Kun tulo- ja finanssipolitiikka ovat epäonnistuneet !
On EU : n keskuspankki ottanut ohjauksen talouspolitiikasta ja jarruttaa inflaatiota sekä velkaantumista äärimmäisen kireällä rahapolitiikalla. Tämä toteutetaan pitämällä euron kurssi epärealistisen korkeana ja reaalikorkotaso huipussaan.
Perusongelmamme on pitkään ollut inflaation ohella velkaantuminen. Noudatettu talouspolitiikka (ylivahva euro , korkea korkotaso, löyhä finanssipolitiikka ja tuottavuuden kasvun ylittäneet palkkaratkaisut) on pitkään heikentänyt nimenomaan julkisen sektorin asemaa sekä velkaantumista..
Ongelmat näkyvät nyt koko EU:n alueella !
Suomi on EU:n 27 jäsenmaan 18. velkaisin maa. Velan suhde bruttokansantuotteeseen on Eurostatin mukaan 73,8 prosenttia.
Eniten valtionvelkaa on Kreikalla, jossa prosenttiosuus suhteessa bruttokansantuotteeseen on 165,5 prosenttia. Seuraavina tulevat Italia 140,6 prosentilla, Ranska 111,9 prosentilla ja Espanja 109,8 prosentilla.
Koko EU-alueen velka-aste on 82,6 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Vuodesta 2008 lähtien on ihmetelty ja toivottu ihmettä. Ilman talouskuria ja talousreformeja toivotaan talouskasvua-sitä ei tullut mistään. EU-maiden niiden yli -60% BKT :sta syövät julkiset taloudet eivät ole kestäviä. Ongelmat näkyvät nyt koko EU-alueella joka vaikuttaa myös suomen vientiteollisuuteen, viennin romahtamisena.
Suomi ei ole Ruotsi joten taloutta ja palkanmaksukykyä ei voi verrata suomeen.
Ruotsin ja Suomen taloudelliset erot johtuvat useista historiallisista, poliittisista ja taloudellisista tekijöistä:
Ruotsi on ollut itsenäinen valtio pidempään kuin Suomi, joka oli osa Ruotsia vuoteen 1809 asti ja sen jälkeen osa Venäjää vuoteen 1917 asti. Tämä pitkä itsenäisyyden aika on antanut Ruotsille etumatkaa taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen suhteen (Ruotsin vallan aika Suomessa).
Ruotsi teollistui aikaisemmin kuin Suomi, mikä loi vahvan taloudellisen perustan. Ruotsin talous on myös kasvanut tasaisemmin ja nopeammin, erityisesti toisen maailmansodan jälkeen
Ruotsin julkinen talous on ollut vakaampi ja velkaantuminen vähäisempää verrattuna Suomeen. Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on korkeampi, mikä rajoittaa taloudellista liikkumavaraa Ruotsissa on korkeampi työllisyysaste ja se on tunnettu innovaatioistaan ja teknologiayrityksistään, kuten Spotify ja Ericsson. Tämä on auttanut Ruotsia pysymään taloudellisesti vahvana ja kilpailukykyisenä
Ruotsin poliittiset päätökset ovat usein tukeneet talouskasvua ja julkisen talouden tasapainoa. Suomessa taas on jouduttu tekemään vaikeita päätöksiä talouden sopeuttamiseksi, mikä on vaikuttanut talouskasvuun.
Ruotsin poliittiset päätökset ovat usein tukeneet talouskasvua ja julkisen talouden tasapainoa. Suomessa taas on jouduttu tekemään vaikeita päätöksiä talouden sopeuttamiseksi, mikä on vaikuttanut talouskasvuun.
NYT kun velkaista taloutta pitää sopeuttaa/tasapainottaa liikkumavaraa on vähän. Koska valtion /kuntien budjetit ovat tulleet velkataloudessa jota nyt on vaikea purkaa. Kuten olemme nähneet mitä ongelmia se tuo esim. hyvinvointialueitten rahoitusvajeisiin.
Työmarkkinainstituutiomme ei ole pystynyt yli kahdenkymmenen vuoden jälkeen niihin käytännön sopimuksiin sekä vaatimuksiin joita eurojäsenyys asettaa. Nyt nämä samat tahot vaativat että samaa suuntausta pitäisi jatkua.
Työmarkkinainstituutiomme ei ole pystynyt yli kahdenkymmenen vuoden jälkeen niihin käytännön sopimuksiin sekä vaatimuksiin joita eurojäsenyys asettaa. Nyt nämä samat tahot vaativat että samaa suuntausta pitäisi jatkua.
Tulevat työehtosopimukset alkavat suomen heikosta talouden tilanteesta.
Muut Pohjoismaat eivät ole rakentaneet hyvinvointiaan velanotolle, ei ainakaan valtion velanotolle. Meillä on hyvinvointivaltion menet mutta ei tuloja sen ylläpitämiseen.
Olemme rakentaneet hyvinvointi yhteiskunnan johon yksinkertaisesti ei ole enää varaa.
Suomi on maailman mittakaavassa lilliputtikokokoinen vientivetoinen talous. Taloustieteilijöiden keskuudessa on pitkään vallinnut yhteisymmärrys että kaikkien suomalaisten palkankorotusvara määrittyy lopulta sitä kautta, pärjääkö taloutemme kokonaisuutena ja erityisesti menestymmekö maailmanmarkkinoilla korkean osaamisen tuotteilla.
Vientimenestys ja talouskasvu mahdollistavat lopulta myös muiden alojen palkankorotukset. Kaikkien toive ja tavoite on tietenkin se , että palkkoja voitaisiin nostaa. Talouskasvuahan tavoitellaan sen vuoksi , että elintaso kasvaisi ja kaikista voitaisiin pitää huolta.
”Työntekijäpuolen keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava vastustavat kaavailtuja lakiuutoksia. SAK:n mielestä sovittelijan mahdollisuuksia sovintoesitykseen tekoon ei tule rajoittaa lailla. Akava ennakoi esityksen aiheuttavan epävakautta ja epäselviä tilanteita työmarkkinoilla. Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara pitää valitettavana ettei järjestöt ole pystyneet sopimaan mallista keskenään.”
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK) on saanut kritiikkiä viime aikoina, erityisesti taloudellisten haasteiden ja velkaantumisen vuoksi. Monilla ammattiliitoilla on ollut vaikeuksia neuvotella parempia työehtoja ja palkankorotuksia, mikä on johtanut tyytymättömyyteen jäsenistön keskuudessa.
Talousongelmat ovat monimutkaisia ja niihin vaikuttavat monet tekijät, kuten globaalit talousmuutokset, paikalliset talouspolitiikat ja työmarkkinoiden dynamiikka. SAK:n rooli on tärkeä, mutta se kohtaa myös suuria haasteita pyrkiessään tasapainottamaan työntekijöiden ja työnantajien tarpeet.
ONKO TÄSSÄ ONNISTUTTU ?
Voidaanko:? Puhua hyvinvointi/sopimus yhteiskunnasta aikaa olisi ollut sopeuttaa taloutta, mutta velkaa on otettu 2008 jälkeen suomen velkasuhde oli noin 30 BKT samalla tasolla kuin muut EU pohjoismaat Ruotsi sekä Tanska .Velkaa otettu 17 vuoden aikana yli 100 miljardia siitä huolimatta BKT ei ole kasvanut velka kyllä joka on jo 73.5 BKT tämän takia on jouduttu EU:n vaatimaan sopeutuksiin/leikkauksiin.
NOKIAN VAIKUTUS SUOMEN TALOUTEEN
Nokia veti Suomen ylös 90-luvun lamasta. 2000-luvun alussa Nokia toimitti 40 prosenttia maailman matkapuhelimista. Samalla Suomi nousi Nokian matkapuhelinten myötä koko maailman tietoisuuteen.
Suomen rajojen sisäpuolella Nokian vaikutus talouteen oli vielä mahtavampi. Nokian talous kattoi neljänneksen koko Suomen taloudesta vuosina 1998–2007. Nokiaa pidetään edelleen taloudellisena ihmeenä.
Nokian romahdus alkoi vuonna 2007, kun yhtiö kohtasi merkittäviä haasteita markkinoilla. Tässä muutamia keskeisiä syitä ja vaikutuksia:
SYYT
Kilpailun kiristyminen: Applen iPhonen ja Googlen Android-käyttöjärjestelmän lanseeraus vuonna 2007 muutti älypuhelinmarkkinoita merkittävästi.
Strategiset virheet: Nokia ei onnistunut sopeutumaan nopeasti muuttuvaan markkinatilanteeseen ja aliarvioi kosketusnäyttöpuhelimien suosion1.
Käyttöjärjestelmäongelmat: Nokian Symbian-käyttöjärjestelmä ei pystynyt kilpailemaan iOS:n ja Androidin kanssa, mikä heikensi yhtiön asemaa markkinoilla.
VAIKUTUKSET
Markkinaosuuden menetys: Nokian markkinaosuus älypuhelimissa alkoi laskea nopeasti, ja yhtiö menetti asemansa markkinajohtajana.
Työpaikkojen menetys: Nokian vaikeudet johtivat laajoihin irtisanomisiin ja yt-neuvotteluihin.
Vaikutukset Suomen talouteen: Nokian romahdus vaikutti merkittävästi Suomen talouteen, erityisesti teknologiasektorilla.
SAMANA vuona tehtiin palkkaratkaisuja josta ei voi kiittää.
Liittokierroksella Tupo 2007 liitot lähtivät kilpailemaan toistensa kanssa palkkojen nimelliskorotuksista, vaikka seurauksena olisi inflaation karkaaminen. Tällä kertaa työmarkkinapoliittisesti täysin impotentti hallitus vielä antoi inflatorisella finanssipolitiikallaan lentävän lähdön palkkainflaatiolle eikä kukaan huolehtinut kansantalouden kokonaisuuden edusta.
Palkat asemoitiin TUPO 2007 velkatalouteen joka on jatkunut 17- vuotta juuri ennen 2008 maailmantalouden romahdusta ja taantumaa Suomessa TUPO 2007 tehtiin 9–12 prosentin palkankorotukset ja julkisesta sektorista tuli sopimuskierroksen palkkajohtaja. Vallitsevan käsityksen mukaan ne heikensivät vientiteollisuuden kilpailukykyä kohtalokkaasti finanssikriisin kynnyksellä.
SEURASI talouden menetetty vuosikymmen, jonka jälkiä vieläkin parsitaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ongelmat näkyvät nyt koko EU:n alueella !
Suomi on EU:n 27 jäsenmaan 18. velkaisin maa. Velan suhde bruttokansantuotteeseen on Eurostatin mukaan 73,8 prosenttia.
Eniten valtionvelkaa on Kreikalla, jossa prosenttiosuus suhteessa bruttokansantuotteeseen on 165,5 prosenttia. Seuraavina tulevat Italia 140,6 prosentilla, Ranska 111,9 prosentilla ja Espanja 109,8 prosentilla.
Koko EU-alueen velka-aste on 82,6 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Vuodesta 2008 lähtien on ihmetelty ja toivottu ihmettä. Ilman talouskuria ja talousreformeja toivotaan talouskasvua-sitä ei tullut mistään. EU-maiden niiden yli -60% BKT :sta syövät julkiset taloudet eivät ole kestäviä. Ongelmat näkyvät nyt koko EU-alueella joka vaikuttaa myös suomen vientiteollisuuteen, viennin romahtamisena.
Ilmoita asiaton viesti