Elintasosi on velkaa — kierre alkoi vuoden 2007 palkkaratkaisusta sekä Nokian romahduksesta

Kuka ottaa kuormasta enempi mitä jaksaa kuluttaa ja syödä? Saavutetut edut lisäävät työmotivaatiota, mutta niiden kiristäminen voi mennä ikävällä tavalla tunteisiin. Vakiintunut käytäntö sitoo työnantajaa, mutta oikeuskäytännön tulisi noudatella maalaisjärkeä myös työntekijän suuntaan.
Nokia veti Suomen ylös 90-luvun lamasta. 2000-luvun alussa Nokia toimitti 40 prosenttia maailman matkapuhelimista. Samalla Suomi nousi Nokian matkapuhelinten myötä koko maailman tietoisuuteen.
Suomen rajojen sisäpuolella Nokian vaikutus talouteen oli vielä mahtavampi. Nokian talous kattoi neljänneksen koko Suomen taloudesta vuosina 1998–2007. Nokiaa pidetään edelleen taloudellisena ihmeenä.
Liittokierroksella Tupo 2007 liitot lähtivät kilpailemaan toistensa kanssa palkkojen nimelliskorotuksista, vaikka seurauksena olisi inflaation karkaaminen. Tällä kertaa työmarkkinapoliittisesti täysin impotentti hallitus vielä antoi inflatorisella finanssipolitiikallaan lentävän lähdön palkkainflaatiolle eikä kukaan huolehtinut kansantalouden kokonaisuuden edusta.
Velkaantuminen alkoi Tupon 2007( Sari sairaanhoitaja) palkkaratkaisuista. Suomi alkoi velkaantua noin 10 miljardin vuosivauhtia. Kaikki halusivat päästä Nokian osingoille, mutta Nokia alkoi jo hiipua. 2008 tulosta ei tullutkaan. Jaettiin etukäteen palkankorotuksia, jotka sitten koskaan ei toteutuneet..
Ollila KERTOO muistelmissaan, ettei Nokialla ollut yhtään ohjelmistoasioita ymmärtävää johtajaa.
”Nokian tuotekehittely-yksikön insinööreillä oli esittää Nokia Oy:n johdolle toimivan kosketusnäyttöpuhelimen prototyyppi jo siinä vaiheessa, kun Apple vasta pohti matkapuhelinbisnekseen siirtymistä, eikä Korean niemimaalla tai Kiinassa tainnut vielä olla edes kännyköitäkään. Nokian johto oli sitä mieltä, ettei moisille härpäkkeille ole kysyntää ja kielsi prototyypin edelleen kehittämisen .Kyseinen päätös maksoi tulevaisuudessa kymmeniä, ellei satoja miljardeja euroja ja on osoittautunut maailmanhistorian yhdeksi typerimmistä ratkaisuista.”
Rinne pitää vuonna 2007 tehtyä palkkaratkaisua virheellisenä. Palkkoja korotettiin reippaasti kahden vuoden aikana peräkkäin samaan aikaan, kun bruttokansantuote sukelsi”
Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Alexander Stubb ja hänen puoluejohtajakollegansa Antti Rinne (sd.) ja Juha Sipilä (kesk.) olivat 4.2.2015 EVA:n pääministeritentissä yhtä mieltä siitä, että palkkoja korotettiin vuonna 2007 liikaa.
”Se oli Suomen historian kallein vaalikampanja”, Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) hallituksen puheenjohtajana tuolloin toiminut Antti Herlin sanoo. ”Se oli suuri munaus”, Riski säestää Korhosen kirjassa.
Osansa keskusteluun tuo tupo-teatteria 30 vuotta seurannut Kansan Uutisten toimittaja Risto Korhonen Etelärannan mahtivuodet – Tulopolitiikan nousu ja tuho 2000-luvulla -kirjallaan (Into)
Kirjoittajien tarkkailupaikat ovat toisenlaiset, mutta kummastakin kirjasta välittyy kunnioittava ymmärrys keskeisten työmarkkinaosapuolten näkemyksiin ja koko järjestelmän toimivuuteen. Vasemmistoliiton pää-äänenkannattajan palveluksessa työskennelleen Korhosen kirjan käsikirjoituksen ovat ennen julkaisua ystävällisesti lukeneet niin työnantaja- kuin työntekijäkeskusjärjestöjen kovimmat nimet.
Näinhän juuri tupossa tavattiin toimia: konsensuksen hengessä.
Juuri ennen maailmantalouden romahdusta ja taantumaa Suomessa tehtiin 9–12 prosentin palkankorotukset ja julkisesta sektorista tuli sopimuskierroksen palkkajohtaja. Vallitsevan käsityksen mukaan ne heikensivät vientiteollisuuden kilpailukykyä kohtalokkaasti finanssikriisin kynnyksellä.
Seurasi talouden menetetty vuosikymmen, jonka jälkiä vieläkin parsitaan.
Sama globalisaatio hävitti matalapalkkatöitä. Yhä useampi uhkasi jäädä pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Tässä maisemassa tupo-sopiminen alkoi näyttää järjestelmältä, joka jakaa hyvinvointia vain onnekkaille julkisen alan työpaikkansa säilyttäneille valtion siunatessa työmarkkinaherrojen keskinäiset sopimukset.
”Kolmikantasopimista pidettiin kansanvallanvastaisena ja yhteiskunnan vahvimpien epädemokraattisena koneistona, jossa työmarkkinajärjestöt päättävät yhteiskunnan vähäosaisten asemasta. ” ( kelan tukiloukkujen korotuksista )
Suomessa 73,3 % julkisen talouden osuus BKT :sta tulee myös pian johtamaan talousromahdukseen. Tämä ei ole selkeästi valjennut suomen päättäjille eikä Ay-liikkeelle. Kuitenkin maan hallitus on vastuussa taloudesta.
Ero muihin Eu :n Pohjoismaihin on syntynyt vuoden 2008 jälkeen, jolloin Suomen julkinen talous on joka vuosi ollut alijäämäinen
Pohjoismaat jakautuvat yhä selvemmin kolmeen kastiin, ja Suomi on näistä kasteista kehnoimmassa BKT :sta 73,3, Ruotsi 32.9, Tanska 29.8 , (BKT, bruttokansantuote, markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos.)
elvytetty 2008 alkaen yli 100 miljardilla, siitä huolimatta BKT ei ole kasvanut – velka kyllä.
Velkaa on jo yli 150 miljardia, pelkästään siis valtiolla. Kuntien ja hyvinvointialueiden velat tulevat tämän kaiken päälle. Olemme myös tätä menoa pian EU:n finanssipoliittisella tarkkailuluokalle
Keväällä 2009 Suomen valtion velka oli 53 miljardia euroa. 2023 valtion velka on noin julkinen velka alaa lähentelee jo 200 miljardia euroa. Muutos on ollut dramaattinen. Kunnilla velkaa on noin 23 miljardia euroa, korjausvelkaa noin 4 miljardia sekä hyvinvointialueilla rahoitus vajeet. Joka on aiheuttanut hyvinvointialueet kaaosmaiseen tilaan terveyskeskuksia ja palveluja puretaan ennätystahtiin- rahat ei riitä.
Olemme rakentaneet hyvinvointi yhteiskunnan johon yksinkertaisesti ei ole enää varaa.
Suomessa onkin jo vuosien ajan ollut suhteellisesti tarkasteltuna EU:n suurimpien joukkoon kuuluva julkinen sektori, jonka ylläpitäminen vaatii valtavan paljon veronmaksajilta kerättyä rahaa.
Nyt 2024 yritetään korjata Tupon 2007 palkkaratkaisujen virheitä vuosia liian myöhään. On eletty velaksi 2008-2024 BKT ei ole noussut -velka kyllä
Asiat valaistuvat erittäin hitaasti päättäjille maailman muutostahti suljetusta taloudesta ja omasta valuutasta on luonut kokonaan toisenlaisen pelikentän. Poliitikot eivät pysty toteuttamaan muutoksia ennen kuin talous romahtaa lopullisesti, kuten Kreikassa.
Suomen hyvinvoinnista vastaavat ratkaisevalla tavalla vientiyrityksemme, jotka muodostavat 45% taloudestamme.
Kuitenkin nyt pieni ja syrjäinen Suomi ei ole kansainvälisesti kilpailukykyinen: Maailman korkeimmat verot, liian iso julkinen sektori, toivottoman massiivisesti velkavetoinen talous, taloustodellisuudesta irronnut ja aggressiivinen ay-liike, 300 000 työtöntä ja onneton ikäpyramidi.
Tästä johtuen suuryrityksemme ovat jo pääosin lähteneet maasta ja suurimman osan uusista työpaikoista luova pk-sektori menee nyt perässä!
Nykymenolla Suomi on menossa täyttä vauhtia kohti selvitystilaa, ulkomaisten velkojien määräysvaltaan!
Hallitukset ovat kukin vuorollaan lisänneet velkaa ennätysmäärin koska tarvittavia rakennemuutoksia ei olla saatu aikaan joten tässä syyttävä sormi voi osoittaa myös tupo neuvottelijoiden pöytään.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kaivoi itsestään ärjyn talousmiehen läksiäis­puheessaan eduskunnalle,
Kritiikkiä Niinistö taatusti saa, ainakin osa taisi kuunnella läksytystä happamin ilmein.
Niinistön listaamaan 16 vuoteen mahtuvat käytännössä kaikki puolueet pääministeri Matti Vanhasen kakkos ­hallituksesta alkaen. Listalle mahtuvat myös Mari Kivinieniemi (kesk), Jyrki Katainen (kok), Alexander Stubb (kok), Juha Sipilä (kesk), Antti Rinne (sd) ja siis Sanna Marin (sd).
Valtiovarainministereitä unohtamatta.
TÄSSÄ syy miksi Hallitus haluaa että lakko oikeutta rajataan velkaantuminen on uhka kansalliselle turvallisuudelle .Sekä lisääntyvälle syrjäytymiselle sekä väkivallan kierteelle mitä yhteiskunnassa tänä päivänä esiintyy- kaikki ei pysy mukana tässä ”hyvinvointi junassa ”
Lisäksi hallitus ei voi ulkoistaa päätäntä valtaa SAK/jäsenjärjestöille koska devalvaatioiden ollessa poissa pelistä työmarkkinainstituutiomme ei ole pystynyt niihin käytännön sopimuksiin sekä vaatimuksiin joita eurojäsenyys asettaa-EU määrittelee euron arvon.
Talouden faktat ja rajat tulee aina esille, kun velaksi eletään näin on aina käynyt .Mistä löytyy se raha/pääoma, koska nykyrakenteella velkaannumme yhä enempi, ja ongelmat syventyy.
JairiPalonen
Sitoutumaton Kokkola

Työura yksityinen sektori ay-aktiivina sekä luottamusmiehenä
Eläkeläinen 76 v kiinnostus yhteiskunnalliset asiat, liikunta harrastukset kalastus, marjastus sekä vapaaehtoistyö lähinnä ADHD/perheitten sekä nuorten ehkäisemistyössä.
2000-luvulla ADHD-liiton ray:n rahoittaman projektin puheenjohtajana kolme vuotta .
Vaikka tieto ja totuus voivat lisätä tuskaa, ennen kuin niitä oppii käsittelemään, ovat ne kuitenkin oikeudenmukaisen yhteiskunnan kehittymisen kannalta välttämättömyys ja samoin ainoa todellisen mielenterveyden lähde.
"mottoni älä ulkoista omaa ajatteluasi oman ajattelun ulkopuolelle "

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu