Ketä vastaan lakkoillaan ?

Euroopan järjestelmäriskikomitea on julkistanut Suomelle antamansa suosituksen toimenpiteiksi asuntotuotantoon liittyvien keskipitkän aikavälin suosituksen toimenpiteiksi asuntotuotantoon liittyvien keskipitkän aikavälin riskien vähentämiseksi.
Komitean Suomessa havaitsevia haavoittuvuuksia ovat erityisesti kotitalouksien suuri ja kasvanut velkautuneisuus, taloyhtiöiden nopea kasvu sekä asuntolainojen ehtojen höltyminen.
Kotitalouksien lainavelat kasvoivat 0,2 miljardia euroa vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä ja olivat 173,9 miljardia euroa.
Tilastokeskuksen mukaan julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka oli vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen lopussa 197,9 miljardia euroa.
Suomi on selvästi velkaisempi kuin muut Pohjoismaat, ja jos IMF:n ennuste pitää paikkansa, enää kourallinen EU-maita on Suomea velkaisempia viiden vuoden päästä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan nyt tarvittaisiin ripeitä toimia.
– Olennaista on se, että saataisiin aikaan suunnanmuutos niin, että meillä olisi näkymä siitä, että velka lähtee kääntymään laskuun.
– Mitä velkaisempi maa, sitä hitaampaa on talouskasvu ja sitä vähemmän on tarvittaessa tilaa elvyttää. Sitä enemmän menee myös rahaa korkomenoihin.
Kilpailukyvyn merkitys kävi erityisen selväksi, kun jämähdimme Tupo 2007 sekä 2008 finanssikriisin jälkeen talouden ”menetettyyn vuosikymmeneen”. Yhtenä keskeisistä syistä oli kustannuskilpailukyvyn romahdus: palkat nousivat, vaikka tuottavuus ei olisi antanut sille katetta. Kriisin jälkeen Suomessa on etsitty tietä palkanmuodostuksen malliin, jossa palkansaajien ostovoimaa nostettaisiin kestävästi – talouskasvu ja globaali kilpailu huomioiden. Joka estäisi jatkuvan velkaantumisen, joka vaikuttaa nyt jo hyvinvointialueiden rahoitusvajeisiin.
Suomi on juuttunut pitkäkestoiseen taantumaan. Ennen muinoin ongelma olisi ratkaistu devalvoimalla, mutta euro-oloissa se ei onnistu. Viime vuosien hallitukset ei ole kyenneet tarvittaviin rakenteellisiin uudistuksiin eivätkä työmarkkinajärjestöt sopeutuksiin kilpailukyvyn palauttamiseksi.
Nyt EU on kummallisessa tilanteessa. Jäsenmaat ja niiden hallitukset ja kansalaiset kannattavat eurovaluuttaa, mutta eivät ole valmiita yhteisvaluutan vaatimaan talouskuriin.
Vuodesta 2008 lähtien on ihmetelty ja toivottu ihmettä. Ilman talouskuria ja talousreformeja toivotaan talouskasvua. Sitä ei tule mistään. EU-maiden talouksista on loppunut happi. Niiden 55-60% BKT:sta syövät julkiset taloudet eivät ole kestäviä.
Suomessa 60 % julkisen talouden osuus BKT :sta tulee myös pian johtamaan talousromahdukseen. Tämä ei ole SAK: jäsenjärjestöille selkeästi valjennut.
Suomalainen hyvinvointivaltio on rakennettu ajatukselle, että valtiot voivat ottaa velkaa rajattomasti ja käyttää tätä velkaa kansalaistensa etuuksiin. Tämä automatiikka on puolestaan perustunut siihen, että aika ajoin on tehty devalvaatio. Mutta EU:n yhteisen valuutta-alueen ja Euron perustamisen myötä devalvaation mahdollisuus lopullisesti ja peruuttamattomasti poistui.
Asiat valaistuvat erittäin hitaasti Suomen kansalle maailman muutostahti suljetusta taloudesta ja omasta valuutasta on luonut kokonaan toisenlaisen pelikentän. Edelliset hallitukset sekä SAK -Tupo neuvottelut eivät ole pystyneet toteuttamaan muutoksia ennen kuin talous romahtaa lopullisesti, kuten Kreikassa.
Suomen talouden romahtaminen on kohtuullisen hyvin tajuttu muualla, mutta Suomen asuntomarkkinat ovat irrallaan realiteeteista. Kun ne romahtavat niin vasta sitten asioiden laita valkenee myös suomalaisille päättäjille.
Rakennusteollisuus aloitti luisun ja sitä myötä alamäkeen lähtee alihankintaketjut ja viimeisenä alkutuotteiden valmistajat.
Tämä kertoo kaiken oleellisen: Keski-Euroopan energiakriisi on ajanut energiaintensiivisen teollisuuden Euroopassa supistamaan tuotantoaan 15–20 prosenttia. Alue on Suomelle tärkeä, sillä kolmasosa Suomen viennistä suuntautui vuonna 2021 Keski-Eurooppaan. Vaikka kilpailu on vähentynyt, Suomi ei ole hyötynyt alueen ahdingosta, päinvastoin. Suomalaisten tuotteiden kysyntä on laskenut ja kiinnostus investointeihin on vähentynyt.
Kilpailuetu alkaa olla suurelta osin menetetty. Saksan ongelmat vaikuttavat suoraan erityisesti Itä- ja Pohjois-Euroopassa kuten Suomessa, jossa talous on kiinteästi sidoksissa Saksan toimitusketjuihin.
Vuonna 2021 suomen vienti, Saksa 21,.3 miljardia, Ruotsi 19,3 ” Venäjä 12,3 ” Tämä on suurelta osin menetetty.
Vuoden 2024 työllisyystilanne ei parane vaan pahentuu.
Vienti ei vedä sisämarkkinat ei kerrytä kansantaloutta- lisääntyvä tuonti nakertaa kansantaloutta olemme matkalla pitkäkestoiseen lamaan. Näitä velkoja tulevat sukupolvet saavat maksaa vuosikymmeniä.
JairiPalonen
Sitoutumaton Kokkola

Työura yksityinen sektori ay-aktiivina sekä luottamusmiehenä
Eläkeläinen 75 v kiinnostus yhteiskunnalliset asiat, liikunta harrastukset kalastus, marjastus sekä vapaaehtoistyö lähinnä ADHD/perheitten sekä nuorten ehkäisemistyössä.
2000-luvulla ADHD-liiton ray:n rahoittaman projektin puheenjohtajana kolme vuotta .
Vaikka tieto ja totuus voivat lisätä tuskaa, ennen kuin niitä oppii käsittelemään, ovat ne kuitenkin oikeudenmukaisen yhteiskunnan kehittymisen kannalta välttämättömyys ja samoin ainoa todellisen mielenterveyden lähde.
"mottoni älä ulkoista omaa ajatteluasi oman ajattelun ulkopuolelle "

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu