Miten ammattiyhdistysliikkeet ovat onnistuneet tuomaan hyvinvointia suomeen 2000-luvulla.
Miten ammattiyhdistysliikkeet ovat onnistuneet tuomaan hyvinvointia suomeen 2000-luvulla.
Ammattiyhdistysliike voi vaikuttaa talouteen monin tavoin. Tässä muutamia esimerkkejä:
-
Palkkaneuvottelut ja työehtosopimukset: Ay-liikkeen keskeinen tehtävä on neuvotella työehtosopimuksia työnantajien kanssa. Nämä sopimukset määrittävät palkat, työajat, lomaoikeudet ja muut työntekijöiden oikeudet. Sopimusten kautta vaikutetaan suoraan työvoimakustannuksiin ja yritysten toimintaedellytyksiin.
-
Työrauha ja lakot: Ay-liike voi järjestää lakkoja tai työtaistelutoimenpiteitä, mikä voi vaikuttaa yritysten toimintaan ja talouteen. Lakot voivat keskeyttää tuotannon, aiheuttaa taloudellisia menetyksiä ja vaikuttaa yritysten maineeseen.
-
Työhyvinvointi ja tuottavuus: Ay-liike pyrkii parantamaan työntekijöiden olosuhteita ja hyvinvointia. Tämä voi vaikuttaa suoraan työntekijöiden tuottavuuteen ja sitä kautta yritysten tulokseen.
-
Sosiaaliturva ja veropolitiikka: Ay-liike voi vaikuttaa yhteiskunnan sosiaaliturvaan ja veropolitiikkaan. Esimerkiksi vaatimukset paremmasta työttömyysturvasta tai progressiivisemmasta verotuksesta voivat vaikuttaa talouden tasapainoon.
On tärkeää huomata, että ay-liikkeen vaikutus talouteen voi olla monimutkainen ja riippuu monista tekijöistä, kuten poliittisesta ilmapiiristä, talouden tilasta ja työmarkkinoiden dynamiikasta.
………………………………………………………………………………………………………………………………………………..
Miten edelliset hallitukset sekä AY-liikkeet ovat onnistuneet tuomaan hyvinvointia suomeen.
Muut Pohjoismaat eivät ole rakentaneet hyvinvointiaan velanotolle, ei ainakaan valtion velanotolle. Meillä on hyvinvointivaltion menot mutta ei tuloja sen maksamiseen.
Hyvinvointivaltio ei toimi ilman pääomaa. Jatkuva velkaraha ja verotus eivät turvaa hyvinvointia Siksi hyvinvointivaltion palvelut ja etuudet rapautuvat. Lisäksi kun ei ole talouskasvua velkaraha liikkuu taskusta toiseen. Julkisen sektorin ( ostovoima )palkankorotukset jotka tehdään velkatalouteen lisäävät vaan valtion velkaa ja lisäävät perusturvan kestämättömälle pohjalle sekä entisestään lisäävät köyhyyttä sekä ruokajonoja.
Hyvinvointivaltio on rakennettu ajatukselle, että valtiot voivat ottaa velkaa rajattomasti ja käyttää tätä velkaa kansalaistensa etuuksiin. Tämä automatiikka on puolestaan perustunut siihen, että aika ajoin on tehty devalvaatio. Mutta EU:n yhteisen valuutta-alueen ja Euron perustamisen myötä devalvaation mahdollisuus lopullisesti ja peruuttamattomasti poistui.”
Olemme ylivelkaantunut kansantalous. Talous on polkenut paikoillaan 16 vuotta ja olemme jääneet kaikilla talouden mittareilla jälkeen verrokkimaistamme. Poliittisilta päättäjiltä on puuttunut oikea tilannekuva, politiikka on ollut edunvalvontaa, poukkoilevaa ja riitaista. Vanhat ideologiat estävät oikeiden päätösten tekemisen
Suomi on pieni kansantalous ja meidän yritysten kilpailukyky on heikko. Meillä on syrjäinen sijainti globaaleista markkinoista, olemme meriyhteyksien varassa, korkeat rahtikustannukset. Meillä on myös kylmä ilmasto, pitkät etäisyydet ja suuri energian tarve. Olemme tiukan sääntelyn ja kalliiden kustannusten maa, meillä on jäykät ja lakkoalttiit työmarkkinat, meillä on ankara ja moniportainen ja monimutkainen verojärjestelmä. Sekä talousosaamisesta loitonnut Ay-järjestöt.
Asiat valaistuvat erittäin hitaasti osalle päättäjille maailman muutostahti suljetusta taloudesta ja omasta valuutasta on luonut kokonaan toisenlaisen pelikentän. Poliitikot eivät pysty toteuttamaan muutoksia ennen kuin talous romahtaa lopullisesti, kuten Kreikassa.
Nyt joudutaan kysymään, vastaavatko työmarkkinainstituutiomme ja käytännöt vaatimuksia, joita eurojäsenyys asettaa aikana jolloin euroa ei voi devalvoida on tultu tilanteeseen että nyt hyvinvointivaltion palveluja on alettu purkamaan. Siihen ei voi vieläkään antaa myönteistä vastausta.
TÄSSÄ syy miksi Hallitus haluaa että lakko oikeutta rajataan velkaantuminen on uhka kansalliselle turvallisuudelle .Sekä lisääntyvälle syrjäytymiselle sekä väkivallan kierteelle mitä yhteiskunnassa tänä päivänä esiintyy- kaikki ei pysy mukana tässä ”hyvinvointi junassa ”
Perusturvan taso on jo niin korkea että velkarahalla sitä ei voi pitää nykyisellään yllä. Ennalta ehkäisevään työhön ei riitä enää rahaa, tämä näkyy nyt yhteiskunnassa.
Sisäinen devalvaatio,/palveluja purkamalla mitä nyt tehdään, ei lisää mitään, mutta se ottaa pois hyvinvointipalveluja tarvitsevilta. Siinä aina vähävaraiset kärsivät.
Lisäksi hallitus ei voi ulkoistaa päätäntä valtaa SAK/jäsenjärjestöille koska devalvaatioiden ollessa poissa pelistä työmarkkinainstituutiomme ei ole pystynyt niihin käytännön sopimuksiin sekä vaatimuksiin joita eurojäsenyys asettaa.
Yhteiskunta pyörii Euroilla , velkaa ei enää anneta ilman EU:n leikkauksen ehtoja :
Euroopan järjestelmäriskikomitea on julkistanut Suomelle antamansa suosituksen toimenpiteiksi asuntoluotonantoon liittyvien keskipitkän aikavälin riskien vähentämiseksi. Komitean Suomessa havaitsemia haavoittuvuuksia ovat erityisesti kotitalouksien suuri ja kasvanut velkaantuneisuus, taloyhtiölainojen nopea kasvu sekä asuntolainojen ehtojen höltyminen. Kotitalouksien lainavelat kasvoivat 0,2 miljardia euroa vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä ja olivat 173,9 miljardia euroa.
Velkaraha sekä rakennusteollisuus/kotitaloudet ovat olleet kotimaisen talouden veturina 16-vuotta aloittivat luisun ja sitä myötä alamäkeen lähtivät alihankintaketjut ja viimeisenä alkutuotteiden valmistajat.
Suomen talouden romahtaminen on kohtuullisen hyvin tajuttu muualla, mutta Suomen asuntomarkkinat ovat irrallaan realiteeteista. Kun ne romahtavat niin vasta sitten asioiden laita valkenee myös suomalaisille.
Vuonna 2023 asetettiin konkurssiin lähes neljännes enemmän yrityksiä kuin vuotta aiemmin. Tammi–joulukuussa 2023 asetettiin konkurssiin 2 715 yritystä. Vuonna 2022 vastaava luku oli 2 189, joten konkurssien määrä kasvoi 23,90 prosenttia viime vuoteen verrattuna.
Olemme ylivelkaantunut valtio ,sisäinen devalvaatio olisi pitänyt tehdä vuosia sitten. Nyt sama miten leikataan se vaikuttaa eri alojen tuotantoketjuihin ja markkinoihin jotka ovat rakentaneet tuotanto kustannukset omien yrityksien taseeseen.
Jatkuvan kasvun paine on viime vuosikymmeninä muuttanut työmaailmaa voimakkaasti. Yhä vähemmällä henkilökunnalla pitäisi saavuttaa yhä kovempia tuloksia Olemme velkaantumisen oravanpyörässä johon ulospääsyä ei ole näkyvissä.
Talouden faktat ja rajat tulee aina esille, kun velaksi eletään näin on aina käynyt .Mistä löytyy se kotimainen raha/pääoma, koska nykyrakenteella velkaannumme yhä enempi, ja ongelmat syventyy.
Koska ongelmamme on yrityssektorilla tapahtunut työn tuottavuuden romahdus 2010-luvun alussa.
Nahkealta näyttää horisonttiin asti, ja kauas horisontin taaksekin.
Olemme eläneet:
Ikään kuin olettaen, että ”hyvät päivät” palaisivat (happy days are here again -tyyliin) on otettu syömävelkaa, niin yksilö kuin yhteisötasollakin. On eletty oraitten päälle. Oraitten, joita ei ole edes kylvetty..
”Faktan määrittely”
Faktaa on viiva jossa totuus mahtuu 1 cm. Kun faktaa käsittelee eri asiantuntijat puolueet sekä AY-järjestöt muuttuu fakta joka onkin jo 100 cm. Jokainen tarkastelee faktaa eri näkökulmista ja intresseistä. Muodostuu fakta joka ei vastaa enää todellista faktaa vaan se on erilaisia mielipiteitä erilaisten ihmisten näkökantoja sekä mielipiteitä.
Ilmoita asiaton viesti
Ay-liikkeen kärkihankkeena pitää nyt olla kivikautisen TES-systeemin romuttaminen ja siirtyminen reaalitalouden piiriin.
Suomi on nyt Björn Wahroosin mukaan konkurssin partaalla!
Ay-liike ajaa härskisti vain hyväosaisten työssäkäyvien asiaa, mutta sen prioriteetiksi pitää nyt ottaa niiden 300 000 toverin työllistäminen, jotka se on traagisella ja moraalittomalla tavalla hylänneet työttömyyskurjuuteen.
Lähtökohdaksi pitää ottaa vientivetoinen paikallinen sopiminen ja pk-sektorin tukeminen, sillä se luo 85% uusista työpaikoista.
Vain näin voimme pelastaa Suomien vuosikymmenten itse-aiheutetusta ideologisesta pysähtyneisyydestä, joka on nyt ajamassa isänmaamme konkurssiin ja ulkomaisten velkojien holhoukseen!
Suomi on nyt syrjäinen, kilpailukyvytön, lakkoileva, hirmuverottava, sotaa käyvä ja kasvukyvytön maa, jonka sosialisitinen talouskokeilu on nyt myös meillä epäonnistunut.
Ei ihme, että Suomen suuryritykset ovat jo kauan sitten ”evakuoituneet” maasta, 67 000 parasta pk-yritystä on mennyt perässä ja todelliset osaajat ”ostetaan” ulkomaille.
Suomi tarvitsee nyt kipeästi täydellisen veropolitiikan ja työvoimalainsäädännön täysremontin ja julkisen sektorin saneerauksen niin, että Suomesta tulee taas globaalisti kilpailukykyinen maa, jossa on houkuttelevaa ottaa riskiä, investoida, työllistää ja tehdä lapsia.
Kaikkien pitää nyt puhaltaa ”Talvisodan hengessä” samaan hiileen, sillä vahva talous on välttämätön takaamaan hyvinvointimme ja turvallisuutemme jatkumisen!
Pitää muistaa, että globaalitalouden raju murros etenee vääjäämättömän kovaa vauhtia ja Suomen on PAKKO mukautua siihen!
Kysymys: Onko Suomi jo menetetty tapaus?
Seppo Korppoo, pk-yrittäjä, 30+ vuotta 24/7 viemässä suomalaista tekniikkaa armottomille globaalimarkkinoille
PS. Joku on voinut huomata senkin, että Viron ”veroparatiisi” ajaa kohta Suomenkin elintason edelle…
Ilmoita asiaton viesti
Suomi on EU:n 27 jäsenmaan 18. velkaisin maa. Velan suhde bruttokansantuotteeseen on Eurostatin mukaan 73,8 prosenttia.
Eniten valtionvelkaa on Kreikalla, jossa prosenttiosuus suhteessa bruttokansantuotteeseen on 165,5 prosenttia. Seuraavina tulevat Italia 140,6 prosentilla, Ranska 111,9 % BKT:stä prosentilla ja Espanja 109,8 prosentilla.
Koko EU-alueen velka-aste on 82,6 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Vuodesta 2008 lähtien on ihmetelty ja toivottu ihmettä. Ilman talouskuria ja talousreformeja toivotaan talouskasvua-sitä ei tullut mistään. EU-maiden niiden yli -60% BKT:sta syövät julkiset taloudet eivät ole kestäviä. Ongelmat näkyvät nyt koko Eu-alueella joka vaikuttaa myös suomen vientiteollisuuteen, viennin romahtamisena.
Nyt EU on kummallisessa tilanteessa. Jäsenmaat ja niiden hallitukset ja kansalaiset kannattavat eurovaluuttaa, mutta eivät ole valmiita yhteisvaluutan vaatimaan talouskuriin.
Kilpailukyvyn merkitys kävi erityisen selväksi, kun jämähdimme Tupo 2007 sekä 2008 finanssikriisin jälkeen talouden ”menetettyyn vuosikymmeneen”. Yhtenä keskeisistä syistä oli kustannuskilpailukyvyn romahdus: palkat nousivat, vaikka tuottavuus ei olisi antanut sille katetta.
Ero muihin Eu :n Pohjoismaihin on syntynyt vuoden 2008 jälkeen, jolloin Suomen julkinen talous on joka vuosi ollut alijäämäinen
Velkaa on otettu sekä elvytetty 2008 alkaen yli 100 miljardilla, siitä huolimatta BKT ei ole kasvanut – velka kyllä.
Velkaa on jo yli 150 miljardia, pelkästään siis valtiolla. Kuntien ja hyvinvointialueiden velat tulevat tämän kaiken päälle. Lisäksi olemme EU:n finanssipoliittisella, tarkkailunalla jossa EU määrää meidän euron arvon.
SUOMI ylitti viime vuonna EU:n finanssipolitiikan säännöissä määritellyn 60 prosentin velkarajan, kertoo EU:n komissio. Rajan ylittivät myös Italia ja Ranska.
Nämä maat rikkoivat EU:n velkasääntöä, jonka mukaan julkista velkaa on pienennettävä viiden prosentin vuositahtia siltä osin, kun jäsenmaan julkinen velka ylittää velkarajan.
Velkaraja ylittyi myös useissa muissa maissa, mutta näissä noudatettiin velan vähentämissääntöä.
EU:n tavoitteen mukaan julkisen velan ei .pitäisi ylittää 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mutta käytännössä useat maat ovat luistaneet säännöstä vuosien ajan. Suomi joutuu ottamaan uutta velkaa 2024 11.5 miljardia mutta joutuu sopeuttamaan taloutta vuosittain viiden prosentin vuosivauhtia. Joudumme vuosia elämään velkayhteiskunnassa. Tämä ei ole valjennut kaikille politiikoille sekä AY- liikkeen päättäjille velka ei ole mikään automaatio. ilman maksukykyä ei voida pitää nykyisen kaltaista elintasoa terveyden hoitoa sekä elintasoa.
Ilmoita asiaton viesti
Euomi on itsepäisten jääräpäiden maa. hevillä ei muuteta valittua mielipidettä ja ajattelua.
Sen vuoksi luonnollinen päätös aikakudelle on täydellinen konkurssi ja hyvinvointiyhteiskunnan romahtaminen.
Tuhkasta nousee Suomi taas uuteen kukoistukseen kuin oraat keväällä. Ensin on vain vanha multa käännettävä ja muokattava ennen uuden kasvun kylvämistä.
Näin Suomi pääsee kehittyvien maiden joukkoon kauas hyvinvointivaltioiden alapuolelle.
Ilmoita asiaton viesti
Velkaantunut valtio yhdistää Suomea ja Italiaa. Eroa taasen tulee siitä että toisin kuin Italiassa, Suomessa myös kotitaloudet ovat köyhiä, Suomi on maksumiehenä elpymispaketissa ja Suomi ei ole ”too big to fall”. Melkeimpä toivon että hallitus kaatuisi ja valtaa nousisi taas vasemmisto, niin se tervehdyttävä romahdus tulisi nopeammin. No, onneksi laajalla virkamieskunnallamme menee hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
Joillakin ennustuksislla ja toiveilla on tapana toteutua.
Samasta syystä minäkin toivon vasemmiston ja Ay liikkeen valtaan pääsyä. Romahdus seuraa nopeammin ja perusteellisemmin.
Ilmoita asiaton viesti
Hytönen ja Komulainen, joudutte pettymään, vasemmisto ja Ay-liike ei ehdi päästä valtaan talouttamme romahtamaan, Orpon hallitus on sen jo tehnyt, velkaa ennätysmäärä, työttömyys nousussa samoin konkurssien määrä, köyhyys lisäntymään päin jne. jne.
Ilmoita asiaton viesti
Tulet Arto vielä hämmästymään siitä kuinka perusteellisesti Suomi voi romahtaa ja alemmas kuin luullaan.
Ehdimme kaikki vielä nauttimaan syvästä muutoksesta ja köyhyydestä rahojen loputtua eikä kukaan uskalla enää antaa uutta lainaa Suomen Valtiolle.
Ilmoita asiaton viesti
Kunhan nyt ensin saataisiin vasemmisto ja ay-liike pois vallasta.
Niin asiat alkaisivat korjaantua paljon nopeammin kuin nyt.
Valtaa, ja todellista valtaa on median syytämä vasemmistopropagnada ja ay-liikkeen harrastama poliittinen lakkoilu. Poliittinen lakkoilu jolla ay-liike pyrkii syrjäyttämään demokratian ja kansan valitseman eduskunnan.
Ole nyt Arto, sosialistiksi, kuitenkin sen verran rehellinen että myönnät että työttömyyden lisääntyminen johtuu suurelta osin korkojen noususta joka pysäytti asuntorakentamisen. Samoin vaikeuttaa valtion taloutta lähes + 3 miljardilla vuositasolla.
Ilmoita asiaton viesti
Paljon on oikeata asiaa tässä kirjoituksessa ja kommenteissa, minä olen jo kauan kiinnittänyt huomiota siihen että Suomi nimisessä valtiossa oikeaa yrittämistä ei enää ole.
On kysymys rahan jakamisesta yrityksille eli eräänlaisesta sosialismista.
Pitäneekö se niin olla kun koko toimeentulo perustuu kulutukseen ?
Mitä mielikuvituksempaa keksitään että saadaan tukia ja avustuksia, esimerkiksi yhteiskunta rahoittaa yritystä joka saa ideat kuulemma suoraan taivaasta.
Sitten vielä ihmetellään kun konkursseja tulee, niiden syitä olisi ehkä hyvä tutkia tarkemmin.
Omavaraisuuttakin olisi hyvä tarkastella.
Onhan selvää että oikea yrittäminen on nyky Suomessa lähes mahdotonta, se kun työ tai idea on niin moninkertaisesti muutettava rahaksi että voi maksaa kaikki poliitikkojen keksimät verot ja maksut eikä se riitäkään kun niin paljon pitää vielä ottaa velkaa.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sak-n-eloranta-maaseudun-tulevaisuudelle-palkankorotuksiin-on-varaa/8990926?fbclid=IwY2xjawEsK5xleHRuA2FlbQIxMQABHfZwmV8lpxHUOdmjMwc_yB4hEc1Yvb6XNUYuoOiyDFbAmwPnw27pXokBEQ_aem_ORdwifXidRJxSO5cq87dhQ#gs.dp65ov
Seuraukset 2000-luvulla.
Suomi on EU:n 27 jäsenmaan 18. velkaisin maa. Velan suhde bruttokansantuotteeseen on Eurostatin mukaan 73,8 prosenttia.
Eniten valtionvelkaa on Kreikalla, jossa prosenttiosuus suhteessa bruttokansantuotteeseen on 165,5 prosenttia. Seuraavina tulevat Italia 140,6 prosentilla, Ranska 111,9 prosentilla ja Espanja 109,8 prosentilla.
Koko EU-alueen velka-aste on 82,6 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Ilmoita asiaton viesti
Historian tuntemus auttaa hahmottamaan tilanteen.
Muut Pohjoismaat eivät ole rakentaneet hyvinvointiaan velanotolle, ei ainakaan valtion velanotolle.
Suomi on maailman mittakaavassa lilliputtikokokoinen vientivetoinen talous. Taloustieteilijöiden keskuudessa on pitkään vallinnut yhteisymmärrys että kaikkien suomalaisten palkankorotusvara määrittyy lopulta sitä kautta, pärjääkö taloutemme kokonaisuutena ja erityisesti menestymmekö maailmanmarkkinoilla korkean osaamisen tuotteilla. Vientimenestys ja talouskasvu mahdollistavat lopulta myös muiden alojen palkankorotukset. Kaikkien toive ja tavoite on tietenkin se , että palkkoja voitaisiin nostaa. Talouskasvuahan tavoitellaan sen vuoksi , että elintaso kasvaisi ja kaikista voitaisiin pitää huolta.
ERIKOINEN IDÄNKAUPPA.
“Kauppa” tarkoittaa normaalisti sitä, että ostaja maksaa tavaran tai palvelun rahalla. Suomi ja Neuvostoliitto eivät käyneet kauppaa sanan tavanomaisessa merkityksessä, vaan niiden välinen kauppa oli vaihtokauppaa.
Suomi vei itään teollisuustuotteita, jotka Neuvostoliitto maksoi öljyllä ja maakaasulla. 1980-luvun puolivälissä itänaapuri oli meille tärkeä kauppakumppani. Sen osuus ulkomaankaupasta oli 20-25 prosenttia.
Sitä paitsi venäläiset maksoivat vientitavaroista hyvin, keskimäärin kymmenisen prosenttia enemmän kuin läntiset ostajat. Se taas merkitsi sitä, että öljy oli halpaa.
Suomen talous ja hyvinvointi nousi Venäjän vaihtokaupan ansiosta halpaa energiaa saatiin.
Suomessa käytettiin termiä “idänkauppa” Venäjän ja Neuvostoliiton kanssa käydystä kaupankäynnistä. Erityisesti sotienjälkeisen ajan bilateraalikauppaa Neuvostoliiton kanssa kutsuttiin idänkaupaksi, mutta termi viittaa myös autonomian ajan kauppasuhteisiin ja jopa Ruotsin vallan aikaiseen kauppaan1. Autonomian ajan alussa Venäjä oli Suomen tärkein vientimarkkina, kunnes Iso-Britannia ohitti sen 1800-luvun jälkipuoliskolla. Suomen itsenäistyttyä kaupankäynti Neuvostoliittoon oli aluksi pientä, mutta sotakorvaukset muuttivat tilanteen täysin. Niistä alkoi laajamittainen Suomen ja Neuvostoliiton välinen talousyhteistyö, joka perustui viisivuotisiin runkosopimuksiin. Tämä kauppa vaikutti merkittävästi Suomen talouskasvuun ja kansalaisten vaurastumiseen1. Vuonna 1964 Neuvostoliiton osuus Suomen kokonaistuonnista oli 14,3 % ja kokonaisviennistä 15,9 %1. Keskinäisen kaupan laajentamista hankaloitti se, että Suomen oli vaikea löytää Neuvostoliitosta sopivia tuontituotteita. Idänkaupalla oli myös laaja poliittinen ulottuvuus Suomessa, ja se vaikutti poliittisiin urakehityksiin1. Presidentti Urho Kekkosella ja hänen suhteillaan Neuvostoliiton korkeimpaan johtoon oli merkittävä rooli idänkaupassa. Näin Suomen ja Neuvostoliiton välinen talousyhteistyö vaikutti monin tavoin maan historiaan ja talouteen
KÖYHÄ SUOMI EI PYSTYNYT TARJOAMAAN TYÖPAIKKOJA
.
Suuri muuttoliike Suomesta Ruotsiin tapahtui 1960-luvulla, jolloin työn ja paremman elintason toivossa Suomesta tehtiin noin 198 000 muuttoa (vuodet 1961–1970). Siirtolaisuus kohdistui Ruotsin suuriin teollisuuskeskuksiin, eritoten autoteollisuudesta eläville paikkakunnille Vuoden 1945 jälkeen on Suomesta muuttanut Ruotsiin runsaat puoli miljoonaa ihmistä. Vilkkaimmillaan muuttoliike oli 1960-luvun puolivälistä 1970-luvun puoliväliin. Muuttoliikkeen ehdottomat huippuvuodet olivat 1969 ja 1970, jolloin muuttajia oli vuosittain noin 40 000 1960-luvun lopussa
Venäjän halvan energian myötä saatiin saatiin suomen talous polkaistua käyntiin. Tällä saatiin kansantalous nousuun ja muuttoliike Ruotsiin estettyä.
Tämän myötä Suomeen tuli teollisuutta ,rakennus ja alihankintaketjuja sekä vaateteollisuutta joka työllisti naisia.
Sekä 1960 luvun alussa tuli suomeen ammattikoulut tekniset koulut jatkumoa tuli korkeakoulut sekä yliopistot. Tämä tieto, osaaminen pelasti suomen talouden. Nokia oli jo tuolloin 1990-luvulla maailmanlaajuisestikin merkittävä valmistaja ja sen tuotokset olivat hallitsevassa asemassa kun puhuttiin muotoilutrendeistä matkapuhelimissa.
EK on antanut tunnusta 1970 -1990 luvun AY- liikkeen toiminnasta. Suomen talous nousi 1960-70 -luvulta alkaen : Venäjän tavaran vaihtokaupan vuoksi halpaa energiaa saatiin vaihtokaupalla.
SAK/alakohtaiset työehtosopimukset piti huolen että ostovoimaa tuli laajasti myös palkansaajille-silloin oli kansantaloudessa jaettavaa joka hyödytti myös muita yrittäjiä joita syntyi kun palkansaajat saivat ostovoimaa jotka taas pystyivät palkansaajia työllistämään . Kaikki hyötyivät alakohtaisista työsopimuksista joka toi ostovoimaa sekä uusia yrityksiä. Alipalkkaus ei hyödytä ketään se tukahduttaa talouden kasvun. Palkkojen /sopimuksien pitää sopeutua euroon kulloinkin taloudellisessa ajassa silloin kaikki hyötyvät ja yritykset pystyvät työllistämään huonoinakin aikoina.
Voi sanoa että suomessa 1960 – 1990 oli palkansaajan näkökulmasta parasta elintason aikaa. Rahan arvo ja ostovoimaan osalta.
Nokia oli jo 1990-luvulla maailmanlaajuisestikin merkittävä valmistaja ja sen tuotokset olivat hallitsevassa asemassa kun puhuttiin muotoilutrendeistä matkapuhelimissa. Nokia alkoi tekemään suorakaiteen muotoisista puhelimistaan pienempiä, ensimmäinen käteen sopiva luuri oli Nokia 1011, joka oli edelleen melko suurikokoinen. Se oli kuitenkin ensimmäinen massatuotannossa valmistettu GSM-puhelin. Sen jälkeen tulivat 2010 ja Nokia 2110, joista etenkin jälkimmäinen oli iso hitti. Puhelimiin tuli upeita vaihtokuoria, kuten vaikkapa puujäljitelmä-kuosiset kuoret, jotka suorastaan vietiin käsistä.
NOKIAN ENSIMMÄINEN KOSKETUSNÄYTTÖPUHELIN
Nokialla oli ensimmäinen kosketusnäyttöpuhelin jo vuonna 2004, sen nimi oli 7710. Tuohon maailman aikaan kosketusnäyttä oli niin uusi ja innovatiivinen juttu, että se sai aikaan ihmettelyä teknologiasivustojen arvosteluissa. Käyttäjien ajateltiin olevan jonkinlaisia pioneereja, jotka haluavat rehvastella sillä tiedolla, että ovat ensimmäisiä kosketusnäyttöpuhelimien käyttäjiä.
Puhelimen näyttö sai hyviä arvostelua, vaikka itse puhelimen kokoa arvosteltiinkin. Mobiilipelejä pelaavien keskuudessa 7110 nousikin suosikkiluuriksi. Kuitenkin nykypuhelimiin verrattuna näyttö oli varsin heikkolaatuinen ja muistiakin ainoastaan 90 megatavua, tämän toki pystyi muistikortin avulla kasvattamaan 2 gigatavuun.
Käyttöjärjestelmä oli melko kankea sekä epävarma. Pari vuotta myöhemmin Apple toi markkinoille uuden kosketusnäytöllisen iPhone puhelimensa ja se nautti heti suurta suosiota. Apple puhelimen historia onkin ihan omaa luokkaansa.
7110 puhelimen parissa oli tehty muutenkin pioneerityötä, sillä mukana tuli muistikortille tallennettu musiikkialbumi. Myös ensimmäiset mobiiliuutispalvelut olivat jo tuloillaan. Jostain syystä Nokian johtokunnassa päädyttiin muuttamaan yhtiön strategista suuntaa ja tähän kehityssuuntaan ei enää uhrattu resursseja. Kuten puhelimen historia osoittaa, tämä osoittautui myöhemmin isoksi virheeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen itsenäistyttyä kauppa Neuvostoliiton kanssa oli tarkoituksellisesti pientä koska emme halunneet tulla riippuvaisiksi neuvostokaupasta. Mikä olikin hyvä asia talvisodan alettua.
Samaa mieltä että 1960-1990 oli voimakasta kasvun aikaa, mutta ei enää loppupuolella neuvostokaupan takia vaan EEC:n vapaakaupan takia.
Alkupuolella NL ei ostanut meiltä muusta syystä kuin että länsi ei myynyt. Esim. länsi ei suostunut myymään laivoja NL:oon.
2000-luvun huonous johtuu siitä että talous vuotaa ulkomaille. Ihan joka puolelta. Työmiehet vie ansiot Viroon, matkailijat kuluttaa rahansa ulkomailla, tavarat ostetaan suoraan verkkokaupoista jopa Kiinasta saakka. Sijoittaminenkin tehdään ulkomaille.
Suomalainen teollisuus joutuu kilpailemaan ihan eri tavalla ulkomaisten kanssa ja ay-liike ei tee siitä ainakaan helpompaa.
Ilmoita asiaton viesti
Jatkoa :NOKIA veti Suomen ylös 90-luvun lamasta: 2000-luvun alussa Nokia toimitti 40 prosenttia maailman matkapuhelimista. Samalla Suomi nousi Nokian matkapuhelinten myötä koko maailman tietoisuuteen.
Suomen rajojen sisäpuolella Nokian vaikutus talouteen oli vielä mahtavampi. Nokian talous kattoi neljänneksen koko Suomen taloudesta vuosina 1998–2007. Nokiaa pidetään edelleen taloudellisena ihmeenä.
Suomen rajojen sisäpuolella Nokian vaikutus talouteen oli vielä mahtavampi. Nokian talous kattoi neljänneksen koko Suomen taloudesta vuosina 1998–2007. Nokiaa pidetään edelleen taloudellisena ihmeenä.
Liittokierroksella Tupo 2007 liitot lähtivät kilpailemaan toistensa kanssa palkkojen nimelliskorotuksista, vaikka seurauksena olisi inflaation karkaaminen. Tällä kertaa työmarkkinapoliittisesti täysin impotentti hallitus vielä antoi inflatorisella finanssipolitiikallaan lentävän lähdön palkkainflaatiolle eikä kukaan huolehtinut kansantalouden kokonaisuuden edusta.
Velkaantuminen alkoi Tupon Jyrki Kataisen vaalikiimasta 2007( Sari sairaanhoitaja) palkkaratkaisuista. Suomi alkoi velkaantua noin 10 miljardin vuosivauhtia. Kaikki halusivat päästä Nokian osingoille, mutta Nokia alkoi jo hiipua.
Ilmoita asiaton viesti
Aika reippaasti on meitä kansalaisia onnistuttu huijaamaan. Media jätti kertomatta, kuinka lainattu hyvinvointi ei ylläpidä hyvinvointivaltiota kovinkaan kauan. Nyt kun totuus alkaa tulla näkyviin,åei rohkeus riitä kuin pään panemiseen pensaaseen.
Ilmoita asiaton viesti
”Nokian menestys loi aikoinaan valheellisen kuvan meidän kilpailukyvystä.” Nokian menestys antoi sellaisen harhakuvan, että meillä on varaa kaikkeen. Rakennettiin sen kokoinen julkinen sektori, johon meillä ei ikinä tulevaisuudessa tule olemaan varaa.
Ongelmamme on yrityssektorilla tapahtunut työn tuottavuuden romahdus 2010-luvun alussa.
—————————————————————————————————
Faktaa on viiva jossa totuus mahtuu 1 cm. Kun faktaa käsittelee eri asiantuntijat puolueet sekä AY-järjestöt muuttuu fakta joka onkin jo 100 cm. Jokainen tarkastelee faktaa eri näkökulmista ja intresseistä. Muodostuu fakta joka ei vastaa enää todellista faktaa vaan se on erilaisia mielipiteitä erilaisten ihmisten näkökantoja sekä mielipiteitä.
Ilmoita asiaton viesti
SUOMEN MALLI- sekä TUPON virheet 2000-luvulla.
Kun pullon henki on päästetty karkuun, vetoaminen malttiin ja vastuuseen kaikuu kuuroille korville. Sellaista on markkinatalous.
Saavutetut edut lisäävät työmotivaatiota, mutta niiden kiristäminen voi mennä ikävällä tavalla tunteisiin. Vakiintunut käytäntö sitoo työnantajaa, mutta oikeuskäytännön tulisi noudatella maalaisjärkeä myös työntekijän suuntaan.
Suomessa 2007- 2009 jälkeen on epäonnistuttu pahasti. Suomen talous on ollut 16-vuotta alijäämäinen.
Nokia veti Suomen ylös 90-luvun lamasta. 2000-luvun alussa Nokia toimitti 40 prosenttia maailman matkapuhelimista. Samalla Suomi nousi Nokian matkapuhelinten myötä koko maailman tietoisuuteen.
Suomen rajojen sisäpuolella Nokian vaikutus talouteen oli vielä mahtavampi. Nokian talous kattoi neljänneksen koko Suomen taloudesta vuosina 1998–2007. Nokiaa pidetään edelleen taloudellisena ihmeenä.
Liittokierroksella Tupo 2007 liitot lähtivät kilpailemaan toistensa kanssa palkkojen nimelliskorotuksista, vaikka seurauksena olisi inflaation karkaaminen. Tällä kertaa työmarkkinapoliittisesti täysin impotentti hallitus vielä antoi inflatorisella finanssipolitiikallaan lentävän lähdön palkkainflaatiolle eikä kukaan huolehtinut kansantalouden kokonaisuuden edusta.
Velkaantuminen alkoi Tupon Jyrki Kataisen vaalikiimasta 2007( Sari sairaanhoitaja) palkkaratkaisuista. Suomi alkoi velkaantua noin 10 miljardin vuosivauhtia. Kaikki halusivat päästä Nokian osingoille, mutta Nokia alkoi jo hiipua.
”Nokian tuotekehittely-yksikön insinööreillä oli esittää Nokia Oy:n johdolle toimivan kosketusnäyttöpuhelimen prototyyppi jo siinä vaiheessa, kun Apple vasta pohti matkapuhelinbisnekseen siirtymistä, eikä Korean niemimaalla tai Kiinassa tainnut vielä olla edes kännyköitäkään. Nokian johto oli sitä mieltä, ettei moisille härpäkkeille ole kysyntää ja kielsi prototyypin edelleen kehittämisen .Kyseinen päätös maksoi tulevaisuudessa kymmeniä, ellei satoja miljardeja euroja ja on osoittautunut maailmanhistorian yhdeksi typerimmistä ratkaisuista.”
”Rinne silloisena ay-pomona pitää vuonna 2007 tehtyä palkkaratkaisua virheellisenä. Palkkoja korotettiin reippaasti kahden vuoden aikana peräkkäin samaan aikaan, kun bruttokansantuote sukelsi”
”Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Alexander Stubb ja hänen puoluejohtajakollegansa Antti Rinne (sd.) ja Juha Sipilä (kesk.) olivat 4.2.2015 EVA:n pääministeritentissä yhtä mieltä siitä, että palkkoja korotettiin vuonna 2007 liikaa.”
Vuoden 2007 tulosta ei tullutkaan valtion talouteen. Jaettiin etukäteen palkankorotuksia, joilla jo ennestään meni työelämässä hyvin. ( kuntasektori)
Monet taloustieteilijät ovat yhtä mieltä siihen syy 2007 Tupolla oli suomen velkaantumiseen.
Suomen talous on ollut 16-vuotta alijäämäinen.
Ilmoita asiaton viesti