Kun tulo- ja finanssipolitiikka ovat epäonnistuneet !
”Itse aiheutettu velka ”
Kun tulo- ja finanssipolitiikka ovat epäonnistuneet, EU :n keskuspankki on katsonut mielekkääksi ottaa vastuun talouspolitiikasta ja jarruttaa inflaatiota sekä velkaantumista ulkomaille äärimmäisen kireällä rahapolitiikalla. Tämä toteutetaan pitämällä euron kurssi epärealistisen korkeana ja reaalikorkotaso huipussaan.
Perusongelmamme on pitkään ollut inflaation ohella ulkomainen velkaantuminen, joka johtuu liian pienestä ja kilpailukyvyltään heikosta avoimesta sektorista suhteessa talouden ulkomaiselta kilpailulta suojattuihin, tehottomiin osiin. Noudatettu talouspolitiikka (ylivahva euro , korkea korkotaso, löyhä finanssipolitiikka ja tuottavuuden kasvun ylittäneet palkkaratkaisut) on pitkään heikentänyt nimenomaan avoimen sektorin asemaa.”
”Teollisuudessa viime kuukausien miinukset ovat huolestuttavan pitkiä eikä käännettä ole näköpiirissä. Reaalitaloutemme on sukeltamassa vauhtia, joka hakee vertaistaan viimeaikaisesta taloushistoriasta 90-luvulla.
Tupo 2007, eli tulopoliittinen kokonaisratkaisu, vaikutti merkittävästi Suomen talouteen useilla tavoilla: Tupo 2007:n myötä palkat nousivat merkittävästi, mikä johti kustannuskilpailukyvyn heikkenemiseen. Tämä tarkoitti, että suomalaiset yritykset joutuivat maksamaan korkeampia palkkoja, vaikka tuottavuus ei ollut kasvanut vastaavasti palkankorotukset johtivat inflaation kiihtymiseen, mikä heikensi ostovoimaa ja lisäsi elinkustannuksia Vuoden 2008 finanssikriisi pahensi tilannetta entisestään. Korkeat palkkakustannukset yhdistettynä globaaliin talouskriisiin johtivat siihen, että Suomi ajautui taloudelliseen taantumaan Tupo 2007:n ja sitä seuranneen finanssikriisin vaikutukset näkyvät nyt pitkään Suomen taloudessa. Talouskasvu on hidasta, ja työttömyys pysynyt korkeana useita vuosia.
Asiat valaistuvat erittäin hitaasti päättäjille maailman muutostahti suljetusta taloudesta ja omasta valuutasta on luonut kokonaan toisenlaisen pelikentän. Poliitikot sekä työmarkkinainstituutiomme eivät ole pystyneet toteuttamaan muutoksia ennen kuin talous romahtaa lopullisesti, kuten Kreikassa.
Suomen hyvinvoinnista vastaavat ratkaisevalla tavalla vientiyrityksemme, jotka ovat muodostaneet noin 45% taloudestamme.
Kuitenkin nyt pieni ja syrjäinen Suomi ei ole kansainvälisesti kilpailukykyinen: Korkeat verot, liian iso julkinen sektori, toivottoman massiivisesti velkavetoinen talous, taloustodellisuudesta irronnut ja aggressiivinen ay-liike, 300 000 työtöntä ja onneton ikäpyramidi.
Tästä johtuen suuryrityksemme ovat jo pääosin lähteneet maasta ja suurimman osan uusista työpaikoista luova pk-sektori menee nyt perässä!
Nykymenolla Suomi on menossa täyttä vauhtia kohti selvitystilaa, ulkomaisten velkojien määräysvaltaan!
Työmarkkinainstituuttimme eivät ole yli kahdenkymmenen vuoden aikana sopeutuneet euron vaatimaan talouskuriin .
Nyt joudutaan kysymään, vastaavatko työmarkkinainstituutiomme ja käytännöt vaatimuksia, joita eurojäsenyys asettaa. Siihen ei voi vieläkään voi antaa myönteistä vastausta.
” Suomesta on tullut kaiketi EU -alueen kalleimpia maita ”
Tuskin voi puhua äärimmäisen tiukasta rahapolitiikasta, jos korko nostettiin hetkellisesti 4,5 prosenttiin (nyt 4,25%) ja määrällinen kevennyskin on vielä voimassa.
Reaalikorko on nyt poikkeuksellisesti hieman positiivinen.
Euro on vahvistunut dollariin nähden 1% tänä vuonna Ruotsin kruunuun 2%. Norjan kruunuun vahvistumista on tapahtunut 5%. Pidemmällä aikavälillä toki enemmän suhteessa pohjoismaisiin valuuttoihin. Sen sijaan dollariin nähden euro on heikentynyt 10 vuoden aikavälillä.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi on EU:n 27 jäsenmaan 18. velkaisin maa. Velan suhde bruttokansantuotteeseen on Eurostatin mukaan 73,8 prosenttia.
Eniten valtionvelkaa on Kreikalla, jossa prosenttiosuus suhteessa bruttokansantuotteeseen on 165,5 prosenttia. Seuraavina tulevat Italia 140,6 prosentilla, Ranska 111,9 prosentilla ja Espanja 109,8 prosentilla.
Koko EU-alueen velka-aste on 82,6 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Vuodesta 2008 lähtien on ihmetelty ja toivottu ihmettä. Ilman talouskuria ja talousreformeja toivotaan talouskasvua-sitä ei tullut mistään. EU-maiden niiden yli -60% BKT:sta syövät julkiset taloudet eivät ole kestäviä. Ongelmat näkyvät nyt koko Eu-alueella joka vaikuttaa myös suomen vientiteollisuuteen, viennin romahtamisena.
Ilmoita asiaton viesti
Tiukennusta sovelletaan laajasti myös alueilla, joilla ei ole edellytyksiä pysyä ostovoimassa (reaalielämän painavuuteen rakennetussa ympäristössä).
Talousalueen koko jos on suuri, ja löytyy eri vahvuisia toimijoita, ja jakoa valmiuksien puolesta… tällaiseen tilanteeseen on tosiaan mieltymistä siirtyä.
Kyse ei ole vain siitä, että olisi tietty asu, hyvin erilaisilla, kuten Soini on tuonut tätä esiin.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi on EU:n 27 jäsenmaan 18. velkaisin maa. Velan suhde bruttokansantuotteeseen on Eurostatin mukaan 73,8 prosenttia.
Eniten valtionvelkaa on Kreikalla, jossa prosenttiosuus suhteessa bruttokansantuotteeseen on 165,5 prosenttia. Seuraavina tulevat Italia 140,6 prosentilla, Ranska 111,9 prosentilla ja Espanja 109,8 prosentilla.
Koko EU-alueen velka-aste on 82,6 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Vuodesta 2008 lähtien on ihmetelty ja toivottu ihmettä. Ilman talouskuria ja talousreformeja toivotaan talouskasvua-sitä ei tullut mistään. EU-maiden niiden yli -60% BKT:sta syövät julkiset taloudet eivät ole kestäviä. Ongelmat näkyvät nyt koko Eu-alueella joka vaikuttaa myös suomen vientiteollisuuteen, viennin romahtamisena.
Ilmoita asiaton viesti