Ruotsi otti käyttöön palkkamallin, johon siirtymiselle olisi ollut Suomessa paljon vahvemmat perusteet !

Suomen itse aiheutettu velka 16 vuotta eikä loppua näy.
Julkisen sektorin palkkainflaatio on vaikuttanut suomen nykyiseen velkaantumiseen.
Nokian romahdus vaikutti merkittävästi Suomen talouteen,  tupo 2007 sekä  erityisesti finanssi- ja eurokriisin aikana vuonna 2008. Nokian menetettyä asemansa maailman suurimpana puhelinvalmistajana, Suomen talous kärsi merkittävästä tuotannosta ja työpaikoista.

Bruttokansantuote laski 7,8 prosenttia vuonna 2009. Tämä on suurin vuositason pudotus nykyisissä vuodesta 1975 alkavissa aikasarjoissa. 1990-luvun lamassa suurin bruttokansantuotteen supistuminen osui vuodelle 1991, jolloin volyymi pieneni 6,0 prosenttia. Historiallisista aikasarjoistakin vastaavanlaista bruttokansantuotteen romahdusta etsittäessä on palattava aina vuoteen 1918 asti.

Viime vuosien aikana julkisen sektorin palkat ovat vaikuttaneet merkittävästi Suomen talouteen. Esimerkiksi vuonna 2023  valtion menot kasvoivat noin 8 %, ja tämä kasvu johti suureen osaan julkisen sektorin palkkoihin, julkiseen velkaan ja sosiaaliturvaan liittyviin menoihin. Tämä lisäsi valtion velkaa ja vaikutti koko maan taloudelliseen tilanteeseen .Tämä on erityisen merkittävää, kun otetaan huomioon myös muut taloudelliset haasteet, kuten väestön ikääntyminen ja talouden rakenteelliset muutokset.
Yhteiskunnan näkökulmasta mittavat palkankorotukset voivat pahentaa inflaatiota entisestään. Tästä voi seurata talouteen negatiivinen kierre. ( esim. tupo 2007 sekä tupo 2022 vaikuttivat valtion sekä hyvinvointialueitten alijäämään. Köyhä velkainen suomi ei näitä ole ilman velanottoa sekä leikkauksia pystynyt maksamaan.
Keneltäkään ei ole jäänyt huomaamatta, että hinnat ovat nousseet viime vuosina huimasti miten inflaatio on laukannut.
Korkeat vuokrat ja pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista tuottavat asunnottomuutta. Elämän eri kriisitilanteet, kuten ero, sairastuminen, työttömäksi joutuminen tai puolison kuolema ovat tilanteita, joissa tulotaso muuttuu yllättäen.
Pienituloisella pelivaraa on vain vähän ja maksamattomat vuokrat johtavat usein asunnon menettämiseen ja luottotiedottomana asunnon saanti on vaikeaa. Häätöjen määrä on noussut vuonna 2024 tammi-kesäkuun aikana viidenneksellä edellisvuoteen verrattuna.”
Suomessa on eläkeläisiä/perheitä/yksinhuoltajia/työttömiä köyhyysloukussa koska heidän ostovoimansa ei nouse suhteessa palkansaajiin vaan heidän ostovoimansa heikkenee.
Vuonna 2021 Suomessa arvioitiin, että noin 894 000 ihmistä, eli noin 16,3 % koko väestöstä, elivät vaarassa köyhyydestä tai sosiaalisen syrjäytymisen riskissä Tämä luku on kasvanut 117 000 ihmisen verran vuodelta.
Palkkainflaatio  on nostanut vuokrat pilviin Inflaatio ja korkojen nousu ovat vaikuttaneet merkittävästi asuntojen hintoihin Suomessa. Kun kuluttajahinnat nousevat, myös vuokrat nousevat yleensä mukana, koska vuokrahuolien kustannukset, kuten lämmitys, vesi ja energia, nouseva .ym. kiinteistöihin kohdistuvat kustannukset
Tämä on vaikuttanut asuntojen hintoihin. Palkkainflaatio ja korkojen nousu ovat yhdessä nostaneet asumiskustannuksia, mikä heijastuu erityisesti kaupungeissa. Kun palkat nousevat, myös kiinteistöjen hinnat ja vuokrat kipuavat ylös. Tämä voi tehdä asuntojen hankkimisesta vaikeampaa, erityisesti nuorille ja ensiasunnon ostajille sekä rakentajille.
Tämä  on myös vaikuttanut velkojen korkoon :Vuonna 2021 Suomen asuntolainojen keskikorko oli noin 0,76 % marraskuussa.
Vuonna 2023 Suomen asuntolainojen keskiverto viitekorko nousi merkittävästi1. Elokuun alussa 2023 yleisin asuntolainan viitekorko, 12 kk:n euribor, oli 4,076%, kun se oli vuotta aiemmin vain 1,249%. Tämä nousu johti asuntolainojen korotuksiin, mikä vaikutti asuntomarkkinoihin ja kotitalouksien taloudelliseen tilanteeseen.
Yhteiskunnan näkökulmasta mittavat palkankorotukset voivat pahentaa inflaatiota entisestään. Tästä voi seurata talouteen negatiivinen kierre. ( esim. tupo 2007 sekä tupo 2022 vaikuttivat valtion sekä hyvinvointialueitten alijäämään. Köyhä velkainen suomi ei näitä ole ilman velanottoa sekä leikkauksia pysty maksamaan.
Valtio sekä kunnat ovat joutuneet turvautumaan velanottoon joka vuosi viimeisien vuosien aikana .Kuntatalouden tunnusluvut on tavalliselle kuntalaiselle ja jopa luottamushenkilöille vaikea ymmärtää. Ratkaisevassa osassa miten saada talouden rattaat oikeaan suuntaan pyörimään.
Jatkuvassa velkataloudessa ainoaksi keinoksi jatkuvan velan hillitsemiseksi olisi aika jarruttaa, julkisen sektorin palkkainflaatiota sekä hallinnon yhä paisuvia kustannuksia, investointitien tarkkaa suunnittelua.
Samalla tämä on pudottanut kuluttajat kuoppaan, jonka vertaisia ei Suomen historiassa ole monia. Hinnat ovat nousseet, palkat eivät ole pysyneet perässä.
Vuonna 2023 palkan ostovoima oli alimmillaan 15 vuoteen, kun ostovoima laski kolmatta vuotta perätysten.
Jos asia sanotaan toisin, viime vuonna suomalaiset saivat rahallaan ostettua vähemmän ruokaa, sähköä ja vaatteita kuin viiteentoista vuoteen.
Meillä  on taustalla 2010-luvun menetetty vuosikymmen, siksi kahdeksan prosentin pudotus vie neljätoista vuotta takapakkia.
Asiat valaistuvat erittäin hitaasti päättäjille maailman muutostahti suljetusta taloudesta ja omasta valuutasta on luonut kokonaan toisenlaisen pelikentän. Poliitikot eikä työmarkkinajärjestöt ole pystyneet toteuttamaan muutoksia ennen kuin talous romahtaa lopullisesti, kuten Kreikassa.
Suomalaiset ammattiyhdistysjohtajat vakuuttavat vuodesta toiseen tekevänsä töitä palkansaajan ostovoiman hyväksi. Lopputulos on vielä huonompi kuin Ruotsissa ennen uuden palkkamallin käyttöönottoa. Vuonna 2023 suomalaisenpalkansaajan nettopalkan ostovoima oli alimmillaan 15 vuoteen.
Siinä  missä Suomen vienti on polkenut paikallaan tai jopa taantunut viimeisten 15 vuoden aikana, Ruotsi on pystynyt selvästi kasvattamaan vientiään. Se on mahdollistanut muun kansantalouden kasvun ja kaikkien palkansaajien reaaliansioiden nousun. Lopulta ero näkyy myös valtion velkaantumistahdissa.
Ruotsi otti käyttöön palkkamallin, johon siirtymiselle olisi ollut Suomessa paljon vahvemmat perusteet. Kun menetetyn kilpailukyvyn palauttaminen devalvaatiolla sulkeutui peruuttamattomasti pois, työmarkkinoiden sopimusjärjestelmän olisi pitänyt uudistua vastaamaan radikaalisti muuttuneita olosuhteita.
Muutos jäi meillä tekemättä. Lähes kolme vuosikymmentä on kulunut ja Suomen mallin luominen on yhä pahasti kesken.
.
Nahkealta näyttää horisonttiin asti, ja kauas horisontin taaksekin.
Olemme eläneet:
Ikään kuin olettaen, että ”hyvät päivät” palaisivat (happy days are here again -tyyliin) on otettu syömävelkaa, niin yksilö kuin yhteisötasollakin. On eletty oraitten päälle. Oraitten, joita ei ole edes kylvetty.

 

JairiPalonen
Sitoutumaton Kokkola

Työura yksityinen sektori ay-aktiivina sekä luottamusmiehenä
Eläkeläinen 76 v kiinnostus yhteiskunnalliset asiat, liikunta harrastukset kalastus, marjastus sekä vapaaehtoistyö lähinnä ADHD/perheitten sekä nuorten ehkäisemistyössä.
2000-luvulla ADHD-liiton ray:n rahoittaman projektin puheenjohtajana kolme vuotta .
Vaikka tieto ja totuus voivat lisätä tuskaa, ennen kuin niitä oppii käsittelemään, ovat ne kuitenkin oikeudenmukaisen yhteiskunnan kehittymisen kannalta välttämättömyys ja samoin ainoa todellisen mielenterveyden lähde.
"mottoni älä ulkoista omaa ajatteluasi oman ajattelun ulkopuolelle "

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu