Demokratian riskitesti

Nyt käynnissä oleva lakkoaalto on demokratian riskitesti ja aika näyttää vieläkö tämän maan suunnan määräävät joku muu, kuin hallitus ja eduskunta.
Demokraattinen yhteiskunta elää ja kehittyy. Mitä kattavammin saamme keskusteluun mukaan erilaisia ihmisiä ja erilaisia ääniä, sitä paremmat keinot meillä on puolustaa demokratiaa nyt ja tulevaisuudessa.
2000 luvun politiikka/TUPO on pahasti epäonnistunut kaikki ei ole pysynyt mukana. Olemme rakentaneet hyvinvointi yhteiskunnan johon ei löydy enää maksajia.
Perinteiset perhearvot katoavat, syntyvyys laskee ja väki ikääntyy. Huoltosuhde heikkenee.
Yhteiskunnassamme tuntuu vallitsevan henkisen pahoinvoinnin aikakausi. Masennusta, työkyvyttömyyttä, nuorten yhä kasvava syrjäytyminen . Syitä on varmasti monia, mutta niiden taustatekijät ovat peräisin yhteiskunnallisista trendeistämme kuten jatkuvan kasvun sairaalloinen tavoittelu, arvojen katoaminen, yhteisöllisyyden murentuminen.
Mitä maksaa yhteiskunnalle ihmisten lisääntyvä henkinen pahoinvointi, uupumus, massatyöttömyys sekä työkyvyttömyyteen johtuva loppuun palaminen? Mitä maksaa kiusaaminen kouluissa ja työpaikoilla, välinpitämättömyys, yksinäisyys ja siitä aiheutuva, kiihtyvä nuorten syrjäytymisen kierre?
Jatkuvan kasvun paine on viime vuosikymmeninä muuttanut työmaailmaa voimakkaasti. Yhä vähemmällä henkilökunnalla pitäisi saavuttaa yhä kovempia tuloksia.
Julkinen sektori on paisunut ylisuureksi suhteessa yksityiseen sektoriin. Olemme EU:n nettomaksaja ja tekemämme mittavat sitoumukset rasittavat taloutta. Olemme ylivelkaantunut kansantalous, jonka talous on polkenut paikoillaan 16 vuoden ajan. Olemme jääneet kaikilla talouden mittareilla jälkeen verrokkimaistamme.
Poliittisilta päättäjiltä on puuttunut oikea tilannekuva. Politiikka on ollut edunvalvontaa, poukkoilevaa ja riitaista. Vanhat ideologiat estävät järkevien päätösten tekemisen.
Tupon ratkaisuissa ei oteta huomioon koko kansantalouden vaikutuksia, vain ay-järjestöjen palkkavaatimuksia joiden elintasoa joudutaan velalla maksamaan. Koska kansantaloudessa ei ole kertynyt maksuvaraa- 16-vuoteen.
Koska prosenttilasku on pelkkää matematiikkaa niin se ei ota huomioon (OSTOVOMA) köyhtymistä, siten julkisen sektorin palkankorotus prosentti nostaa osan palkkatasoa suhteellisesti enemmän, eli jokainen prosenttikorotuksella tehty uusi työehtosopimus aiheuttaa kustannuksia asumis /toimeentulotukeen sekä muuhun arjen elämiseen .Aina joku putoaa sen toimeentulon tulotason alle, kun palkkoja nostetaan jotka ovat pienituloisia ja työttömiä, eläkeläisiä, yksinhuoltajia sekä vanhusväestö joiden palvelut on kärsineet kaikesta eniten.
Olemme rakentaneet hyvinvointi yhteiskunnan jossa vähävaraiset ei pärjää. Ja nyt tätä velkaantumista Tupo /politiikkaa pitäisi vain jatkaa.
Ollaanko menossa kohti 90-luvun lamaa ?
Suomen 90-luvun lama :Marraskuussa 1991 pitkään jatkunut ”vahvan markan politiikka” päättyi, kun markka jouduttiin devalvoimaan eli sen arvoa laskettiin 14 %:lla .
Laman alkutahdit ja 80-luvun perintö
Suomi ajautui 1990-luvun alussa syvään lamaan eli talouden matalasuhdanteeseen. Muutos oli suuri erityisesti suhteessa 80-lukuun, jolloin talous kasvoi nopeasti, kulutettiin paljon ja niin sanottu juppikulttuuri nousi. Syöksy pröystäilevästi, säkenöivästä kasarista 90-luvun alun leipäjonoihin oli raju ja nopea.

Miksi Suomi ajautui lamaan?
Yksi syy lamaan oli 80-luvulla aloitettu rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen ja 80-luvun lopun talouden ylikuumeneminen, Suomessa oli siis ajauduttu tavallaan hintakuplaan, jossa esimerkiksi osakkeiden ja asuntojen hintoja yliarvioitiin. Kuten yleensä aina, tällaiset kuplat puhkeavat lopulta. Suomessa koettiin vakava pankkikriisi, kun 80-luvulla oli annettu suuria lainoja liian heppoisin perustein. Kun talouskupla puhkesi, pankit joutuivat liriin. 80-luvulla oli siis otettu liikaa riskejä, jotka nyt eivät enää kannattaneetkaan.

Ihmisten jäädessä työttömäksi myös monet sosiaaliturvan muodot veivät valtion hupenevia rahoja. Joidenkin arvioiden mukaan Suomesta katosi laman aikana jopa 450 000 työpaikkaa.
Lama tarkoittikin suuria leikkauksia muun muassa sosiaalitukiin. Suomeen tulivat leipäjonot. Tragediat olivat väistämättä suurimpia niille yksittäisille ihmisille, jotka saattoivat nopeassa tahdissa menettää kaiken, jos esimerkiksi oma yritys meni konkurssiin ja niskaan kaatuivat valtavat velat. Pitkäaikaistyöttömyys oli uusi ilmiö, joka sittemmin ei ole kadonnut minnekään. Ennen 90-lukua pitkäaikaistyöttömiä ei juuri ollut.
Tuskin kukaan kiistää Ay-liikkeen saavutuksia !
Mutta eurossa Suomi ei ole osannut elää. Kansalaisille tuntuu tärkeintä olevan se, että matkustettaessa Euroopassa ei tarvitse vaihtaa useinkaan valuuttaa. Palkansaajilla on tärkeintä pitää kiinni saavutetuista eduista vaikka kansakunta sen seurauksena romahtaisi.
Nyt vain puhutaan palkansaajien edun mukaisesta politiikasta, kun kyse on kaikkien suomalaisten etujen mukaisesta toiminnasta.
Suomi otti euron käyttöön uudenvuoden juhlahumussa 2002 suomessa paukkui pakkanen ja kaupoissa sai maksaa kahdella eri rahalla.
Kun olemme eurossa sisäisesti devalvoidaan/leikkauksilla pakosta aikaisemmat hallitukset eivät ole tätä velkaongelmaa hoitaneet. Esim. tämä näkyy julkisen terveyden hoidon alasajona, sekä kasvavana konkursseina/työttömyytenä.
Ero muihin Eu :n Pohjoismaihin on syntynyt vuoden 2008 jälkeen, jolloin Suomen julkinen talous on joka vuosi ollut alijäämäinen
Pohjoismaat jakautuvat yhä selvemmin kolmeen kastiin, ja Suomi on näistä kasteista kehnoimmassa BKT :sta 73,3, Ruotsi 32.9, Tanska 29.8 , (BKT, bruttokansantuote, markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos.)
Velkaa otettu 2008 alkaen yli 100 miljardilla, siitä huolimatta BKT ei ole kasvanut – velka kyllä.
Nyt olemme itseaiheuttaneet laman suomen talous ei ole kasvanut 16-vuoteen- talous on ollut joka vuosi alijäämäinen. Velkaa on hallitukset vuorollaan ottaneet pitääkseen äänestäjät/palkansaajat tyytyväisinä. Palkansaaja järjestöt ovat taustalla tätä TUPOA ohjanneet/vaatineet/lakkoilleet kunnes on EU- määrittelemän 60 BKT joka on jo ylittynyt ollaan jo 73,3 BKT jolloin EU määrään meidän € arvon. Julkinen velka on jo noin 194 miljardia..
SUOMI ylitti viime vuonna EU:n finanssipolitiikan säännöissä määritellyn 60 prosentin velkarajan, kertoo EU:n komissio. Rajan ylittivät myös Italia ja Ranska.
Nämä maat rikkoivat EU:n velkasääntöä, jonka mukaan julkista velkaa on pienennettävä viiden prosentin vuositahtia siltä osin, kun jäsenmaan julkinen velka ylittää velkarajan.
Velkaraja ylittyi myös useissa muissa maissa, mutta näissä noudatettiin velan vähentämissääntöä.
EU:n tavoitteen mukaan julkisen velan ei .pitäisi ylittää 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mutta käytännössä useat maat ovat luistaneet säännöstä vuosien ajan. Suomi joutuukin ottamaan uutta velkaa 2024 14,4 miljardia euroa, miljardia mutta joutuu sopeuttamaan taloutta vuosittain noin viiden prosentin vuosivauhtia..
Vuodesta 2008 lähtien on ihmetelty ja toivottu ihmettä. Ilman talouskuria ja talousreformeja toivotaan talouskasvua-sitä ei tullut mistään. EU-maiden talouksista niiden yli -60% BKT:sta syövät julkiset taloudet eivät ole kestäviä. Ongelmat näkyvät nyt koko Eu-alueella joka vaikuttaa myös suomen vientiteollisuuteen, viennin romahtamisena.
Nyt joudutaan kysymään, vastaavatko työmarkkinainstituutiomme ja käytännöt vaatimuksia, joita eurojäsenyys asettaa. Siihen ei voi vieläkään antaa myönteistä vastausta.
Olemme ylivelkaantunut kansantalous niin yksityisen , kuntien kuin valtion osalta.
Rakennusteollisuus aloitti luisun ja sitä myötä alamäkeen lähtivät alihankintaketjut ja viimeisenä alkutuotteiden valmistajat…
VM:n budjettiehdotus vahvistaa peruskuvaa. Korkeammasta julkisesta velkatasosta tulee pysyvä asiantila. Ei ole realistista ennustaa, että velkatasoa tullaan alentamaan seuraavana vuosikymmenenä. Velkatason alentuminen vaatisi kasvuihmeen, jota ei näkyvissä.
Olemme matkalla kohti 90-luvun lamaa.
Olemme eläneet:
Ikään kuin olettaen, että ”hyvät päivät” palaisivat (happy days are here again -tyyliin) on otettu syömävelkaa, niin yksilö kuin yhteisötasollakin. On eletty oraitten päälle. Oraitten, joita ei ole edes kylvetty
JairiPalonen
Sitoutumaton Kokkola

Työura yksityinen sektori ay-aktiivina sekä luottamusmiehenä
Eläkeläinen 76 v kiinnostus yhteiskunnalliset asiat, liikunta harrastukset kalastus, marjastus sekä vapaaehtoistyö lähinnä ADHD/perheitten sekä nuorten ehkäisemistyössä.
2000-luvulla ADHD-liiton ray:n rahoittaman projektin puheenjohtajana kolme vuotta .
Vaikka tieto ja totuus voivat lisätä tuskaa, ennen kuin niitä oppii käsittelemään, ovat ne kuitenkin oikeudenmukaisen yhteiskunnan kehittymisen kannalta välttämättömyys ja samoin ainoa todellisen mielenterveyden lähde.
"mottoni älä ulkoista omaa ajatteluasi oman ajattelun ulkopuolelle "

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu