruotsin talouden kasvuna. Suomessa talous ja hyvinvointi eivät kasva, koska Suomessa ei ole suomalaista pääomaa, jota investoitaisiin Suomen talouden kasvuun. Meiltä ostetaan osaamista ja yrityksiä pois, koska ne ovat edullisia eikä liiketoiminta kasva Suomessa. Sillä tavoin saamme sentään joitain satoja miljoonia osaamisen tuottamaa arvonlisää, joka voidaan investoida Suomen talouden ja hyvinvoinnin kasvuun. Hyvinvointivaltio ei toimi ilman pääomaa. Jatkuva velkaraha ja verotus eivät turvaa hyvinvointia Siksi hyvinvointivaltion palvelut ja etuudet rapautuvat. Lisäksi kun ei ole talouskasvua velkaraha liikkuu taskusta toiseen. Julkisen sektorin ( ostovoima )palkankorotukset jotka tehdään velkatalouteen lisäävät vaan valtion velkaa ja lisäävät perusturvan kestämättömälle pohjalle sekä entisestään lisäävät köyhyyttä sekä ruokajonoja.
Hyvinvointivaltio on rakennettu ajatukselle, että valtiot voivat ottaa velkaa rajattomasti ja käyttää tätä velkaa kansalaistensa etuuksiin. Tämä automatiikka on puolestaan perustunut siihen, että aika ajoin on tehty devalvaatio. Mutta EU:n yhteisen valuutta-alueen ja Euron perustamisen myötä devalvaation mahdollisuus lopullisesti ja peruuttamattomasti poistui.”
Olemme ylivelkaantunut kansantalous. Talous on polkenut paikoillaan 16 vuotta ja olemme jääneet kaikilla talouden mittareilla jälkeen verrokkimaistamme. Poliittisilta päättäjiltä on puuttunut oikea tilannekuva, politiikka on ollut edunvalvontaa, poukkoilevaa ja riitaista. Vanhat ideologiat estävät oikeiden päätösten tekemisen
Suomi on pieni kansantalous ja meidän yritysten kilpailukyky on heikko. Meillä on syrjäinen sijainti globaaleista markkinoista, olemme meriyhteyksien varassa, korkeat rahtikustannukset. Meillä on myös kylmä ilmasto, pitkät etäisyydet ja suuri energian tarve. Olemme tiukan sääntelyn ja kalliiden kustannusten maa, meillä on jäykät ja lakkoalttiit työmarkkinat, meillä on ankara ja moniportainen ja monimutkainen verojärjestelmä. Sekä talousosaamisesta loitonnut Ay-järjestöt.
Asiat valaistuvat erittäin hitaasti päättäjille maailman muutostahti suljetusta taloudesta ja omasta valuutasta on luonut kokonaan toisenlaisen pelikentän. Poliitikot eivät pysty toteuttamaan muutoksia ennen kuin talous romahtaa lopullisesti, kuten Kreikassa.
Nyt joudutaan kysymään, vastaavatko työmarkkinainstituutiomme ja käytännöt vaatimuksia, joita eurojäsenyys asettaa aikana jolloin euroa ei voi devalvoida on tultu tilanteeseen että nyt hyvinvointivaltion palveluja on alettu purkamaan. Siihen ei voi vieläkään antaa myönteistä vastausta.
Ilmoita asiaton viesti