Historian tuntemus hahmottaa nykytilannetta !
”SKDL onnistui heikosta asemastaan huolimatta hallituksissa, sanoo Tampereen yliopiston Suomen historian professori Pertti Haapala.
-Vasemmisto ei voi omia kokonaan itselleen suomalaisen hyvinvointivaltion toteuttamista. Kun järjestelmä 60-luvulla oikeasti rakennettiin, niin silloin mukaan tuli maalaisliitto jonka tuki oli aivan ratkaiseva koko hyvinvointivaltion mallille. Mutta kyllähän siinä vasemmiston tavoitteet hyvin pitkälle toteutuivat, Pertti Haapala sanoo. Suomalainen hyvinvointimalli tottakai perustui vasemmiston vaatimuksille.
Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (SKDL, kansandemokraatit) oli vuosina 1944–1990 toiminut vasemmistopuolue.
Suomen Satamatyöntekijäin Liitto sekä AKT – SAK vaikutus palkkatasoon 1905-1990 luvulla oli merkittävä.
Suomen Satamatyöntekijäin Liitto perustettiin lokakuussa 1905, ja sillä oli merkittävä vaikutus Suomen talouteen ja työmarkkinoihin. Liitto syntyi aikana, jolloin työväenliike oli vahvistumassa, ja se edusti satamatyöntekijöiden etuja. Tämä oli tärkeää, koska satamat olivat keskeisiä talouden solmukohtia, joissa tavarat ja raaka-aineet kulkivat sisään ja ulos maasta
Liiton perustaminen auttoi parantamaan työolosuhteita ja palkkoja satamatyöntekijöille, mikä puolestaan vaikutti positiivisesti heidän elinoloihinsa ja kulutuskykyynsä. Tämä lisäsi taloudellista aktiivisuutta paikallisesti ja kansallisesti. Lisäksi liitto oli mukana ensimmäisissä suurissa työtaisteluissa, jotka auttoivat muokkaamaan Suomen työmarkkinoiden sääntöjä ja käytäntöjä
Lapuan liike.
Lapuanliikkeen vaikutus näkyi myös Vientirauhan toiminnassa. Järjestön tarve väheni oleellisesti 1930-luvulla, sillä ajan oikeistolaisessa ilmapiirissä lakkoja ei juuri ollut murrettavaksi. Lopullinen kuolinisku tuli vuonna 1940. Suomen Työnantajain Keskusliitto tunnusti silloin ammattiliitot ja SAK:n neuvotteluosapuoleksi kuuluisassa tammikuun kihlauksessa. Patruunoiden ja Yhtymä Vientirauhan aika oli ohi.
Tuhannet vasemmistolaiset olivat 1920-, 1930- ja 1940-luvuilla vangittuina vakaumuksensa takia. Tuomiot tulivat valtiopetoksesta, sen valmistelusta tai maanpetoksesta. Yhdistyksiä lakkautettiin tai asetettiin toimintakieltoon ”lain tai hyvien tapojen” vastaisina. Lehtiä estettiin ilmestymästä rikoslain pykälillä, joilla kiellettiin muun muassa hallituksen, viranomaisten ja yhteiskuntajärjestelmän halventaminen. Viranomaisten erityishuomio kohdistui tekoihin, jotka voitiin tulkita tueksi Neuvostoliitolle. Valkoisten johtamassa itsenäisessä Suomessa Neuvostoliittoa puolustanut ja kahden valtion alueella vaikuttanut suomalainen kommunistinen liike tulkittiin vieraan vallan etujen ajajaksi. Suomalaisille kuuluneiden perustuslaillisten kansalaisoikeuksien ei nähty koskevan kommunisteja.
Jatkosodan päättäneen välirauhansopimuksen myötä liike sai vapautensa niin fyysisesti kuin aatteellisestikin. SKDL perustettiin lokakuussa 1944 kommunistien, sosialistien ja muiden SDP:stä vasemmalle olleiden demokraattisten voimien liitoksi. Säännöissä liiton tarkoitukseksi määriteltiin ”olla yhdyssiteenä […] kansanvaltaisten periaatteiden pohjalla toimivien kansalaisten ja järjestöjen kesken selventääkseen ja syventääkseen kansanvaltaisia käsityksiä Suomen kansan keskuudessa, sekä järjestääkseen näiden keskeistä yhteistyötä kansan taloudellisen hyvinvoinnin, valtiollisen vapauden ja sivistyselämän kohottamiseksi.”
Neuvostoliitto rahoitti Suomen Kommunistista Puoluetta (SKP) merkittävästi. Tämä rahoitus alkoi 1920-luvulla ja jatkui vuosikymmeniä. SKP sai tukea Neuvostoliiton kommunistiselta puolueelta (NKP) ja Kommunistiselta internationaalilta (Komintern) 12. Tämä tuki oli tärkeää SKP:n toiminnan ylläpitämiseksi, erityisesti sen alkuvuosina ja toisen maailmansodan jälkeen.
Rahoitus käytettiin muun muassa puolueen työntekijöiden palkkoihin, lehdistön tukemiseen ja vangittujen omaisten auttamiseen 1. SKP:n toiminta oli Suomessa laitonta vuoteen 1944 asti, mutta puolue jatkoi toimintaansa myös harmaan talouden keinoin aina 1980-luvulle saakka.
On yleisesti tiedossa, että Suomen Kommunistinen Puolue (SKP), joka oli merkittävä osa SKDL:ää, sai tukea Neuvostoliitolta tuki oli sekä taloudellista että poliittista, ja se vaikutti SKDL:n toimintaan ja politiikkaan.
Tämän rahoituksen turvin SKDL nousi maaliskuun 1945 vaaleissa eduskunnan toiseksi suurimmaksi puolueeksi saatuaan 23,5 prosenttia äänistä ja 49 kansanedustajaa. SKDL oli myös hallituksissa vuosina 1944–1948 ja pääministeripuolue 1946–1948 Mauno Pekkalan johtaessa hallitusta. Kunnanvaltuustoissa toimi joulukuun 1945 vaalien jälkeen noin 2 500 kansandemokraattia.
Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (lyh. SKDL[1]; jäsen kansandemokraatti, lyh kd.) oli vasemmistolainen yhteistyöpuolue, joka osallistui useisiin hallituksiin ja oli kahdesti (1946–1948 ja 1958–1962) eduskunnan suurin puolue, ja kerran eduskuntavaaleissa korkeimman kannatuksen saanut puolue (1958). SKDL lopetti poliittisen toimintansa keväällä 1990, kun sen seuraajaksi perustettiin Vasemmistoliitto.
Vasemmisto vaati kaikkia sosiaalisia oikeuksia samanlaisina kaikille kansalaisille tuloista ja taustoista riippumatta. Tällä tavalla se ajoi oikeuden mukaista tulonjakopolitiikkaa ja tasa-arvoa verotuksen kautta.
SKDL:n (Suomen Kansan Demokraattinen Liitto) vaikutus työeläkejärjestelmään oli merkittävä erityisesti 1950-luvulla ja sen jälkeen. SKDL ajoi aktiivisesti sosiaalipoliittisia uudistuksia, joihin kuului myös työeläkejärjestelmän kehittäminen. Tässä muutamia keskeisiä asioita työeläkkeistä Suomessa:
TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ SUOMESSA
Työeläkejärjestelmän perustaminen Työeläkejärjestelmä luotiin turvaamaan työntekijöiden toimeentuloa eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Se perustuu ansioihin ja karttuu työuran aikana
Lapsilisät 1948 Suomen lainsäädäntöön lapsilisä tuli vuonna 1948 pohjoismaisen mallin mukaan. Se syntyi vasemmistoliiton edeltäjän Suomen Kansan Demokraattisen Liiton aloitteesta. Se oli ensimmäinen laaja toimeentuloturvan muoto ja nosti sosiaalimenojen osuuden kerralla lähes Tanskan ja Ruotsin tasolle, noin 10–12 prosenttiin
Eläkkeen kertyminen: Eläkettä kertyy 1,5 % vuodessa kaikista työansioista 17 ikävuodesta alkaen2. Eläkettä kertyy myös ansiosidonnaisilta sosiaalietuusajoilta, kuten kotihoidontuen ajalta ja tutkinnosta
Eläkeikä: Vanhuuseläkkeen ikäraja vaihtelee syntymävuoden mukaan. Esimerkiksi vuonna 1958 syntyneiden alin eläkeikä on 64 vuotta
Eläkkeen määrä: Eläkkeen suuruus määräytyy ansioiden mukaan, ja mitä pidempään jatkat työssäsi, sitä enemmän eläkettä saat.
SKDL:n rooli oli merkittävä näiden uudistusten ajamisessa ja toteuttamisessa, mikä on vaikuttanut suomalaisten sosiaaliturvaan ja eläkkeisiin pitkällä aikavälillä.
SKDL:n valta mureni suomen kommunisti puolueen sisäisellä valtataistelulla liikkeen sisällä, ja nimi muutettiin Vasemmistoliitoksi
Mistä sitten kokonaispääoma tulee Ihmisten tekemä fyysinen pääoma (koneet, laitteet, tuotantotilat) , inhilminen pääoma (ihmisten tieto, taito, osaaminen ) tuotantopääoma (luonnonvarat) Näistä syntyy kokonaispääoma. On sanomattakin selvää että markkinatalous on valloittanut suuremmilta osin ne tuotantotilat, josta syntyy sitä kokonaispääomaa, jotka kansa on omalla työllään rakentanut, myös luontovaroja on myyty sekä menetetty, taloudessa kertynyttä pääomaa käytetään hyväksi pörssikeinottelijoille.
Sanattomaksi vetää. 5.6. kaivosvaraus on tehty: Pori, Pomarkku, Ulvila
Orivesi, Kangasala
Padasjoki, Hämeenlinna, Asikkala, Hollola.
Viikko sitten: Sodankylä, Kittilä, Pöytyä, Loimaa, Koski TI, Somero, Marttila
Lähiaikoina: Kuopio, Joensuu, Lohja, Ilmajoki, Paltamo, Korsnäs, Maalahti, Juva, Rantasalmi, Joroinen, Alajärvi, Lapua, Veteli…
Kuusamo, Heinävesi, Saimaa, Päijänne, Kokkola..
Kun lukee noita Tukesin varauslistoja, mieleen tulee kaksi asiaa:
meidän vesiensuojelusäädökset eivät pysy millään tässä varaustahdissa. Läpi pääsee virheitä, korjaamattomia virheitä vesiemme sekä luontopääoman kannalta.
meille ei jää Suomeen näistä yhtään mitään muuta kuin jätteet kun kaivosvero on 0.6.
Sekä tulevilta sukupolvilta luontopääoman tuhoutuminen maksamme niistä virheistä ja päätöksistä mitä edelliset hallitukset ovat 16-vuoden aikana tehneet. Jolloin kansantalous ei ole noussut velka kyllä. Olemme kohta EU :n tarkkailuluokalla jossa EU-määrää jo nyt meidän euron arvon (korkomenot)
”Meistä tulee luontoreservaatti ja alue jonka resurssit imetään niitä paremmin tarvitseville, Keskiseen ja eteläiseen Eurooppaan.
Onko meidän, vain 5-miljoonaisen, 150 miljardilla jo velkaantuneen kansan velvollisuus kustantaa 500 miljoonaisen Euroopan ”tiettyjen mineraalien omavaraisuus.
Nokia veti Suomen ylös 90-luvun lamasta. 2000-luvun alussa Nokia toimitti 40 prosenttia maailman matkapuhelimista. Samalla Suomi nousi Nokian matkapuhelinten myötä koko maailman tietoisuuteen.
Suomen rajojen sisäpuolella Nokian vaikutus talouteen oli vielä mahtavampi. Nokian talous kattoi neljänneksen koko Suomen taloudesta vuosina 1998–2007. Nokiaa pidetään edelleen taloudellisena ihmeenä.
Juuri ennen maailmantalouden romahdusta ja taantumaa Suomessa tehtiin 9–12 prosentin palkankorotukset ja julkisesta sektorista tuli sopimuskierroksen palkkajohtaja. Vallitsevan käsityksen mukaan ne heikensivät vientiteollisuuden kilpailukykyä kohtalokkaasti finanssikriisin kynnyksellä
Liittokierroksella Tupo 2007 liitot lähtivät kilpailemaan toistensa kanssa palkkojen nimelliskorotuksista, vaikka seurauksena olisi inflaation karkaaminen. Tällä kertaa työmarkkinapoliittisesti täysin impotentti hallitus vielä antoi inflatorisella finanssipolitiikallaan lentävän lähdön palkkainflaatiolle eikä kukaan huolehtinut kansantalouden kokonaisuuden edusta.
Velkaantuminen alkoi Tupon Jyrki Kataisen vaalikiimasta 2007( Sari sairaanhoitaja) palkkaratkaisuista. Suomi alkoi velkaantua noin 10 miljardin vuosivauhtia. Kaikki halusivat päästä Nokian osingoille, mutta Nokia alkoi jo hiipua.
Jälkikäteen voi sanoa, että hoitajat ja muut tehyläiset varmasti ansaitsivat korotuksensa, mutta yhteiskunnalle hinta oli kallis. Tehyn työtaistelu asetti tason, johon seuraavat palkankorotukset kunta alan työntekijöille asemoitiin.
.
Seurasi talouden menetetty vuosikymmen, jonka jälkiä vieläkin parsitaan.
Tuolloin Nokian romahduksen ja paperiteollisuuden vaikeuksien seurauksena tuhoutui lyhyessä ajassa kymmeniätuhansia sellaisia työpaikkoja, joissa työn tuottavuus oli korkea. .
Sama globalisaatio hävitti matalapalkkatöitä. Yhä useampi uhkasi jäädä pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Tässä maisemassa tupo-sopiminen alkoi näyttää järjestelmältä, joka jakaa hyvinvointia vain onnekkaille julkisen alan työpaikkansa säilyttäneille valtion siunatessa työmarkkinaherrojen keskinäiset sopimukset.
Politiikka/Tupot eivät ole pystyneet tätä hyvinvointivaltiota pitämään yllä. Mitkä aikaisemmat sukupolvet kovalla työllään rakensivat. Suomi on ainoa pohjoismaisista jotka pitävät yllä hyvinvointia velalla. Meillä on nykyisin hyvinvointivaltion menot , mutta ei tuloja sen maksamineen.
Pörssiyhtiöidemme omistus on suurelta osin siirtynyt ulkolaisille sijoittajille ja näitä uusia omistajia ei kiinnosta vähääkään suomalaisen hyvinvointivaltion ylläpitäminen. Kun isot yritykset ovat yksityisten omistuksessa Yritysten voitot siirtyvät yksityisten taskuihin yhteistä pottia ei kerry, silloin valtio köyhtyy. Mutta kun isot yritykset ovat valtion omistuksessa, niiden voitot siirtyvät valtiolle, rikastuttamaan yhteistä pottia.
Tupo 2007, eli tulopoliittinen kokonaisratkaisu, vaikutti merkittävästi Suomen talouteen useilla tavoilla:
-
Palkkakustannukset: Tupo 2007:n myötä palkat nousivat merkittävästi, mikä johti kustannuskilpailukyvyn heikkenemiseen. Tämä tarkoitti, että suomalaiset yritykset joutuivat maksamaan korkeampia palkkoja, vaikka tuottavuus ei ollut kasvanut vastaavasti
-
Inflaatio: Palkankorotukset johtivat inflaation kiihtymiseen, mikä heikensi ostovoimaa ja lisäsi elinkustannuksia
-
Finanssikriisi: Vuoden 2008 finanssikriisi pahensi tilannetta entisestään. Korkeat palkkakustannukset yhdistettynä globaaliin talouskriisiin johtivat siihen, että Suomi ajautui taloudelliseen taantumaan
-
Julkisen sektorin menot: Julkisen sektorin menot kasvoivat, kun palkankorotukset ulottuivat myös julkisen sektorin työntekijöihin. Tämä lisäsi valtion velkaantumista ja budjettialijäämää
-
Pitkäaikaiset vaikutukset: Tupo 2007:n ja sitä seuranneen finanssikriisin vaikutukset näkyivät pitkään Suomen taloudessa. Talouskasvu oli hidasta, ja työttömyys pysyi korkeana useita vuosia
Myös julkinen sektori on paisunut, ettei kansantalous pysty sitä enää kustantamaan, yllä olevan pörssikeinottelun takia, sekä eu alueen laman takia.
Suomi on EU:n 27 jäsenmaan 18. velkaisin maa. Velan suhde bruttokansantuotteeseen on Eurostatin mukaan 73,8 prosenttia.
Eniten valtionvelkaa on Kreikalla, jossa prosenttiosuus suhteessa bruttokansantuotteeseen on 165,5 prosenttia. Seuraavina tulevat Italia 140,6 prosentilla, Ranska 111,9 prosentilla ja Espanja 109,8 prosentilla.
Koko EU-alueen velka-aste on 82,6 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Vuodesta 2008 lähtien on ihmetelty ja toivottu ihmettä. Ilman talouskuria ja talousreformeja toivotaan talouskasvua-sitä ei tullut mistään. EU-maiden niiden yli -60% BKT:sta syövät julkiset taloudet eivät ole kestäviä. Ongelmat näkyvät nyt koko Eu-alueella joka vaikuttaa myös suomen vientiteollisuuteen, viennin romahtamisena.
Nyt EU on kummallisessa tilanteessa. Jäsenmaat ja niiden hallitukset ja kansalaiset kannattavat eurovaluuttaa, mutta eivät ole valmiita yhteisvaluutan vaatimaan talouskuriin.
Kilpailukyvyn merkitys kävi erityisen selväksi, kun jämähdimme Tupo 2007 sekä 2008 finanssikriisin jälkeen talouden ”menetettyyn vuosikymmeneen”. Yhtenä keskeisistä syistä oli kustannuskilpailukyvyn romahdus: palkat nousivat, vaikka tuottavuus ei olisi antanut sille katetta.
Ero muihin Eu :n Pohjoismaihin on syntynyt vuoden 2008 jälkeen, jolloin Suomen julkinen talous on joka vuosi ollut alijäämäinen
Ongelmamme on yrityssektorilla tapahtunut työn tuottavuuden romahdus 2010-luvun alussa.
Faktaa on viiva jossa totuus mahtuu 1 cm. Kun faktaa käsittelee eri asiantuntijat puolueet sekä AY-järjestöt muuttuu fakta joka onkin jo 100 cm. Jokainen tarkastelee faktaa eri näkökulmista ja intresseistä. Muodostuu fakta joka ei vastaa enää todellista faktaa vaan se on erilaisia mielipiteitä erilaisten ihmisten näkökantoja sekä mielipiteitä.
Talouden faktat ja rajat tulee aina esille, kun velaksi eletään näin on aina käynyt .Mistä löytyy se raha/pääoma, koska nykyrakenteella velkaannumme yhä enempi, ja ongelmat syventyy..
Demokraattinen yhteiskunta elää ja kehittyy. Mitä kattavammin saamme keskusteluun mukaan erilaisia ihmisiä ja erilaisia ääniä, sitä paremmat keinot meillä on puolustaa demokratiaa sekä hyvinvointi valtiota nyt ja tulevaisuudessa.
VM:n budjettiehdotus vahvistaa peruskuvaa. Korkeammasta julkisesta velkatasosta tulee pysyvä asiantila. Ei ole realistista ennustaa, että velkatasoa tullaan alentamaan seuraavana vuosikymmenenä. Velkatason alentuminen vaatisi kasvuihmeen, jota ei näkyvissä.
Nahkealta näyttää horisonttiin asti, ja kauas horisontin taaksekin.
Olemme eläneet:
Ikään kuin olettaen, että ”hyvät päivät” palaisivat (happy days are here again -tyyliin) on otettu syömävelkaa, niin yksilö kuin yhteisötasollakin. On eletty oraitten päälle. Oraitten, joita ei ole edes kylvetty…
Historiaa emme voi muuttaa
Faktaa on viiva jossa totuus mahtuu 1 cm. Kun faktaa käsittelee eri asiantuntijat puolueet sekä AY-järjestöt muuttuu fakta joka onkin jo 100 cm. Jokainen tarkastelee faktaa eri näkökulmista ja intresseistä. Muodostuu fakta joka ei vastaa enää todellista faktaa vaan se on erilaisia mielipiteitä erilaisten ihmisten näkökantoja sekä mielipiteitä
Ilmoita asiaton viesti
Kansamme työn arvoa mitataan väärennetyllä rhalla. Sisäinen devalvaatio on läsnä ollut alusta asti.
Ilmoita asiaton viesti
Olemme eläneet yli varojen elintasomme on lainaa syy miksi nyt joudutaan leikkaamaan:
Sisäisiä leikkauksia talouteen joudutaan tekemään useista syistä, ja ne voivat olla välttämättömiä organisaation tai valtion talouden tasapainottamiseksi. Tässä on muutamia yleisiä syitä:
Taloudellinen kriisi: Taloudelliset kriisit, kuten taantumat tai lama, voivat pakottaa organisaatiot ja valtiot tekemään leikkauksia menojen vähentämiseksi ja talouden vakauttamiseksi.
Budjettivaje: Jos menot ylittävät tulot, syntyy budjettivaje. Tämä voi johtaa velkaantumiseen, ja leikkaukset voivat olla tarpeen vajeen pienentämiseksi ja velan hallitsemiseksi.
Tehokkuuden parantaminen: Leikkauksia voidaan tehdä myös tehokkuuden parantamiseksi. Tämä voi tarkoittaa resurssien uudelleen kohdentamista, päällekkäisyyksien poistamista ja toimintojen tehostamista.
Prioriteettien muutos: Joskus organisaatiot tai valtiot joutuvat muuttamaan prioriteettejaan. Tämä voi tarkoittaa resurssien siirtämistä vähemmän tärkeistä kohteista tärkeämpiin.
Tulojen väheneminen: Tulojen väheneminen, esimerkiksi verotulojen lasku tai myynnin heikkeneminen, voi pakottaa tekemään leikkauksia menojen sopeuttamiseksi uusiin tuloihin.
Velanhoitokustannukset: Korkeat velanhoitokustannukset voivat pakottaa tekemään leikkauksia muilla alueilla, jotta velat saadaan maksettua.
Rakenteelliset muutokset: Joskus tarvitaan rakenteellisia muutoksia, kuten organisaation uudelleenjärjestelyjä tai toimintojen ulkoistamista, jotka voivat vaatia leikkauksia.
Ilmoita asiaton viesti
Ei voi puhua hyvinvointi/ sopimusyhteiskunnasta aikaa olisi ollut saada velka kuriin..
Suomen alijäämätavoitteet paukkuvat ”Meiltä yksinkertaisesti puuttuu talouskasvu.”
Meillä on hyvinvointivaltion menot mutta ei tuloja sen kattamiseen. Nokian jälkeistä sampoa ei ole näkyvissä.
Vaikka talouskasvun ennustetaan viriävän, Suomen julkisen talouden näkymä on kivikkoinen. Valtiovarainministeriön kesäkuun ennusteen mukaan julkisen talouden velkasuhteen kasvu jatkuu.
Kun verrataan muiden pohjoismaiden Ruotsin, Tanskan ja Norjan varallisuutta Suomeen pitää muistaa maitten erilaiset lähtökohdat, Ruotsi entinen eurooppalainen suurvalta, Tanska vuosisatainen historia takanaan, Norja ja se öljyvarat. Reilu satavuotias Suomi lähti liikkeelle käytännössä tyhjässä, ilman kummoisia luonnonvaroja ja Suomen menestystarinaa voi jopa pitää pienenä ihmeenä aina tuonne 2010 luvulle asti jolloin suomen talous on ollut vuosittain alijäämäinen ja suunta vain jatkuu.
SUOMI ei ole Ruotsi, Norja eikä Tanska joiden talous on kehittynyt satoja vuosia. Palkanmaksu kyky on aivan eri tasolla kun verrataan palkkoja suomeen antaa se virheellisen kuvan suomen kansantaloudesta.
Suomi on ollut itsenäinen valtio vähän yli 100 vuotta .Pelkää köyhyyttä ja kurjuutta 1960 luvulle asti. Elintarvikkeiden säännöstely Suomessa toisen maailmansodan aikana oli tärkeä toimenpide, jolla pyrittiin takaamaan kansalaisille välttämättömien peruselintarvikkeiden mahdollisimman tasapuolinen jakelu. Tämä säännöstely aloitettiin syksyllä 1939 ja jatkui aina 1950-luvun alkuvuosiin asti. Tiukimmillaan säännöstely oli vuosina 1941–1945, jolloin lähes kaikki tärkeimmät elintarvikkeet olivat Elintarvikkeet oli kortilla 1954 asti.
Kahvi oli viimeinen elintarvike, joka vapautettiin säännöstelystä. Ainoastaan kestokulutushyödykkeiden tuontirajoitukset ja viinakortti jäivät edelleen voimaan.
Säännöstely astui voimaan talvisodan aattona.
Säännöstelty ei koskenut vain elintarvikkeiden saantia vaan myös niiden hintoja. Säännöstely ulottui myös palkkoihin, vuokriin ja valuuttakauppaan. Ulkomaille ei voinut edes matkustaa ilman Suomen pankin leimaa passissa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Id%C3%A4nkauppa…
Ilmoita asiaton viesti
Elintasosi on velkaa Nokia ja Tupon 2007 vaikutukset suomen talouteen
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jairipalonen/elintasosi-on-velkaa-kierre-alkoi-vuoden-2007-palkkaratkaisusta-seka-nokian-romahduksesta/
Ilmoita asiaton viesti
Muistellaanpa vähän aikaisempia hallituksia.
KEVÄÄN 2011 hallitusneuvottelut olivat todella vaikeat. Niitä sotki ja viivytti jo alkuvaiheessa riitely Kreikan ja Portugalin tukipaketeista.
Vitkaisesti edennyt ensimmäinen yritys epäonnistui, kun SDP ja vasemmistoliitto marssivat yllättäen Säätytalosta ulos 1. kesäkuuta riitauduttuaan pahoin kokoomuksen kanssa.
Kataisen mahdollisuudet jatkaa hallitustunnustelijana näyttivät epävarmoilta. Kokoomusjohtaja pyysi keskustaa vasemmistopuolueiden korvaajaksi, ja puolue näytti hankkeelle vihreää valoa.
Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi perusteli keskustan kannanmuutosta sillä, että hallituksen muodostaminen ilman keskustaa oli alkanut näyttää mahdottomalta. Keskusta maanitteli myös perussuomalaisia lähtemään mukaan.
Epäselvässä tilanteessa spekuloitiin myös SDP:n johtamalla kansanrintamahallituksella. Kesäkuun 7. päivänä Katainen sai kuitenkin eduskuntaryhmien puheenjohtajilta yksimielisen mandaatin jatkolleen hallitustunnustelijana.
KESÄKUUN 10. PÄIVÄNÄ Katainen ilmoitti, että neuvotteluja jatketaan entisellä kuuden puolueen porukalla. Hallitusohjelma valmistui perjantaina 17. kesäkuuta. Aikaa eduskuntavaaleista oli ehtinyt kulua tasan kaksi kuukautta.
Ministerien määrä väheni edellisestä hallituksesta yhdellä 19 ministeriin. Kokoomus ja SDP saivat kumpikin kuusi salkkua, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP kaksi ja kristillisdemokraatit yhden.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen nimitti Kataisen hallituksen 22. kesäkuuta. Hallituksella oli eduskunnassa takanaan 125 paikkaa. Rivit repesivät kuitenkin jo 30. kesäkuuta, kun vasemmistoliiton Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho äänestivät hallitukselle epäluottamusta ja erotettiin vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä.
Vaalikauden tärkeimmäksi rakenneuudistukseksi Katainen nosti kuntauudistuksen, jolla kuntien määrä piti pudottaa noin sataan sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi.
Vahvoihin peruskuntiin nojannut kuntauudistus ajautui kuitenkin kriisiin vuoden 2012 alussa, kun valtiovarainministeriön salainen 70 kunnan kartta vuodettiin julkisuuteen. Syntyneessä kuntakapinassa puolet kunnista lyöttäytyi hankkeelle poikkiteloin.
Sammahtaneen kuntauudistuksen tilalle hallitus viritteli sote-uudistusta. Sitäkään ei kuitenkaan saatu aikaiseksi, vaikka maaliskuussa 2014 Katainen yllätti ilmoittamalla kaikkien puolueiden sote-sovusta kuntayhtymämallin pohjalta.
📷Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ja pääministeri Jyrki Katainen muodostivat sixpack-hallituksen johtokaksikon.
JULKISTA TALOUTTA Kataisen sixpack sopeutti sekä leikkauksin että veronkorotuksin. Talouspäätöksistä onnistuneimpana pidetään yhteisöveron laskemista 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin.
SDP:n ay-siivessä pahalla silmällä katsottu päätös johti kuitenkin sen kuitanneen valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) syrjäyttämiseen puolueensa johdosta keväällä 2014. AY -pomo Antti Rinne nousi valtaan.
Kataisen sixpackin päätöksistä edelleen muistelluimpia on myös Fortumin sähköverkkojen myynti Carunalle. Joulun alla 2013 tehty päätös nosti suurella osalla sähköasiakkaita siirtohinnat pilviin. Valtiovarainministerinä Jutta Urpilainen hyväksyi nämä kaupat.
Hallituksen taival päättyi ennenaikaisesti kesällä 2014, kun pääministeri Katainen siirtyi EU-komission varapuheenjohtajaksi. Jo paria kuukautta aiemmin hallituksen oli jättänyt vasemmistoliitto, joka ei suostunut nielemään kehysriihessä perusturvaan tehtyjä leikkauksia.
KATAISEN HALLITUKSEN ohjelmaa yritti saattaa loppuun sitä seurannut Alexander Stubbin (kok.) hallitus, mutta onnettomin tuloksin.
Kevään 2015 eduskuntavaalien alla poliittisen ryhtinsä täysin menettänyt Stubbin hallituskombo äänesteli eduskunnassa ikimuistoisesti nurin jopa omia esityksiään.
Sekasorron siivittämänä Juha Sipilän johtama keskusta rynnisti opposition kakkospuolueen paikalta pääministeripuolueeksi ja Timo Soinin perussuomalaiset onnistuivat uusimaan neljän vuoden takaisen jytkynsä.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsin ja Suomen taloudelliset erot johtuvat useista historiallisista, poliittisista ja taloudellisista tekijöistä:
Ruotsi on ollut itsenäinen valtio pidempään kuin Suomi, joka oli osa Ruotsia vuoteen 1809 asti ja sen jälkeen osa Venäjää vuoteen 1917 asti. Tämä pitkä itsenäisyyden aika on antanut Ruotsille etumatkaa taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen suhteen](https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_vallan_aika_Suomessa).
Ruotsi teollistui aikaisemmin kuin Suomi, mikä loi vahvan taloudellisen perustan. Ruotsin talous on myös kasvanut tasaisemmin ja nopeammin, erityisesti toisen maailmansodan jälkeen
Ruotsin julkinen talous on ollut vakaampi ja velkaantuminen vähäisempää verrattuna Suomeen. Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on korkeampi, mikä rajoittaa taloudellista liikkumavaraa. Ruotsissa on korkeampi työllisyysaste ja se on tunnettu innovaatioistaan ja teknologiayrityksistään, kuten Spotify ja Ericsson. Tämä on auttanut Ruotsia pysymään taloudellisesti vahvana ja kilpailukykyisenä
Ruotsin poliittiset päätökset ovat usein tukeneet talouskasvua ja julkisen talouden tasapainoa. Suomessa taas on jouduttu tekemään vaikeita päätöksiä talouden sopeuttamiseksi, mikä on vaikuttanut talouskasvuun(https://yle.fi/a/74-20033234).
Ilmoita asiaton viesti