”Suomi on maailman mittakaavassa lilliputtikokokoinen vientivetoinen talous. Taloustieteilijöiden keskuudessa on pitkään vallinnut yhteisymmärrys että kaikkien suomalaisten palkankorotusvara määrittyy lopulta sitä kautta, pärjääkö taloutemme kokonaisuutena ja erityisesti menestymmekö maailmanmarkkinoilla korkean osaamisen tuotteilla. Vientimenestys ja talouskasvu mahdollistavat lopulta myös muiden alojen palkankorotukset. Kaikkien toive ja tavoite on tietenkin se , että palkkoja voitaisiin nostaa. Talouskasvuahan tavoitellaan sen vuoksi , että elintaso kasvaisi ja kaikista voitaisiin pitää huolta.
Suomi on viimeinen maa Pohjolassa, jossa sitä ei pidetä itsestään selvänä lähtökohtana. Paradoksi on, että Suomi tarvitsee kaikista Pohjoismaista tällaista normia kaikkein eniten. Meillä ei ole valuuttakurssia, joka voisi systemaattisesti toimia puskurina, jos nimelliset kustannuksemme nousevat muita maita enemmän. Me olemme suoraan tekemisissä muiden euromaiden kanssa, ilman valuuttakurssipuskuria, ja siksi meidän on pidettävä huoli siitä, että kustannustasomme (tuottavuuskasvulla normeerattuna) nousee samassa tahdissa muun euroalueen kanssa.”
Kun tulo- ja finanssipolitiikka ovat epäonnistuneet, EU : n keskuspankki on katsonut ottaa ohjakset talouspolitiikasta ja jarruttaa inflaatiota sekä velkaantumista äärimmäisen kireällä rahapolitiikalla. Tämä toteutetaan pitämällä euron kurssi epärealistisen korkeana ja reaalikorkotaso huipussaan.
Perusongelmamme on pitkään ollut inflaation ohella velkaantuminen. Noudatettu talouspolitiikka (ylivahva euro , korkea korkotaso, löyhä finanssipolitiikka ja tuottavuuden kasvun ylittäneet palkkaratkaisut) on pitkään heikentänyt nimenomaan julkisen sektorin asemaa sekä velkaantumista.
Suomen markka devalvoitiin useita kertoja sen historian aikana. Täsmällistä lukua voi olla vaikea määrittää, koska devalvaatiot johtuivat usein monista taloudellisista ja poliittisista tekijöistä. Tässä kuitenkin muutamia merkittäviä devalvaatiotapahtumia:
1949: Tämä oli ensimmäinen devalvaatio toisen maailmansodan jälkeen, jolloin markkaa devalvoitiin 30 %.
1957: Devalvaatio oli 28 %, vastauksena inflaatioon ja taloudellisiin haasteisiin.
. Kansalaisille tuntuu tärkeintä olevan se, että matkustettaessa Euroopassa ei tarvitse vaihtaa useinkaan valuuttaa. Palkansaajilla on tärkeintä pitää kiinni saavutetuista eduista vaikka kansakunta sen seurauksena romahtaisi. Suomi otti euron käyttöön uudenvuoden juhlahumussa 2002 suomessa paukkui pakkanen ja kaupoissa sai maksaa kahdella eri rahalla. Ongelmana on ollut se, miten on voitu vastata Suomea koetteleviin talouden erityisongelmiin. Suomi on kärsinyt 2000-luvulla Nokian romahduksesta, paperiteollisuuden näivettymisestä ja Venäjän-viennin vaikeuksista. Ongelmien seurauksena oli ”menetetty vuosikymmen”, eli hitaan talouskasvun aika. Osa yritysjohtajista suhtautui euroon etukäteen nyreästi. He eivät luottaneet siihen, että devalvaatioiden ollessa poissa pelistä ammattiyhdistysliike joustaisi, jos talous hyytyy..
20.10.2023
RUOTSALAINEN emeritusprofessori Lars Calmfors arvosteli lauantain Helsingin Sanomissa Suomen eurolinjaa.
Calmfors oli sitä mieltä, että Suomen toipuminen Nokian romahduksesta ja paperiteollisuuden alakulosta vei kauan, koska Suomella ei ollut joustokeinona omaa valuuttaa ja rahapolitiikkaa, ja sen takia Suomen valtio velkaantui paljon.
Devalvointia olen itse pitänyt palkkarauhamenetelmänä: AY-johtajat voivat röyhistää rintaansa, kun palkat ovat kohonneet ja vientijohtajat ovat tyytyväisiä, kun vienti vetää.
Mummon markan kaiho on tunneasia, nostalgiaa ja kansallismielisyyttä.
Maailmassa on 20 maata, joilla on euro käytössä. Osaavatko ne elää eurossa ja miksi Suomi sitten ei osaa.
Jos Suomessa ei osata sopeuttaa palkkatasoa siihen miten maalla menee taloudellisesti, muuten kuin liuttamalla valuutan arvoa, tai devalvoimalla, niin se ei ole Euron vika, vaan vika on siinä ettei Suomessa osata tehdä sitä.
Tanska on Suomelle lähin verrokkimaa, joka ei ole euromaa, mutta sitonut oman valuuttansa euron arvoon. Siis käytännössä euromaa. Miksi Tanskalla ei ole samoja vaikeuksia palkkatason määrittelyssä suhteessa maan talouden tilaan ja tuotannon tehokkuuteen, niin että palkat voidaan maksaa ja valtion menot hoitaa, ilman velanottoa.
Jos Suomessa haaveillaan mummon markkaan paluusta ja liukuvasta valuutasta ja markan devalvaatioimisesta se on virheellistä politiikkaa.
Oikeaa politiikkaa on tehdä työmarkkinoilla sellaisia uudistuksia jotka sopeuttavat palkkatason vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen.
Se voisi tapahtua vaikka niin että jos vienti ei vedä tavalla joka turvaa vientiteollisuudesta elävien tomeentulon, palkkoja fiilataan automaattisesti, yleisesti, eikä vain vientiteollisuuden palkkoja, enisin prosentilla, jos se ei auta, sitten fiilataan palkoista toinen prosentti jne. niin pitkään että vienti alkaa vetämään ja auttaa Suomen taloudelliseen nousuun, jolloin voidaan tehdä vastaavia taloustilanteesta johtuvia yleiskorotuksia palkkoihin.
Miksi näin ei voitaisi tehdä, kun kerran korkojakin voidaan nostaa ja laskea neljännesprosenttia kerralla, taloudellisen tilanteen mukaan.
Turha verrata Tanskaa, kaasuntuottajamaata, Suomeen.
Joillakin mailla on kallisarvoista energiaa ihan myyntiin saakka.
Suomi haikailee takaisin markka-aikoja.
– Nokia on tuulen viemää.
– Puunjalostuteollisuus ongelmissa.
– Laivanrakentajat lähes työttömiä.
Ei hyvin mene, mutta menkööt niin kauan, kuin luottoluokittajilta saadaan AA:an arvostukset.
Juu, totta. Tarkoitin lähinnä sitä että Tanskassa on näitä isoja firmoja eri aloilla paljon. Toki sijainti vaikuttaa siihenkin. Norjassakin näitä varustamoja piisaa. Tuossa nyt yksi esimerkki, tilasi 12 uutta laivaa kerralla https://www.hoeghautoliners.com/news/the-future-is-here-the-world-s-largest-and-most-environmentally-friendly-car-carrier-in-the Mua nyt asian tiimoilta lähinnä kiinnostaa se, miksi muissa Pohjoismaissa kannattaa kaikenlainen toiminta, alkaen Tidaholmin tulitikkutehtaasta? Suomessa kun kuulemma ei kannata oikein mikään.
Eikä 20 muulla euromaalla ole sitä mahdollisuutta, eikä Tanskallakaan.
Parempi oloisi ettei jokainen maa sähläile oman valuuttansa kanssa miten itse haluaa, ei myöskään Ruotsi.
Kun Ruotsin valuutta laskee, niin kaikkien euromaiden ja Tanskan valuuttojen arvot, siis Tanskan kruunun ja euron arvot nousevat Ruotsin kruunuun nähden, ei niin toivotulla tavalla.
Parempi siis olisi näiden 21 muun maan osalta ettei Ruotsi ruuvailisi valuuttansa arvoa tilanteiden mukaisesti, kun kerran muutkaan eivät voi niin tehdä.
Ja mitä siitä tulisi jos 21 eurovaluuttaa ja euron arvoon sidottua valuutta muuttaisivat oman valuuttansa arvoa miten sattuu? Siitä tulisi sellainen vaikutus ettei kukaan oikein uskalla ostaa tai myydä, kun ei tiedetä mikä on tavaran arvo sillä hetkellä kun se tulee maksuun.
Miten ajattelit, että Ruotsi ”säätää” kruunun arvoa?
Taitaa kuitenkin olla niin markkinavoimat säätää kruunun arvoa. Toki jos Riksbanken laskee korkoa ja puskee lisää kruunuja liikenteeseen, on todennäköistä, että kruunu heikkenee. Seurauksena on kuitenkin inflaation kasvu ja korkoja on pakko nostaa. Eli tällainen housuihin kusemisefektihän tämä on.
Devalvaatiot olivat sitä kuuluisaa pakkasella housuihin kusemista, hetken lämmittää. Devalvaatiot antoivat mennä yli sieltä mistä aita on matalin, devalvaatiolla parannettiin kilpailukykyä, kun devalvaation sijasta olisi pitänyt panostaa uusiin innovaatioihin, nostaa jo valmistettavien tuotteiden jalostusastetta kilpailukykyisimmiksi, devalvaatio antoi mahdollisuuden laiminlyödä nämä ja matka bulkkituotteita tuottavaksi maaksi kiihtyi.
”…kun devalvaation sijasta olisi pitänyt panostaa uusiin innovaatioihin, nostaa jo valmistettavien tuotteiden jalostusastetta kilpailukykyisimmiksi…”
Miksi näin ei tehty, vaikka aivan selvä ratkaisuhan tuo olisi?
Olisiko se johtanut taas entistä suurempiin palkankorotuksiin. Sodan jälkeinen devalvaatiohistoria viittaa juuri tuohon, eikä viimeiset 15 vuotta muuta kuvaa. Ei ole ollut malttia eikä taitoa vaurastua.
Sellua ja kartonkia,maitojauhetta ja siemenperunoita.
Koskahan aletaan viemään vetyä ym nykyajan tuotteita?.
Ai niin unohtu,haaveissa vainko oot mun!.
Riki Sorsa ja kalastajan laulu:Saattaa,tää unta olla saattaa,mut tuuli toivon tuo taas ja hiileen taas puhaltaa….
Palkkainflaatio on vaikuttanut Suomen talouteen monin tavoin. Yksi merkittävä vaikutus on ollut ostovoiman heikkeneminen Kun palkat nousevat, kuluttajat saavat enemmän rahaa käytettävässään, mutta jos samalla hintataso nousee, heidän ostovoimansa ei välttämättä parane. Tämä voi hidastaa taloudellista kasvua, sillä kulutus ei lisäänny yhtä nopeasti kuin odotettiin.
Toinen merkittävä vaikutus on ollut työmarkkinoiden joustavuus Korkeampi hintataso ja inflaatio voivat lisätä työntekijöiden odotuksia palkkakorotuksista, mikä voi johtaa työmarkkinoiden jännitteisiin ja mahdollisiin työtaisteluihin.
Lisäksi palkkainflaatio voi vaikuttaa yritysten kustannuksiin Korkeampi hintataso ja inflaatio voivat nostaa raaka-aineiden ja palveluiden hintoja, mikä lisää yritysten toimintakustannuksia ja voi heikentää niiden kilpailukykyä ulkomaalaisilla markkinoilla,
Kuten nyt on tapahtunut olemme euron vankina kun ei voida devalvoida niin joudutaan leikkaamaan
Julkisen sektorin palkkainflaatio on vaikuttanut suomen nykyiseen velkaantumiseen.
Palkkainflaatio on vaikuttanut Suomen talouteen monin tavoin. Yksi merkittävä vaikutus on ollut ostovoiman heikkeneminen Kun palkat nousevat, kuluttajat saavat enemmän rahaa käytettävässään, mutta jos samalla hintataso nousee, heidän ostovoimansa ei välttämättä parane. Tämä voi hidastaa taloudellista kasvua, sillä kulutus ei lisäänny yhtä nopeasti kuin odotettiin.
Toinen merkittävä vaikutus on ollut työmarkkinoiden joustavuus Korkeampi hintataso ja inflaatio voivat lisätä työntekijöiden odotuksia palkkakorotuksista, mikä voi johtaa työmarkkinoiden jännitteisiin ja mahdollisiin työtaisteluihin.
Lisäksi palkkainflaatio voi vaikuttaa yritysten kustannuksiin Korkeampi hintataso ja inflaatio voivat nostaa raaka-aineiden ja palveluiden hintoja, mikä lisää yritysten toimintakustannuksia ja voi heikentää niiden kilpailukykyä ulkomaalaisilla markkinoilla,
Kuten nyt on tapahtunut olemme euron vankina kun ei voida devalvoida niin joudutaan leikkaamaan.
Juuri ennen maailmantalouden romahdusta ja taantumaa Suomessa tehtiin TUPO 2007 9–12 prosentin palkankorotukset ja julkisesta sektorista tuli sopimuskierroksen palkkajohtaja. Vallitsevan käsityksen mukaan ne heikensivät vientiteollisuuden kilpailukykyä kohtalokkaasti finanssikriisin kynnyksellä.
Seurasi talouden menetetty vuosikymmen, jonka jälkiä vieläkin parsitaan.
Sama globalisaatio hävitti matalapalkkatöitä. Yhä useampi uhkasi jäädä pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Tässä maisemassa tupo-sopiminen alkoi näyttää järjestelmältä, joka jakaa hyvinvointia vain onnekkaille julkisen alan työpaikkansa säilyttäneille valtion siunatessa työmarkkinaherrojen keskinäiset sopimukset.
”Kolmikantasopimista pidettiin kansanvallanvastaisena ja yhteiskunnan vahvimpien epädemokraattisena koneistona, jossa työmarkkinajärjestöt päättävät yhteiskunnan vähäosaisten asemasta. ” ( kelan tukiloukkujen korotuksista )
Suomessa 73,3 % julkisen talouden osuus BKT :sta tulee myös pian johtamaan talousromahdukseen. Tämä ei ole selkeästi valjennut suomen päättäjille eikä Ay-liikkeelle. Kuitenkin maan hallitus on vastuussa taloudesta.
Ero muihin Eu :n Pohjoismaihin on syntynyt vuoden 2008 jälkeen, jolloin Suomen julkinen talous on joka vuosi ollut alijäämäinen
Pohjoismaat jakautuvat yhä selvemmin kolmeen kastiin, ja Suomi on näistä kasteista kehnoimmassa BKT :sta 73,3, Ruotsi 32.9, Tanska 29.8 , (BKT, bruttokansantuote, markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos.)
elvytetty 2008 alkaen yli 100 miljardilla, siitä huolimatta BKT ei ole kasvanut – velka kyllä.
Velkaa on jo yli 150 miljardia, pelkästään siis valtiolla. Kuntien ja hyvinvointialueiden velat tulevat tämän kaiken päälle. Olemme myös tätä menoa pian EU:n finanssipoliittisella tarkkailuluokalle
Devalvointia olen itse pitänyt palkkarauhamenetelmänä: AY-johtajat voivat röyhistää rintaansa, kun palkat ovat kohonneet ja vientijohtajat ovat tyytyväisiä, kun vienti vetää.
Ilmoita asiaton viesti
Jokainen devalvaatio on merkki talouspolitiikan epäonnistumisesta. Suomi ei siis osannut elää markan kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Kellutus on ratkaisu!
Ilmoita asiaton viesti
Mummon markan kaiho on tunneasia, nostalgiaa ja kansallismielisyyttä.
Maailmassa on 20 maata, joilla on euro käytössä. Osaavatko ne elää eurossa ja miksi Suomi sitten ei osaa.
Jos Suomessa ei osata sopeuttaa palkkatasoa siihen miten maalla menee taloudellisesti, muuten kuin liuttamalla valuutan arvoa, tai devalvoimalla, niin se ei ole Euron vika, vaan vika on siinä ettei Suomessa osata tehdä sitä.
Tanska on Suomelle lähin verrokkimaa, joka ei ole euromaa, mutta sitonut oman valuuttansa euron arvoon. Siis käytännössä euromaa. Miksi Tanskalla ei ole samoja vaikeuksia palkkatason määrittelyssä suhteessa maan talouden tilaan ja tuotannon tehokkuuteen, niin että palkat voidaan maksaa ja valtion menot hoitaa, ilman velanottoa.
Jos Suomessa haaveillaan mummon markkaan paluusta ja liukuvasta valuutasta ja markan devalvaatioimisesta se on virheellistä politiikkaa.
Oikeaa politiikkaa on tehdä työmarkkinoilla sellaisia uudistuksia jotka sopeuttavat palkkatason vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen.
Se voisi tapahtua vaikka niin että jos vienti ei vedä tavalla joka turvaa vientiteollisuudesta elävien tomeentulon, palkkoja fiilataan automaattisesti, yleisesti, eikä vain vientiteollisuuden palkkoja, enisin prosentilla, jos se ei auta, sitten fiilataan palkoista toinen prosentti jne. niin pitkään että vienti alkaa vetämään ja auttaa Suomen taloudelliseen nousuun, jolloin voidaan tehdä vastaavia taloustilanteesta johtuvia yleiskorotuksia palkkoihin.
Miksi näin ei voitaisi tehdä, kun kerran korkojakin voidaan nostaa ja laskea neljännesprosenttia kerralla, taloudellisen tilanteen mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Turha verrata Tanskaa, kaasuntuottajamaata, Suomeen.
Joillakin mailla on kallisarvoista energiaa ihan myyntiin saakka.
Suomi haikailee takaisin markka-aikoja.
– Nokia on tuulen viemää.
– Puunjalostuteollisuus ongelmissa.
– Laivanrakentajat lähes työttömiä.
Ei hyvin mene, mutta menkööt niin kauan, kuin luottoluokittajilta saadaan AA:an arvostukset.
Ilmoita asiaton viesti
Kuinka olennainen osa Tanskan taloutta on kaasun tuotanto? Terveydenhoitoklusteri Novo Nordiskin johdolla vetää Tanskan taloutta.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan siellä myös Maersk varustamo. https://fi.wikipedia.org/wiki/Maersk_Line
Ilmoita asiaton viesti
Juu on, mutta
Novo Nordisk liikevoitto 127 mrd. DKK (ennuste 2024)
Maersk liikevoitto 28 mrd. DKK (ennuste 2024)
Novo Nordiskin rooli Tanskan taloudessa on samaa luokkaa kuin Nokian rooli Suomen taloudessa ennen vuotta 2007.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, totta. Tarkoitin lähinnä sitä että Tanskassa on näitä isoja firmoja eri aloilla paljon. Toki sijainti vaikuttaa siihenkin. Norjassakin näitä varustamoja piisaa. Tuossa nyt yksi esimerkki, tilasi 12 uutta laivaa kerralla https://www.hoeghautoliners.com/news/the-future-is-here-the-world-s-largest-and-most-environmentally-friendly-car-carrier-in-the Mua nyt asian tiimoilta lähinnä kiinnostaa se, miksi muissa Pohjoismaissa kannattaa kaikenlainen toiminta, alkaen Tidaholmin tulitikkutehtaasta? Suomessa kun kuulemma ei kannata oikein mikään.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsi kruunussaan saa säätää sen arvoa tarpeen mukaan, mutta Suomella eurossa sitä mahdollisuutta ei ole
Ilmoita asiaton viesti
”Suomella eurossa sitä mahdollisuutta ei ole.”
Eikä 20 muulla euromaalla ole sitä mahdollisuutta, eikä Tanskallakaan.
Parempi oloisi ettei jokainen maa sähläile oman valuuttansa kanssa miten itse haluaa, ei myöskään Ruotsi.
Kun Ruotsin valuutta laskee, niin kaikkien euromaiden ja Tanskan valuuttojen arvot, siis Tanskan kruunun ja euron arvot nousevat Ruotsin kruunuun nähden, ei niin toivotulla tavalla.
Parempi siis olisi näiden 21 muun maan osalta ettei Ruotsi ruuvailisi valuuttansa arvoa tilanteiden mukaisesti, kun kerran muutkaan eivät voi niin tehdä.
Ja mitä siitä tulisi jos 21 eurovaluuttaa ja euron arvoon sidottua valuutta muuttaisivat oman valuuttansa arvoa miten sattuu? Siitä tulisi sellainen vaikutus ettei kukaan oikein uskalla ostaa tai myydä, kun ei tiedetä mikä on tavaran arvo sillä hetkellä kun se tulee maksuun.
Ilmoita asiaton viesti
Ne 20 muuta euromaata on itämeren eteläpuolella ja näin ollen kiinteästi yhteydessä toisiinsa ihan maalla kulkien.
Ilmoita asiaton viesti
Miten ajattelit, että Ruotsi ”säätää” kruunun arvoa?
Taitaa kuitenkin olla niin markkinavoimat säätää kruunun arvoa. Toki jos Riksbanken laskee korkoa ja puskee lisää kruunuja liikenteeseen, on todennäköistä, että kruunu heikkenee. Seurauksena on kuitenkin inflaation kasvu ja korkoja on pakko nostaa. Eli tällainen housuihin kusemisefektihän tämä on.
Ilmoita asiaton viesti
Devalvaatiot olivat sitä kuuluisaa pakkasella housuihin kusemista, hetken lämmittää. Devalvaatiot antoivat mennä yli sieltä mistä aita on matalin, devalvaatiolla parannettiin kilpailukykyä, kun devalvaation sijasta olisi pitänyt panostaa uusiin innovaatioihin, nostaa jo valmistettavien tuotteiden jalostusastetta kilpailukykyisimmiksi, devalvaatio antoi mahdollisuuden laiminlyödä nämä ja matka bulkkituotteita tuottavaksi maaksi kiihtyi.
Ilmoita asiaton viesti
”…kun devalvaation sijasta olisi pitänyt panostaa uusiin innovaatioihin, nostaa jo valmistettavien tuotteiden jalostusastetta kilpailukykyisimmiksi…”
Miksi näin ei tehty, vaikka aivan selvä ratkaisuhan tuo olisi?
Olisiko se johtanut taas entistä suurempiin palkankorotuksiin. Sodan jälkeinen devalvaatiohistoria viittaa juuri tuohon, eikä viimeiset 15 vuotta muuta kuvaa. Ei ole ollut malttia eikä taitoa vaurastua.
Ilmoita asiaton viesti
Sellua ja kartonkia,maitojauhetta ja siemenperunoita.
Koskahan aletaan viemään vetyä ym nykyajan tuotteita?.
Ai niin unohtu,haaveissa vainko oot mun!.
Riki Sorsa ja kalastajan laulu:Saattaa,tää unta olla saattaa,mut tuuli toivon tuo taas ja hiileen taas puhaltaa….
Ilmoita asiaton viesti
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jairipalonen/historian-tuntemus-hahmottaa-nykytilannetta/
Ilmoita asiaton viesti
Palkkainflaatio on vaikuttanut Suomen talouteen monin tavoin. Yksi merkittävä vaikutus on ollut ostovoiman heikkeneminen Kun palkat nousevat, kuluttajat saavat enemmän rahaa käytettävässään, mutta jos samalla hintataso nousee, heidän ostovoimansa ei välttämättä parane. Tämä voi hidastaa taloudellista kasvua, sillä kulutus ei lisäänny yhtä nopeasti kuin odotettiin.
Toinen merkittävä vaikutus on ollut työmarkkinoiden joustavuus Korkeampi hintataso ja inflaatio voivat lisätä työntekijöiden odotuksia palkkakorotuksista, mikä voi johtaa työmarkkinoiden jännitteisiin ja mahdollisiin työtaisteluihin.
Lisäksi palkkainflaatio voi vaikuttaa yritysten kustannuksiin Korkeampi hintataso ja inflaatio voivat nostaa raaka-aineiden ja palveluiden hintoja, mikä lisää yritysten toimintakustannuksia ja voi heikentää niiden kilpailukykyä ulkomaalaisilla markkinoilla,
Kuten nyt on tapahtunut olemme euron vankina kun ei voida devalvoida niin joudutaan leikkaamaan
Ilmoita asiaton viesti
Elintasosi on velkaa: Nokian vaikutus suomen talouteen
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jairipalonen/elintasosi-on-velkaa-kierre-alkoi-vuoden-2007-palkkaratkaisusta-seka-nokian-romahduksesta/
Ilmoita asiaton viesti
Julkisen sektorin palkkainflaatio on vaikuttanut suomen nykyiseen velkaantumiseen.
Palkkainflaatio on vaikuttanut Suomen talouteen monin tavoin. Yksi merkittävä vaikutus on ollut ostovoiman heikkeneminen Kun palkat nousevat, kuluttajat saavat enemmän rahaa käytettävässään, mutta jos samalla hintataso nousee, heidän ostovoimansa ei välttämättä parane. Tämä voi hidastaa taloudellista kasvua, sillä kulutus ei lisäänny yhtä nopeasti kuin odotettiin.
Toinen merkittävä vaikutus on ollut työmarkkinoiden joustavuus Korkeampi hintataso ja inflaatio voivat lisätä työntekijöiden odotuksia palkkakorotuksista, mikä voi johtaa työmarkkinoiden jännitteisiin ja mahdollisiin työtaisteluihin.
Lisäksi palkkainflaatio voi vaikuttaa yritysten kustannuksiin Korkeampi hintataso ja inflaatio voivat nostaa raaka-aineiden ja palveluiden hintoja, mikä lisää yritysten toimintakustannuksia ja voi heikentää niiden kilpailukykyä ulkomaalaisilla markkinoilla,
Kuten nyt on tapahtunut olemme euron vankina kun ei voida devalvoida niin joudutaan leikkaamaan.
Juuri ennen maailmantalouden romahdusta ja taantumaa Suomessa tehtiin TUPO 2007 9–12 prosentin palkankorotukset ja julkisesta sektorista tuli sopimuskierroksen palkkajohtaja. Vallitsevan käsityksen mukaan ne heikensivät vientiteollisuuden kilpailukykyä kohtalokkaasti finanssikriisin kynnyksellä.
Seurasi talouden menetetty vuosikymmen, jonka jälkiä vieläkin parsitaan.
Sama globalisaatio hävitti matalapalkkatöitä. Yhä useampi uhkasi jäädä pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Tässä maisemassa tupo-sopiminen alkoi näyttää järjestelmältä, joka jakaa hyvinvointia vain onnekkaille julkisen alan työpaikkansa säilyttäneille valtion siunatessa työmarkkinaherrojen keskinäiset sopimukset.
”Kolmikantasopimista pidettiin kansanvallanvastaisena ja yhteiskunnan vahvimpien epädemokraattisena koneistona, jossa työmarkkinajärjestöt päättävät yhteiskunnan vähäosaisten asemasta. ” ( kelan tukiloukkujen korotuksista )
Suomessa 73,3 % julkisen talouden osuus BKT :sta tulee myös pian johtamaan talousromahdukseen. Tämä ei ole selkeästi valjennut suomen päättäjille eikä Ay-liikkeelle. Kuitenkin maan hallitus on vastuussa taloudesta.
Ero muihin Eu :n Pohjoismaihin on syntynyt vuoden 2008 jälkeen, jolloin Suomen julkinen talous on joka vuosi ollut alijäämäinen
Pohjoismaat jakautuvat yhä selvemmin kolmeen kastiin, ja Suomi on näistä kasteista kehnoimmassa BKT :sta 73,3, Ruotsi 32.9, Tanska 29.8 , (BKT, bruttokansantuote, markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos.)
elvytetty 2008 alkaen yli 100 miljardilla, siitä huolimatta BKT ei ole kasvanut – velka kyllä.
Velkaa on jo yli 150 miljardia, pelkästään siis valtiolla. Kuntien ja hyvinvointialueiden velat tulevat tämän kaiken päälle. Olemme myös tätä menoa pian EU:n finanssipoliittisella tarkkailuluokalle
Ilmoita asiaton viesti