Elintasosi on velkaa — kierre alkoi vuoden 2007 palkkaratkaisusta sekä Nokian romahduksesta
Kuka ottaa kuormasta enempi mitä jaksaa kuluttaa ja syödä? Saavutetut edut lisäävät työmotivaatiota, mutta niiden kiristäminen voi mennä ikävällä tavalla tunteisiin. Vakiintunut käytäntö sitoo työnantajaa, mutta oikeuskäytännön tulisi noudatella maalaisjärkeä myös työntekijän suuntaan.
Nokia veti Suomen ylös 90-luvun lamasta. 2000-luvun alussa Nokia toimitti 40 prosenttia maailman matkapuhelimista. Samalla Suomi nousi Nokian matkapuhelinten myötä koko maailman tietoisuuteen.
Suomen rajojen sisäpuolella Nokian vaikutus talouteen oli vielä mahtavampi. Nokian talous kattoi neljänneksen koko Suomen taloudesta vuosina 1998–2007. Nokiaa pidetään edelleen taloudellisena ihmeenä.
Liittokierroksella Tupo 2007 liitot lähtivät kilpailemaan toistensa kanssa palkkojen nimelliskorotuksista, vaikka seurauksena olisi inflaation karkaaminen. Tällä kertaa työmarkkinapoliittisesti täysin impotentti hallitus vielä antoi inflatorisella finanssipolitiikallaan lentävän lähdön palkkainflaatiolle eikä kukaan huolehtinut kansantalouden kokonaisuuden edusta.
Velkaantuminen alkoi Tupon 2007( Sari sairaanhoitaja) palkkaratkaisuista. Suomi alkoi velkaantua noin 10 miljardin vuosivauhtia. Kaikki halusivat päästä Nokian osingoille, mutta Nokia alkoi jo hiipua. 2008 tulosta ei tullutkaan. Jaettiin etukäteen palkankorotuksia, jotka sitten koskaan ei toteutuneet..
Nokian romahdus alkoi vuonna 2007, kun yhtiö kohtasi merkittäviä haasteita markkinoilla. Tässä muutamia keskeisiä syitä ja vaikutuksia:
SYYT
-
Kilpailun kiristyminen: Applen iPhonen ja Googlen Android-käyttöjärjestelmän lanseeraus vuonna 2007 muutti älypuhelinmarkkinoita merkittävästi1.
-
Strategiset virheet: Nokia ei onnistunut sopeutumaan nopeasti muuttuvaan markkinatilanteeseen ja aliarvioi kosketusnäyttöpuhelimien suosion1.
-
Käyttöjärjestelmäongelmat: Nokian Symbian-käyttöjärjestelmä ei pystynyt kilpailemaan iOS:n ja Androidin kanssa, mikä heikensi yhtiön asemaa markkinoilla1.
VAIKUTUKSET
-
Markkinaosuuden menetys: Nokian markkinaosuus älypuhelimissa alkoi laskea nopeasti, ja yhtiö menetti asemansa markkinajohtajana1.
-
Työpaikkojen menetys: Nokian vaikeudet johtivat laajoihin irtisanomisiin ja yt-neuvotteluihin.
-
Vaikutukset Suomen talouteen: Nokian romahdus vaikutti merkittävästi Suomen talouteen, erityisesti teknologiasektorilla.
Ollila KERTOO muistelmissaan, ettei Nokialla ollut yhtään ohjelmistoasioita ymmärtävää johtajaa.
”Nokian tuotekehittely-yksikön insinööreillä oli esittää Nokia Oy:n johdolle toimivan kosketusnäyttöpuhelimen prototyyppi jo siinä vaiheessa, kun Apple vasta pohti matkapuhelinbisnekseen siirtymistä, eikä Korean niemimaalla tai Kiinassa tainnut vielä olla edes kännyköitäkään. Nokian johto oli sitä mieltä, ettei moisille härpäkkeille ole kysyntää ja kielsi prototyypin edelleen kehittämisen .Kyseinen päätös maksoi tulevaisuudessa kymmeniä, ellei satoja miljardeja euroja ja on osoittautunut maailmanhistorian yhdeksi typerimmistä ratkaisuista.”
Rinne pitää vuonna 2007 tehtyä palkkaratkaisua virheellisenä. Palkkoja korotettiin reippaasti kahden vuoden aikana peräkkäin samaan aikaan, kun bruttokansantuote sukelsi”
Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Alexander Stubb ja hänen puoluejohtajakollegansa Antti Rinne (sd.) ja Juha Sipilä (kesk.) olivat 4.2.2015 EVA:n pääministeritentissä yhtä mieltä siitä, että palkkoja korotettiin vuonna 2007 liikaa.
”Se oli Suomen historian kallein vaalikampanja”, Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) hallituksen puheenjohtajana tuolloin toiminut Antti Herlin sanoo. ”Se oli suuri munaus”, Riski säestää Korhosen kirjassa.
Osansa keskusteluun tuo tupo-teatteria 30 vuotta seurannut Kansan Uutisten toimittaja Risto Korhonen Etelärannan mahtivuodet – Tulopolitiikan nousu ja tuho 2000-luvulla -kirjallaan (Into)
Kirjoittajien tarkkailupaikat ovat toisenlaiset, mutta kummastakin kirjasta välittyy kunnioittava ymmärrys keskeisten työmarkkinaosapuolten näkemyksiin ja koko järjestelmän toimivuuteen. Vasemmistoliiton pää-äänenkannattajan palveluksessa työskennelleen Korhosen kirjan käsikirjoituksen ovat ennen julkaisua ystävällisesti lukeneet niin työnantaja- kuin työntekijäkeskusjärjestöjen kovimmat nimet.
Näinhän juuri tupossa tavattiin toimia: konsensuksen hengessä.
Juuri ennen maailmantalouden romahdusta ja taantumaa Suomessa tehtiin 9–12 prosentin palkankorotukset ja julkisesta sektorista tuli sopimuskierroksen palkkajohtaja. Vallitsevan käsityksen mukaan ne heikensivät vientiteollisuuden kilpailukykyä kohtalokkaasti finanssikriisin kynnyksellä.
Seurasi talouden menetetty vuosikymmen, jonka jälkiä vieläkin parsitaan.
Sama globalisaatio hävitti matalapalkkatöitä. Yhä useampi uhkasi jäädä pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Tässä maisemassa tupo-sopiminen alkoi näyttää järjestelmältä, joka jakaa hyvinvointia vain onnekkaille julkisen alan työpaikkansa säilyttäneille valtion siunatessa työmarkkinaherrojen keskinäiset sopimukset.
”Kolmikantasopimista pidettiin kansanvallanvastaisena ja yhteiskunnan vahvimpien epädemokraattisena koneistona, jossa työmarkkinajärjestöt päättävät yhteiskunnan vähäosaisten asemasta. ” ( kelan tukiloukkujen korotuksista )
Suomessa 73,3 % julkisen talouden osuus BKT :sta tulee myös pian johtamaan talousromahdukseen. Tämä ei ole selkeästi valjennut suomen päättäjille eikä Ay-liikkeelle. Kuitenkin maan hallitus on vastuussa taloudesta.
Ero muihin Eu :n Pohjoismaihin on syntynyt vuoden 2008 jälkeen, jolloin Suomen julkinen talous on joka vuosi ollut alijäämäinen
Pohjoismaat jakautuvat yhä selvemmin kolmeen kastiin, ja Suomi on näistä kasteista kehnoimmassa BKT :sta 73,3, Ruotsi 32.9, Tanska 29.8 , (BKT, bruttokansantuote, markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos.)
elvytetty 2008 alkaen yli 100 miljardilla, siitä huolimatta BKT ei ole kasvanut – velka kyllä.
Velkaa on jo yli 150 miljardia, pelkästään siis valtiolla. Kuntien ja hyvinvointialueiden velat tulevat tämän kaiken päälle. Olemme myös tätä menoa pian EU:n finanssipoliittisella tarkkailuluokalle
Keväällä 2009 Suomen valtion velka oli 53 miljardia euroa. 2023 valtion velka on noin julkinen velka alaa lähentelee jo 200 miljardia euroa. Muutos on ollut dramaattinen. Kunnilla velkaa on noin 23 miljardia euroa, korjausvelkaa noin 4 miljardia sekä hyvinvointialueilla rahoitus vajeet. Joka on aiheuttanut hyvinvointialueet kaaosmaiseen tilaan terveyskeskuksia ja palveluja puretaan ennätystahtiin- rahat ei riitä.
Olemme rakentaneet hyvinvointi yhteiskunnan johon yksinkertaisesti ei ole enää varaa.
Suomessa onkin jo vuosien ajan ollut suhteellisesti tarkasteltuna EU:n suurimpien joukkoon kuuluva julkinen sektori, jonka ylläpitäminen vaatii valtavan paljon veronmaksajilta kerättyä rahaa.
Nyt 2024 yritetään korjata Tupon 2007 palkkaratkaisujen virheitä vuosia liian myöhään. On eletty velaksi 2008-2024 BKT ei ole noussut -velka kyllä
Asiat valaistuvat erittäin hitaasti päättäjille maailman muutostahti suljetusta taloudesta ja omasta valuutasta on luonut kokonaan toisenlaisen pelikentän. Poliitikot eivät pysty toteuttamaan muutoksia ennen kuin talous romahtaa lopullisesti, kuten Kreikassa.
Suomen hyvinvoinnista vastaavat ratkaisevalla tavalla vientiyrityksemme, jotka muodostavat 45% taloudestamme.
Kuitenkin nyt pieni ja syrjäinen Suomi ei ole kansainvälisesti kilpailukykyinen: Maailman korkeimmat verot, liian iso julkinen sektori, toivottoman massiivisesti velkavetoinen talous, taloustodellisuudesta irronnut ja aggressiivinen ay-liike, 300 000 työtöntä ja onneton ikäpyramidi.
Tästä johtuen suuryrityksemme ovat jo pääosin lähteneet maasta ja suurimman osan uusista työpaikoista luova pk-sektori menee nyt perässä!
Nykymenolla Suomi on menossa täyttä vauhtia kohti selvitystilaa, ulkomaisten velkojien määräysvaltaan!
Hallitukset ovat kukin vuorollaan lisänneet velkaa ennätysmäärin koska tarvittavia rakennemuutoksia ei olla saatu aikaan joten tässä syyttävä sormi voi osoittaa myös tupo neuvottelijoiden pöytään.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kaivoi itsestään ärjyn talousmiehen läksiäispuheessaan eduskunnalle,
Kritiikkiä Niinistö taatusti saa, ainakin osa taisi kuunnella läksytystä happamin ilmein.
Niinistön listaamaan 16 vuoteen mahtuvat käytännössä kaikki puolueet pääministeri Matti Vanhasen kakkos hallituksesta alkaen. Listalle mahtuvat myös Mari Kivinieniemi (kesk), Jyrki Katainen (kok), Alexander Stubb (kok), Juha Sipilä (kesk), Antti Rinne (sd) ja siis Sanna Marin (sd).
Valtiovarainministereitä unohtamatta.
TÄSSÄ syy miksi Hallitus haluaa että lakko oikeutta rajataan velkaantuminen on uhka kansalliselle turvallisuudelle .Sekä lisääntyvälle syrjäytymiselle sekä väkivallan kierteelle mitä yhteiskunnassa tänä päivänä esiintyy- kaikki ei pysy mukana tässä ”hyvinvointi junassa ”
Lisäksi hallitus ei voi ulkoistaa päätäntä valtaa SAK/jäsenjärjestöille koska devalvaatioiden ollessa poissa pelistä työmarkkinainstituutiomme ei ole pystynyt niihin käytännön sopimuksiin sekä vaatimuksiin joita eurojäsenyys asettaa-EU määrittelee euron arvon.
Talouden faktat ja rajat tulee aina esille, kun velaksi eletään näin on aina käynyt .Mistä löytyy se raha/pääoma, koska nykyrakenteella velkaannumme yhä enempi, ja ongelmat syventyy.
”Suomen hyvinvoinnista vastaavat ratkaisevalla tavalla vientiyrityksemme, jotka muodostavat 45% taloudestamme.”
Vienti on elintärkeä Suomelle. En siten halua missään nimessä vähätellä viennin roolia hyvinvoinnissamme, mutta tämä ajatus kaipaa tarkennusta.
Vienti on noin 40-45% suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkinen sektori on noin 55% suhteessa bruttokansantuotteeseen. Yksityinen kulutus on noin 60% suhteessa bruttokansantuotteeseen jne.
Nokkelimmat voivat tästä laskea, että sektorien summa on aika paljon yli 100%.
Paremman kuvan eri sektorien OSUUDESTA Suomen taloudesta saa tutkimalla, miten paljon eri sektorit työllistävät.
Terveys- ja sosiaalipalvelut n. 16%
Teollisuus, sähkö, lämpö, vesi n. 14%
Liike-elämän palvelut n. 13%
Tukku- ja vähittäiskauppa n. 11%
Koulutus n. 7%
Rakentaminen n. 7%
Kuljetus ja varastointi n. 5%
Informaatio ja viestintä n. 5%
Virkistys, taiteet ym. palvelut n. 5%
jne.
https://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_palkat.html#Ty%C3%B6lliset%20toimialoittain,%2015%E2%80%9374-vuotiaat
Ilmoita asiaton viesti
BKT … No aika kauan näytti siltä, että velalla ei ole väliä. Riippuu sitten taas mietitäänkö USAa, Japania vai mitä. Eli tehdäänkö BKTtä velaksi = julkinen sektori.
Korot kuitenkin nostettiin ja nyt kaikki ovat taas viisastelemassa, että julkinen velka sitä tai tätä. Eli voiko valtion velka kasvaa tietyssä määrin ikuisesti vai pitäisikö valtion olla velaton.
Varmaan kiva olisi olla velaton ja toisaalta Suomi kaiketi otti tuossa velkaa aika holtittomasti ja valtion perustoiminnot alkoivat jopa suoraan perustua velkaan. Eli kaikki puolueet tähän velkaralliin uskoivat eli EU on kuin USA
Eli lyhyesti vienti nyt tuo niitä tuloja kassaan ilman sitä valtion pitää jossain määrin perustua itsestäänliikkuja – malliin, sampoon, jossa velalla luodaan kasvua, BKTtä
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos tarkennuksesta jostain piti saada kiinni kun tätä velkaantumista olen miettinyt
Vastaus löytyy tästä:maailmanhistorian yhdeksi typerimmistä ratkaisuista.”
Rinne pitää vuonna 2007 tehtyä palkkaratkaisua virheellisenä. Palkkoja korotettiin reippaasti kahden vuoden aikana peräkkäin samaan aikaan, kun bruttokansantuote sukelsi”
Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Alexander Stubb ja hänen puoluejohtajakollegansa Antti Rinne (sd.) ja Juha Sipilä (kesk.) olivat 4.2.2015 EVA:n pääministeritentissä yhtä mieltä siitä, että palkkoja korotettiin vuonna 2007 liikaa.
”Se oli Suomen historian kallein vaalikampanja”, Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) hallituksen puheenjohtajana tuolloin toiminut Antti Herlin sanoo. ”Se oli suuri munaus”, Riski säestää Korhosen kirjassa.
Osansa keskusteluun tuo tupo-teatteria 30 vuotta seurannut Kansan Uutisten toimittaja Risto Korhonen Etelärannan mahtivuodet – Tulopolitiikan nousu ja tuho 2000-luvulla -kirjallaan (Into)
Kirjoittajien tarkkailupaikat ovat toisenlaiset, mutta kummastakin kirjasta välittyy kunnioittava ymmärrys keskeisten työmarkkinaosapuolten näkemyksiin ja koko järjestelmän toimivuuteen. Vasemmistoliiton pää-äänenkannattajan palveluksessa työskennelleen Korhosen kirjan käsikirjoituksen ovat ennen julkaisua ystävällisesti lukeneet niin työnantaja- kuin työntekijäkeskusjärjestöjen kovimmat nimet.
Näinhän juuri tupossa tavattiin toimia: konsensuksen hengessä.
Juuri ennen maailmantalouden romahdusta ja taantumaa Suomessa tehtiin 9–12 prosentin palkankorotukset ja julkisesta sektorista tuli sopimuskierroksen palkkajohtaja. Vallitsevan käsityksen mukaan ne heikensivät vientiteollisuuden kilpailukykyä kohtalokkaasti finanssikriisin kynnyksellä.
Seurasi talouden menetetty vuosikymmen, jonka jälkiä vieläkin parsitaan.
Sama globalisaatio hävitti matalapalkkatöitä. Yhä useampi uhkasi jäädä pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Tässä maisemassa tupo-sopiminen alkoi näyttää järjestelmältä, joka jakaa hyvinvointia vain onnekkaille julkisen alan työpaikkansa säilyttäneille valtion siunatessa työmarkkinaherrojen keskinäiset sopimukset.
”Kolmikantasopimista pidettiin kansanvallanvastaisena ja yhteiskunnan vahvimpien epädemokraattisena koneistona, jossa työmarkkinajärjestöt päättävät yhteiskunnan vähäosaisten asemasta. ” ( kelan tukiloukkujen korotuksista )
Suomessa 73,3 % julkisen talouden osuus BKT :sta tulee myös pian johtamaan talousromahdukseen. Tämä ei ole selkeästi valjennut suomen päättäjille eikä Ay-liikkeelle. Kuitenkin maan hallitus on vastuussa taloudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Mikäs se tämä kuvio sitten on?
Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat suhteessa BKT:hen näyttävät olevan Suomen osalta positiiviset, itseasiassa ne on suurimmat koko EU:ssa. suuremmat kuin Ruotsissa, Virossa, Tanskassa ja Luxemburgissa.
Muissa EU- maissa julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat näyttävät olevan lopussa ja saldo miinuksella.
Vain Norjassa julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat ovat suuremmat kuin Suomessa, mutta Norjahan onkin EU- maa vain käytännössä, eikä nimellisesti.
https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2021/finanssikriisista-koronaan-miten-suomen-julkisyhteisojen-rahoitusvarat-ja-velat-jakautuvat/
Kun tilanne on tämä, niin näyttää siltä ettei hallituksen tarvitse oikeasti piitata julkisen velan kasvusta, eikä se niin tee, vaan hallitus voi kaikessa rauhassa keskittyä köyhien kyykyttämiseen ja duunareiden nöyryyttämiseen, tekosyynään valtionvelan kasvun hillitseminen.
Käytännössä hallitus vain lisää toimillaan valtion velan kasvua ja rahoittaa sillä velan kasvulla erityisesti kaikkein rikkaimpien suomalaisten kulutusta, mikä kasvanut kulutus puolestaan tuo sitten myös lisää kilisevää kapitalistien pusseihin siellä veroparatiisesissa.
Ilmoita asiaton viesti
Tämäkin on muistaakseni käyty täällä aika moneen kertaan läpi:
Suomessa eläkesäästöt on laskettua 1990-luvulta lähtien osaksi julkisia varoja. Useimmissa muissa maissa eläkesäästöt ovat yksityistä varallisuutta.
Tämä jaottelu ei muuta mitään. Kertyneet eläkevarat tarvitaan eläkevastuiden hoitoon. Niitä ei voi kanavoida julkisyhteisöjen alijäämien kattamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
”Tämä jaottelu ei muuta mitään. Kertyneet eläkevarat tarvitaan eläkevastuiden hoitoon. Niitä ei voi kanavoida julkisyhteisöjen alijäämien kattamiseen.”
Jos niitä ei käytettäisi eläkevastuiden hoitoon, eläkkeet pitäisi hoitaa muulla tavalla, se olisi pois muusta kulutuksesta. Vaikka ne varat eivät ole valtion hallinnassa, ne vaikuttavat suoraan valtion menotalouteen, pienentäen valtion tulevia menoja juuri niin paljon kuin mitä niitä on, tarkalleen sillä summalla mitä niissä rahastoissa on rahaa.
Se raha on aikanaan duunareilta ja työnantajilta kerättyä veroluontoista maksua, joka raha olisi muussa tapauksessa, jos sitä ei oltaisi kerätty pois, jossain muualla yhteiskunnassa, palkansaajien säästöinä, sijoitettuna yritysvoittoina veroparatiiseihin, tai sitten se olisi mennyt valtion pohjattomaan kitaan ja valtio olisi velkaantunut vähemmän.
Tai …. mitä todennäköisimmin, se raha olisi tuhlattu duunareiden, kapitalistien, tai valtion toimesta ja se olisi siirtynyt sitä kautta joihinkin ihan muihin kohteisiin ja muiden käsiin, riippuen siitä mihin se raha olisi käytetty.
Ilmoita asiaton viesti
Nokia matkapuhelinten entinen ohjelmisto päällikkö on nykyään brittien puolustusvoimien alihankkija nykyään ja ainakin omasta mielestä yksi kovimmista ohjelmisto osaajista teollisuuden alalla, se että Ollila ei ymmärtänyt kuulemaansa ja osannut tehdä oikeita päätöksiä numeronikkarina ei taas ole mitään ihmeellistä.
Nokian nousu oli insinööri johtoisen ajattelutavan ansiota, kun sinne johtoon tuli kirjanpitäjä niin ihmiset muuttui numeroiksi ja nousu alamäeksi. Eli kun asioita tehtiin tekemisen ilosta, tehdä jotain mitä ei ollut tehty vielä koskaan ja murehdittiin sitä myyntiä jälkeenpäin ja pidettiin työntekijöistä huolta, tapahtui hienoja asioita.
Näistä julkisuudessa olevista Nokia tarinoissa ei kerrota kuin hiukan pinnalta miten asiat meni, jokaisella tapahtumalla oli seurauksensa ja lopputulos kaikkien tiedossa.
Nuo hukatut tuki miljardit jotka on todennäköisesti valuneet yksilöiden taskuihin investointien sijaan, korona aikana kun Marinin hallitus päätti jakaa hakemuksia vastaan tukea yrityksille, Suomen yrityskanta pomppasi 334 tuhannesta -> 500000+ yritykseen, vaikka yrittäjien määrä pysyi aikalailla samana, eli moni yrittäjä tehtaili hakemuksia ilmaisen rahan perässä. Tämä holtiton rahanjako johti inflaatioon ja perässä korkojen nousuun joka yhdistettynä raaka-aineiden hinnannousuun vei yrityksiä nurin Suomessa ja vie vieläkin.
Tuossa syitä miksi työntekijäpuoli ei luota tuleviin hallituksen toimiin, oikeiston oikeat motiivit on aina olleet itsekkäitä, Katainen käytti 5 miljardia verorahoja ostaakseen itselleen politiikan jälkeisen duunin, Sipilä käytti miljardin Terrafameen ensin perusteltiin halittua alasajoa, mutta kun tarpeeksi laittoi euroja niin kehtasi kuvailla ihmeeksi kun pystyikin jatkamaan toimintaa ja sitten myytiin äkkiä pois halvalla.
Joten näkisin mielelläni kirjoituksia joissa perustellaan miksi Orpon hallitukseen pitää luottaa ettei siellä tapahdu jotain vastaavaa mitä lähihistorian edelliset oikeistohallitukset on harrastaneet verorahoilla ( lue. lainarahoilla).
Ilmoita asiaton viesti
Olisiko läksynsä oppineet :Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kaivoi itsestään ärjyn talousmiehen läksiäispuheessaan eduskunnalle,
Kritiikkiä Niinistö taatusti saa, ainakin osa taisi kuunnella läksytystä happamin ilmein.
Niinistön listaamaan 16 vuoteen mahtuvat käytännössä kaikki puolueet pääministeri Matti Vanhasen kakkos hallituksesta alkaen. Listalle mahtuvat myös Mari Kivinieniemi (kesk), Jyrki Katainen (kok), Alexander Stubb (kok), Juha Sipilä (kesk), Antti Rinne (sd) ja siis Sanna Marin (sd).
Valtiovarainministereitä unohtamatta.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä ei Suomessa ole koskaan ollut liiketoimintaa ja varallisuuden lisäämistä ymmärtävää presidenttiä ja pääministerit samaa sarjaa. Koulutus on heillä ollut enimmäkseen ollut juridiikkaa, yhteiskuntatieteitä ja muuta turhanpäiväistä sekä työkokemusta lähinnä vain politiikasta. Ei niillä eväillä maata johdeta.
Ilmoita asiaton viesti
USA on ratkaisut työhön liittyvän kannustimen liittämällä työsuhteeseen sairasvakuutuksen. Näin ihmiset pyrkivät työsuhteeseen. Sosialismissa kannustimet loistavat poissaololla. Tällöin omaa hyvinvointia kasvatetaan tyyliin ”kasakka ottaa kaiken, mikä on huonosti kiinni” ja kannustimet koostuvat, varastamisesta, huijaamisesta, alistamisesta ja poliisivalvonnasta.
Länsimaissa on etsittykultaista keskitietä ”sosiaalisen markkinatalouden ”keinoin .Rakennetaan sosiaalista yhteiskuntaa niin paljon ja siihen tahtiin, kuin siihen voidaan saada verotuksen ym. kautta varoja tavoitteena työn, talouden ja sosiaaliturvan tasapaino.
Kannustimet on ydinsana
Ilmoita asiaton viesti
2009: 10 mrd uutta velkaa.
2010: 9 mrd.
Sen jälkeen samalla tavalla suuria:
Koronan jälkeen, 2020, 2022, 2023.
Ilmoita asiaton viesti
Velaksi ei ole hyvä tapa elää nyt se realisoituu ja tämä on vasta alkua. Suomessa 73,3 % julkisen talouden osuus BKT :sta tulee myös pian johtamaan pitkään taantumaan. Tämä ei ole selkeästi valjennut Ay- järjestöille on juntattu elintaso velkaa.
Velkaa on jo yli 150 miljardia, pelkästään siis valtiolla. Kuntien ja hyvinvointialueiden velat tulevat tämän kaiken päälle
Muutos on ollut dramaattinen sekä hyvinvointialueilla rahoitus vajeet joka on aiheuttanut hyvinvointialueet kaaosmaiseen tilaan terveyskeskuksia ja palveluja puretaan ennätystahtiin- rahat ei riitä.
Aletaan tekemään valikoituja hoitoja ,kalliit hoidot jätetään pois jotka rasittavat perusterveyden hoitoa.
Olemme rakentaneet hyvinvointi yhteiskunnan johon yksinkertaisesti ei ole enää varaa.
Suomessa onkin jo vuosien ajan ollut suhteellisesti tarkasteltuna EU:n suurimpien joukkoon kuuluva julkinen sektori, jonka ylläpitäminen vaatii valtavan paljon veronmaksajilta kerättyä rahaa.
Kuitenkin nyt pieni ja syrjäinen Suomi ei ole kansainvälisesti kilpailukykyinen: Liian iso julkinen sektori, toivottoman massiivisesti velkavetoinen talous, taloustodellisuudesta irronnut ja aggressiivinen ay-liike, 300 000 työtöntä ja onneton ikäpyramidi.
Pitää muistaa, että Suomen hyvinvoinnista vastaavat ratkaisevalla tavalla vientiyrityksemme, jotka muodostavat 40- 45% taloudestamme.
Vuodesta 2008 lähtien on ihmetelty ja toivottu ihmettä. Ilman talouskuria ja talousreformeja toivotaan talouskasvua-sitä ei tullut mistään. EU-maiden niiden yli -60% BKT :sta syövät julkiset taloudet eivät ole kestäviä. Suomi ei ole yksin ongelmat näkyvät nyt koko Eu-alueella joka vaikuttaa myös suomen. vientiteollisuuteen, viennin romahtamisena.
Nyt joudutaan kysymään, vastaavatko työmarkkinainstituutiomme ja käytännöt vaatimuksia, joita eurojäsenyys asettaa. Siihen ei voi vieläkään antaa myönteistä vastausta.
Seuraukset :Velkaa on otettu sekä elvytetty 2008 alkaen yli 100 miljardilla, siitä huolimatta BKT ei ole kasvanut – velka kyllä.
Ero muihin Eu :n Pohjoismaihin on syntynyt vuoden 2009 jälkeen, jolloin Suomen julkinen talous on joka vuosi ollut alijäämäinen.
.Meillä on ollut ulkoisessa toimintaympäristössä monia kielteisiä muutoksia, emmekä ole kyenneet sopeutumaan näihin. Syyttävää sormea voi osoittaa myös työmarkkinoille
Syy miksi hallitus haluaa että lakko oikeutta rajataan velkaantuminen on uhka kansalliselle turvallisuudelle ja väkivallalle sekä syrjäytymiselle kaikki ei pysy mukana hyvinvoinnissa rahat ei riitä
Lisäksi hallitus ei voi ulkoistaa päätäntä valtaa SAK/jäsenjärjestöille koska devalvaatioiden ollessa poissa pelistä työmarkkinainstituutiomme ei ole pystynyt niihin käytännön sopeutuksiin sekä vaatimuksiin joita eurojäsenyys asettaa Nyt EU määrittelee euron arvon.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001809846.html?fbclid=IwAR2FrGw5juChKqkHtXrI-y7RTGvWou8B8pHWNVtb_335Vkf1H50dwDQqexI_aem_ATVsjv8eEDWNhaONiE93by4nrn2nvPvP5avdOVYup1ZhQt6XfsDVX7qlEFqHSWnAUYhBhcQ1xCqfYFuEjeI9y4Qv
En edelleenkään muuta mieltäni. NOKIA veti suomen 90 luvun lamasta.
Mitä oikein on tehty?
On toimittu suhteellisesti ja absoluuttisesti ottaen typeryyksiä.
Miten tuonkaltainen typeryyksien tekeminen on ollut mahdollista?
On toimittu typerästi, koska olemme typeriä. Lisäksi olemme lyhytnäköisiä ja laumasieluja. Lisäksi tällainen vastuuttomuus kuuluu poliittisen toiminnan logiikkaan. On kivempi antaa kuin ottaa. On kivempi luvata kuin kertoa ”mitä pitää tehdä”. Olemme eläneet kollektiivisen harhan vallassa.
Eräänlaista huippua tässä kollektiivisessa harhassa edustaa se, melko laajaksi osoittautunut tahto, että tätä samaa suuntausta pitää jatkaa.
Miksi ekonomistit eivät ole nousseet barrikaadeille? Ovatko hekin olleet sokeita?
On korkea aika esittää kontrafaktuaalinen kysymys.
Se kuuluu: Miten olisi pitänyt tehdä?
Tähän on helppo vastata: Olisi pitänyt elää käytettävissä olevien varojen mukaisesti.
Velaksi eläminen ei ole hyvä tapa elää. Suomen kansantalouden näkymät eivät ole olleet hyvät. Tiedossa on jo pitkään ollut:
Huoltosuhteen heikkeneminen (demografia),
Kansainvälisen markkina-aseman ja kilpailuedellytysten heikkeneminen (globalisaatio, vaihdannan ilmiöt) ja
Mukavuusavusteisen yhteiskunnallisen järjestelmän omatoimisuutta suhteellisesti alentavat efektit ja omavastuisuuden ohentunut läsnäolo sosiaalisessa puhunnassa ja käytännössä.
Lisätyistä tuotannontekijöistä (velkaraha) huolimatta BKT ei ole kasvanut.
Nahkealta näyttää horisonttiin asti, ja kauas horisontin taaksekin.
Olemme eläneet:
Ikään kuin olettaen, että ”hyvät päivät” palaisivat (happy days are here again -tyyliin) on otettu syömävelkaa, niin yksilö kuin yhteisötasollakin. On eletty oraitten päälle. Oraitten, joita ei ole edes kylvetty
Ilmoita asiaton viesti
Matkapuhelinten historia Suomessa
Puhelimen historia Suomessa on mielenkiintoinen. Ensimmäinen melkein nykypuhelinten kokoluokkaa oleva matkapuhelin Suomessa esiteltiin keväällä 1987. Kiitos NMT-verkon, tällöin tuli mahdolliseksi melkein taskuun mahtuvan puhelimen käyttö. NMT-900-järjestelmä otettiin käyttöön kun edellinen 450-verkon ruuhkautui liikaa.
Uusi verkko oli laajempi sekä sillä oli myös aivan uudenlaisia ominaisuuksia, sillä se mahdollisti käsipuhelimien käytön. Tämä verkko avattiin samanaikaisesti kaikkialla Pohjoismaissa. Vuoden 1987 keväällä kuitenkin vain ani harvat suomalaiset innostuivat mahdollisuudesta käyttää tällaista pikkupuhelinta. Alkuvaiheessa uutta verkkoa käyttikin ainoastaan muutama sata suomalaista. Vähän toista siis kuin nykyajan matkapuhelinverkko.
KUKA KEKSI PUHELIMEN?
Useimmiten puhelimen keksijänä pidetään Alexander Graham Belliä, joka esitteli keksintönsä ja patentoi sen vuonna 1876. Tänä päivänä tiedetään kuitenkin, että ensimmäinen puhelin ja kunnia sen keksimisestä menee kuitenkin italialaiselle Antonio Meuccille, jolla ei vain ollut rahaa patentoida keksintöään. Tämän vuoksi Bell saikin pitkään kunnian olla puhelimen keksijän asemassa. Ensimmäinen puhelinyhteys Suomessa rakennettiin vuonna 1878. Helsinkiin perustettiin ensimmäinen julkisia puhelinpalveluita tarjoava yritys vuonna 1882. Oli siis jo niinkin aikaisin kuin 1800-luvulla, milloin puhelin keksittiin.
ENSIMMÄISET MATKAPUHELIMET SUOMESSA
Suomen ensimmäinen kännykkä tai oikeastaan tiiliskivi oli Saloran SRP-24, joka julkaistiin vuonna 1974. Laite toimi ARP-verkossa, sen paino oli viisi kiloa ja akku kesti noin työpäivän ajan. Kiitos tämän laitteen, Salorasta tuli Suomen matkapuhelinten markkinajohtaja.
Matkapuhelimet olivat vielä 1980-luvulla sen verran arvokkaita, että niitä pystyivät käyttämään lähinnä varakkaat yrittäjät. Esimerkiksi vuoden 1987 Mobira Cityman maksoi 24 000 markkaa, mikä nykyrahassa vastaa useita tuhansia euroja. Eipä ihme että tuolloin puhuttiin juppiluureista ja puhelimen historia kehittyikin varakkaiden ihmisten varassa.
Nokia oli jo 1990-luvulla maailmanlaajuisestikin merkittävä valmistaja ja sen tuotokset olivat hallitsevassa asemassa kun puhuttiin muotoilutrendeistä matkapuhelimissa. Nokia alkoi tekemään suorakaiteen muotoisista puhelimistaan pienempiä, ensimmäinen käteen sopiva luuri oli Nokia 1011, joka oli edelleen melko suurikokoinen. Se oli kuitenkin ensimmäinen massatuotannossa valmistettu GSM-puhelin. Sen jälkeen tulivat 2010 ja Nokia 2110, joista etenkin jälkimmäinen oli iso hitti. Puhelimiin tuli upeita vaihtokuoria, kuten vaikkapa puujäljitelmä-kuosiset kuoret, jotka suorastaan vietiin käsistä.
Näiden jälkeen markkinoille tulivat 1630 ja 8110 eli ns. banaani, joka oli yhdellä kädellä läppää kääntämättä käytettävä puhelin. 1630 oli maailman ensimmäinen puhelin, johon oli saatavilla aurinkokenno-akku, ja 8110:n akut olivatkin jo varsin edistyksellisiä litium-akkuja.
Pian näiden jälkeen Nokia toi markkinoille 5110-puhelimen, jonka kuoret voitiin helposti vaihtaa ilman työkaluja. 6110-malli oli paranneltu luksusmalli 5110-puhelimesta ja sen jälkeen tullut kaksitaajuuspuhelin 6150 toimi sekä GSM 900 että GSM 1800 -verkoissa. 6110:n erikoisuutena oli valon suunnan mukaan muuttuva väri kuoressa.
Motorola toi markkinoille vuonna 1983 ensimmäisen kaupallisen matkapuhelimen. Mutta 2000-luvulla matkapuhelinten tuotanto tuli kannattamattomaksi yritykselle ja vuonna 2011 Google osti Motorola Mobilen. Vanhat Motorola puhelimet olivatkin aikaansa edellä.
NOKIAN ENSIMMÄINEN KOSKETUSNÄYTTÖPUHELIN
Nokialla oli ensimmäinen kosketusnäyttöpuhelin jo vuonna 2004, sen nimi oli 7710. Tuohon maailman aikaan kosketusnäyttä oli niin uusi ja innovatiivinen juttu, että se sai aikaan ihmettelyä teknologiasivustojen arvosteluissa. Käyttäjien ajateltiin olevan jonkinlaisia pioneereja, jotka haluavat rehvastella sillä tiedolla, että ovat ensimmäisiä kosketusnäyttöpuhelimien käyttäjiä.
Puhelimen näyttö sai hyviä arvostelua, vaikka itse puhelimen kokoa arvosteltiinkin. Mobiilipelejä pelaavien keskuudessa 7110 nousikin suosikkiluuriksi. Kuitenkin nykypuhelimiin verrattuna näyttö oli varsin heikkolaatuinen ja muistiakin ainoastaan 90 megatavua, tämän toki pystyi muistikortin avulla kasvattamaan 2 gigatavuun.
Käyttöjärjestelmä oli melko kankea sekä epävarma. Pari vuotta myöhemmin Apple toi markkinoille uuden kosketusnäytöllisen iPhone puhelimensa ja se nautti heti suurta suosiota. Apple puhelimen historia onkin ihan omaa luokkaansa.
7110 puhelimen parissa oli tehty muutenkin pioneerityötä, sillä mukana tuli muistikortille tallennettu musiikkialbumi. Myös ensimmäiset mobiiliuutispalvelut olivat jo tuloillaan. Jostain syystä Nokian johtokunnassa päädyttiin muuttamaan yhtiön strategista suuntaa ja tähän kehityssuuntaan ei enää uhrattu resursseja. Kuten puhelimen historia osoittaa, tämä osoittautui myöhemmin isoksi virheeksi
Ilmoita asiaton viesti
Vuoden 2007 tulopoliittinen kokonaisratkaisu (Tupo) vaikutti merkittävästi Suomen talouteen. Tupo 2007 sisälsi laajoja palkankorotuksia ja parannuksia työehtoihin, mikä lisäsi kotitalouksien ostovoimaa ja kasvatti kysyntää. Tämä johti inflaation kiihtymiseen erityisesti palvelu- ja kulutustavaramarkkinoilla1.
Palkankorotukset lisäsivät myös yritysten kustannuksia, mikä saattoi johtaa hintojen nousuun, kun yritykset pyrkivät siirtämään kustannukset kuluttajille1. Tämä vaikutus oli erityisen merkittävä aloilla, joilla työvoimakustannukset muodostavat suuren osan kokonaiskustannuksista1.
Tupo 2007:n seurauksena Suomen talous kääntyi 15 vuotta sitten kertaheitolla suurten ylijäämien tieltä kroonisesti alijäämäiseksi. Tämä ajanjakso on jäänyt historiaan yhtenä merkittävimmistä työmarkkinaneuvotteluista Suomessa2.
Ilmoita asiaton viesti