Suomen itsehankittu ongelma: 15 vuotta velanottoa, eikä jarrua ollenkaan
Rahaa jaettu enemmän kuin sitä on ollut.
Suomen talous ei ole kasvanut 15 vuoteen. Suomalaisen ostovoima on nyt samalla tasolla kuin 2008 suomen talous on sakannut ja sakkaa jatkossakin.
Suomalaisten palkansaajien on nyt syytä toivoa talouskasvun selvää vauhdittumista ja inflaation pysymistä kurissa, jotta elintason nousun menetetty 15 vuotta saadaan taitettua.
Siinä joitakin otsikoita Suomen kansantaloudesta ja sen tilasta parin viime vuosikymmenen aikana.
Talous ei ole kasvanut, mutta Suomi on jatkanut rahaa ja palveluita ikään kuin talous olisi koko ajan kasvanut. Palveluita on kehitetty, laajennettu, lisätty, otettu lisää ”tarjottimelle”. Tulonsiirtoja on kehitetty, laajennettu, lisätty, otettu lisää ”tarjottimelle”.
Rahaa ja rahanarvoisia toimintoja jaettu enemmän kuin rahaa on ollut.
Kivaa, kivaa mutta paha juttu.
Mitä oikein on tehty?
On toimittu suhteellisesti ja absoluuttisesti ottaen typeryyksiä.
Miten tuonkaltainen typeryyksien tekeminen on ollut mahdollista?
On toimittu typerästi, koska olemme typeriä. Lisäksi olemme lyhytnäköisiä ja laumasieluja. Lisäksi tällainen vastuuttomuus kuuluu poliittisen toiminnan logiikkaan. On kivampi antaa kuin ottaa. On kivampi luvata kuin kertoa ”mitä pitää tehdä”. Olemme eläneet kollektiivisen harhan vallassa.
Eräänlaista huippua tässä kollektiivisessa harhassa edustaa se, melko laajaksi osoittautunut tahto, että tätä samaa suuntausta pitää jatkaa.
Miksi ekonomistit eivät ole nousseet barrikadeille? Ovatko hekin olleet sokeita?
On korkea aika esittää kontrafaktuaalinen kysymys.
Se kuuluu: Miten olisi pitänyt tehdä?
Tähän on helppo vastata: Olisi pitänyt elää käytettävissä olevien varojen mukaisesti.
Velaksi eläminen ei ole hyvä tapa elää. Suomen kansantalouden näkymät eivät ole olleet hyvät. Tiedossa on jo pitkään ollut:
Huoltosuhteen heikkeneminen (demografia),
Kansainvälisen markkina-aseman ja kilpailuedellytysten heikkeneminen (globalisaatio, vaihdannan ilmiöt) ja
Mukavuusavusteisen yhteiskunnallisen järjestelmän omatoimisuutta suhteellisesti alentavat efektit ja omavastuisuuden ohentunut läsnäolo sosiaalisessa puhunnassa ja käytännössä.
Lisätyistä tuotannontekijöistä (velkaraha) huolimatta BKT ei ole kasvanut.
Nahkealta näyttää horisonttiin asti, ja kauas horisontin taaksekin.
Olemme eläneet:
Ikään kuin olettaen, että ”hyvät päivät” palaisivat (happy days are here again -tyyliin) on otettu syömävelkaa, niin yksilö kuin yhteisötasollakin. On eletty oraitten päälle. Oraitten, joita ei ole edes kylvetty.
SEURAUKSET
Kun tulo- ja finanssipolitiikka ovat epäonnistuneet, Eu : n keskuspankki on katsonut ottaa vastuun talouspolitiikasta ja jarruttaa inflaatiota sekä velkaantumista ulkomaille äärimmäisen kireällä rahapolitiikalla. Tämä toteutetaan pitämällä euron kurssi epärealistisen korkeana ja reaalikorkotaso huipussaan.
Perusongelmamme on pitkään ollut inflaation ohella velkaantuminen. Noudatettu talouspolitiikka (ylivahva euro , korkea korkotaso, löyhä finanssipolitiikka ja tuottavuuden kasvun ylittäneet palkkaratkaisut) on pitkään heikentänyt nimenomaan julkisen sektorin asemaa sekä velkaantumista.
Yhteiskunta pyörii Euroilla.
Euroopan järjestelmäriskikomitea on julkistanut Suomelle antamansa suosituksen toimenpiteiksi asuntoluotonantoon liittyvien keskipitkän aikavälin riskien vähentämiseksi. Komitean Suomessa havaitsemia haavoittuvuuksia ovat erityisesti kotitalouksien suuri ja kasvanut velkaantuneisuus, taloyhtiölainojen nopea kasvu sekä asuntolainojen ehtojen höltyminen. Kotitalouksien lainavelat kasvoivat 0,2 miljardia euroa vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä ja olivat 173,9 miljardia euroa.
Velkaraha sekä rakennusteollisuus/kotitaloudet ovat olleet kotimaisen talouden veturina 16-vuotta aloittivat luisun ja sitä myötä alamäkeen lähtivät alihankintaketjut ja viimeisenä alkutuotteiden valmistajat.
Suomen talouden romahtaminen on kohtuullisen hyvin tajuttu muualla, mutta Suomen asuntomarkkinat ovat irrallaan realiteeteista. Kun ne romahtavat niin vasta sitten asioiden laita valkenee myös suomalaisille.
”Teollisuudessa viime kuukausien miinukset ovat huolestuttavan pitkiä eikä käännettä ole näköpiirissä. Reaalitaloutemme on sukeltamassa vauhtia, joka hakee vertaistaan viimeaikaisesta taloushistoriasta.”
Nokian taantuma sekä Tupo 2007, eli tulopoliittinen kokonaisratkaisu, vaikutti merkittävästi Suomen talouteen useilla tavoilla: Tupo 2007:n myötä palkat nousivat merkittävästi, mikä johti kustannuskilpailukyvyn heikkenemiseen. Tämä tarkoitti, että suomalaiset yritykset joutuivat maksamaan korkeampia palkkoja, vaikka tuottavuus ei ollut kasvanut vastaavasti palkankorotukset johtivat inflaation kiihtymiseen, mikä heikensi ostovoimaa ja lisäsi elinkustannuksia Vuoden 2008 finanssikriisi pahensi tilannetta entisestään. Korkeat palkkakustannukset yhdistettynä globaaliin talouskriisiin johtivat siihen, että Suomi ajautui taloudelliseen taantumaan Tupo 2007:n ja sitä seuranneen finanssikriisin vaikutukset näkyvät nyt pitkään Suomen taloudessa. Talouskasvu on viime vuosina ollut hidasta, ja työttömyys pysynyt korkeana useita vuosia.
Suomalaisten palkansaajien on nyt syytä toivoa talouskasvun selvää vauhdittumista ja inflaation pysymistä kurissa, jotta elintason nousun menetetty 15 vuotta saadaan taitettua.
”Työmarkkinainstituuttimme eivät ole yli kahdenkymmenen vuoden aikana sopeutuneet euron vaatimaan talouskuriin” .
Suomesta on tullut kaiketi EU :n kalleimpia maita Euroopassa.
Jatkoa Jairi Palonen UUSI SUOMI
Jairi Palonen
9.1.2016
”SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinne tunnustaa ajaneensa taloudelliseen tilanteeseen nähden tyystin väärää palkkaratkaisua ay-pomona vuonna 2007. Jälkiviisaana hän katsoi kokonaisuutta uudessa roolissa ollessaan viime hallituksessa kansakunnan rahakirstun vartijana. – Ostovoima olisi pitänyt hoitaa toisella tavalla. Ratkaisu oli liian kova siihen nähden, mihin tultiin vuonna 2009,kun lama iski päälle. Rinne arvioi valtiontalouden muutoksia. Vuonna 2007 tehtiin hänen mukaansa ratkaisuja, joita ei voi kiittää. Palkankorotuslinja oli yhdeksän prosenttia.”
SEURAKSET: “Sari Sairaanhoitaja” -ratkaisulla oli merkittäviä seurauksia Suomen työmarkkinoille ja taloudelle:
Palkankorotukset: Sairaanhoitajille ja muille julkisen sektorin työntekijöille myönnettiin huomattavia palkankorotuksia. Tämä johti siihen, että myös muut ammattiryhmät alkoivat vaatia vastaavia korotuksia, mikä lisäsi palkkakustannuksia laajasti.
Kustannuskilpailukyky: Palkankorotukset heikensivät Suomen kustannuskilpailukykyä, koska palkat nousivat nopeammin kuin tuottavuus. Tämä vaikutti negatiivisesti erityisesti vientiteollisuuteen.
Työmarkkinaneuvottelut: Ratkaisu johti siihen, että tupo-sopimusten (tulopoliittisten kokonaisratkaisujen) merkitys väheni ja siirryttiin enemmän liittokohtaisiin sopimuksiin. Tämä muutos vaikutti työmarkkinoiden neuvottelukulttuuriin ja -rakenteisiin.
Julkinen talous: Palkankorotukset lisäsivät julkisen sektorin menoja, mikä asetti paineita julkisen talouden tasapainottamiselle.
Poliittinen ilmapiiri: Ratkaisu herätti paljon keskustelua ja kritiikkiä, ja se vaikutti myös poliittiseen ilmapiiriin ja päätöksentekoon.
Kun valtaan pääsee, talouden faktat ja rajat tulee aina esille, näin on suurille lupauksille aina käynyt. Mistä löytyy se viisas raha/pääoma, koska nykyrakenteella velkaannumme yhä enempi, sekä työttömyys lisääntyy.
Kunhan velkaantuminen ei vain ylitä EU:n asettamaa kriisirajaa 60 % BKT:sta, jolloin ylityksestä seuraa luottoluokituksen aleneminen ja velanoton kallistuminen.
Kriisirajan yli ovat menneet monet EU-maat, mutta Suomi ei ole.
Yhteiskunta pyörii Euroilla , velkaa ei enää anneta ilman EU:n leikkauksen ehtoja :
Euroopan järjestelmäriskikomitea on julkistanut Suomelle antamansa suosituksen toimenpiteiksi asuntoluotonantoon liittyvien keskipitkän aikavälin riskien vähentämiseksi. Komitean Suomessa havaitsemia haavoittuvuuksia ovat erityisesti kotitalouksien suuri ja kasvanut velkaantuneisuus, taloyhtiölainojen nopea kasvu sekä asuntolainojen ehtojen höltyminen. Kotitalouksien lainavelat kasvoivat 0,2 miljardia euroa vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä ja olivat 173,9 miljardia euroa.
Velkaraha sekä rakennusteollisuus/kotitaloudet ovat olleet kotimaisen talouden veturina 16-vuotta aloittivat luisun ja sitä myötä alamäkeen lähtivät alihankintaketjut ja viimeisenä alkutuotteiden valmistajat.
Suomen talouden romahtaminen on kohtuullisen hyvin tajuttu muualla, mutta Suomen asuntomarkkinat ovat irrallaan realiteeteista. Kun ne romahtavat niin vasta sitten asioiden laita valkenee myös suomalaisille.
Vuonna 2023 asetettiin konkurssiin lähes neljännes enemmän yrityksiä kuin vuotta aiemmin. Tammi–joulukuussa 2023 asetettiin konkurssiin 2 715 yritystä. Vuonna 2022 vastaava luku oli 2 189, joten konkurssien määrä kasvoi 23,90 prosenttia viime vuoteen verrattuna.
Olemme ylivelkaantunut valtio ,sisäinen devalvaatio olisi pitänyt tehdä vuosia sitten. Nyt sama miten leikataan se vaikuttaa eri alojen tuotantoketjuihin ja markkinoihin jotka ovat rakentaneet tuotanto kustannukset omien yrityksien taseeseen.
Jatkuvan kasvun paine on viime vuosikymmeninä muuttanut työmaailmaa voimakkaasti. Yhä vähemmällä henkilökunnalla pitäisi saavuttaa yhä kovempia tuloksia Olemme velkaantumisen oravanpyörässä johon ulospääsyä ei ole näkyvissä.
Talouden faktat ja rajat tulee aina esille, kun velaksi eletään näin on aina käynyt .Mistä löytyy se kotimainen raha/pääoma, koska nykyrakenteella velkaannumme yhä enempi, ja ongelmat syventyy.
Koska ongelmamme on yrityssektorilla tapahtunut työn tuottavuuden romahdus 2010-luvun alussa.
VM:n budjettiehdotus vahvistaa peruskuvaa. Korkeammasta julkisesta velkatasosta tulee pysyvä asiantila. Ei ole realistista ennustaa, että velkatasoa tullaan alentamaan seuraavana vuosikymmenenä. Velkatason alentuminen vaatisi kasvuihmeen, jota ei näkyvissä.
Suomi on EU:n 27 jäsenmaan 18. velkaisin maa. Velan suhde bruttokansantuotteeseen on Eurostatin mukaan 73,8 prosenttia.
Eniten valtionvelkaa on Kreikalla, jossa prosenttiosuus suhteessa bruttokansantuotteeseen on 165,5 prosenttia. Seuraavina tulevat Italia 140,6 prosentilla, Ranska 111,9 prosentilla ja Espanja 109,8 prosentilla.
Koko EU-alueen velka-aste on 82,6 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Vuodesta 2008 lähtien on ihmetelty ja toivottu ihmettä. Ilman talouskuria ja talousreformeja toivotaan talouskasvua-sitä ei tullut mistään. EU-maiden niiden yli -60% BKT:sta syövät julkiset taloudet eivät ole kestäviä. Ongelmat näkyvät nyt koko EU.n-alueella joka vaikuttaa myös suomen vientiteollisuuteen, viennin romahtamisena.
Nyt EU on kummallisessa tilanteessa. Jäsenmaat ja niiden hallitukset ja kansalaiset kannattavat eurovaluuttaa, mutta eivät ole valmiita yhteisvaluutan vaatimaan talouskuriin.
Kilpailukyvyn merkitys kävi erityisen selväksi, kun jämähdimme Tupo 2007 sekä 2008 finanssikriisin jälkeen talouden ”menetettyyn vuosikymmeneen”. Yhtenä keskeisistä syistä oli kustannuskilpailukyvyn romahdus: palkat nousivat, vaikka tuottavuus ei olisi antanut sille katetta.
Ero muihin Eu :n Pohjoismaihin on syntynyt vuoden 2008 jälkeen, jolloin Suomen julkinen talous on joka vuosi ollut alijäämäinen.
Nokian menestys loi aikoinaan valheellisen kuvan meidän kilpailukyvystä.” Nokian menestys antoi sellaisen harhakuvan, että meillä on varaa kaikkeen. Rakennettiin sen kokoinen julkinen sektori, johon meillä ei ikinä tulevaisuudessa tule olemaan varaa.
Jatkoa JairiPalonen UUSIN SUOMI
Jairi Palonen
9.1.2016 13:47
päivitetty 9.1.2016 13:47
”SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinne tunnustaa ajaneensa taloudelliseen tilanteeseen nähden tyystin väärää palkkaratkaisua ay-pomona vuonna 2007. Jälkiviisaana hän katsoi kokonaisuutta uudessa roolissa ollessaan viime hallituksessa kansakunnan rahakirstun vartijana. – Ostovoima olisi pitänyt hoitaa toisella tavalla. Ratkaisu oli liian kova siihen nähden, mihin tultiin vuonna 2009,kun lama iski päälle. Rinne arvioi valtiontalouden muutoksia. Vuonna 2007 tehtiin hänen mukaansa ratkaisuja, joita ei voi kiittää. Palkankorotuslinja oli yhdeksän prosenttia.”
SEURAKSET: “Sari Sairaanhoitaja” -ratkaisulla oli merkittäviä seurauksia Suomen työmarkkinoille ja taloudelle:
Palkankorotukset: Sairaanhoitajille ja muille julkisen sektorin työntekijöille myönnettiin huomattavia palkankorotuksia. Tämä johti siihen, että myös muut ammattiryhmät alkoivat vaatia vastaavia korotuksia, mikä lisäsi palkkakustannuksia laajasti.
Kustannuskilpailukyky: Palkankorotukset heikensivät Suomen kustannuskilpailukykyä, koska palkat nousivat nopeammin kuin tuottavuus. Tämä vaikutti negatiivisesti erityisesti vientiteollisuuteen.
Työmarkkinaneuvottelut: Ratkaisu johti siihen, että tupo-sopimusten (tulopoliittisten kokonaisratkaisujen) merkitys väheni ja siirryttiin enemmän liittokohtaisiin sopimuksiin. Tämä muutos vaikutti työmarkkinoiden neuvottelukulttuuriin ja -rakenteisiin.
Julkinen talous: Palkankorotukset lisäsivät julkisen sektorin menoja, mikä asetti paineita julkisen talouden tasapainottamiselle.
Poliittinen ilmapiiri: Ratkaisu herätti paljon keskustelua ja kritiikkiä, ja se vaikutti myös poliittiseen ilmapiiriin ja päätöksentekoon.
Kun valtaan pääsee, talouden faktat ja rajat tulee aina esille, näin on suurille lupauksille aina käynyt. Mistä löytyy se viisas raha/pääoma, koska nykyrakenteella velkaannumme yhä enempi, sekä työttömyys lisääntyy.
”Suomi on Kreikan tiellä” – Asiantuntijalta selvä näkemys väitteestä, ennakkovaroitus tuli ”
SUOMEN LUOTTOLUOKITUS VOI LASKEA. VELKAANTUMISEN LISÄKSI LUOTTOLUOKITUKSEEN VAIKUTTAVAT ESIMERKIKSI POLIITTINEN VAKAUS JA KILPAILUKYKY..
Luottoluokittaja Fitch muutti Suomen luottokelpoisuuden näkymät negatiivisiksi. Suomen nykyinen luottoluokitus AA+ on toiseksi paras 20-portaisella asteikolla.
Olemme juopuneet velasta. Saisko sitä vielä lisää? Valomerkkiin on vielä aikaa, vasta viittä vailla.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan tämä ollut melkoista sumutusta / Ylen asiantuntijoina ”kenen lauluja laulat sen leipää syöt ”
Ilmoita asiaton viesti
Velkaa on otettu aina ja otetaan.
Kunhan velkaantuminen ei vain ylitä EU:n asettamaa kriisirajaa 60 % BKT:sta, jolloin ylityksestä seuraa luottoluokituksen aleneminen ja velanoton kallistuminen.
Kriisirajan yli ovat menneet monet EU-maat, mutta Suomi ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
Se on suurinpiirtein tuolla rajalla kuitenkin. Ehkä jos se varmasti pysyis siellä, mutta kuinka kauan pysyy?
Ilmoita asiaton viesti
Yhteiskunta pyörii Euroilla , velkaa ei enää anneta ilman EU:n leikkauksen ehtoja :
Euroopan järjestelmäriskikomitea on julkistanut Suomelle antamansa suosituksen toimenpiteiksi asuntoluotonantoon liittyvien keskipitkän aikavälin riskien vähentämiseksi. Komitean Suomessa havaitsemia haavoittuvuuksia ovat erityisesti kotitalouksien suuri ja kasvanut velkaantuneisuus, taloyhtiölainojen nopea kasvu sekä asuntolainojen ehtojen höltyminen. Kotitalouksien lainavelat kasvoivat 0,2 miljardia euroa vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä ja olivat 173,9 miljardia euroa.
Velkaraha sekä rakennusteollisuus/kotitaloudet ovat olleet kotimaisen talouden veturina 16-vuotta aloittivat luisun ja sitä myötä alamäkeen lähtivät alihankintaketjut ja viimeisenä alkutuotteiden valmistajat.
Suomen talouden romahtaminen on kohtuullisen hyvin tajuttu muualla, mutta Suomen asuntomarkkinat ovat irrallaan realiteeteista. Kun ne romahtavat niin vasta sitten asioiden laita valkenee myös suomalaisille.
Vuonna 2023 asetettiin konkurssiin lähes neljännes enemmän yrityksiä kuin vuotta aiemmin. Tammi–joulukuussa 2023 asetettiin konkurssiin 2 715 yritystä. Vuonna 2022 vastaava luku oli 2 189, joten konkurssien määrä kasvoi 23,90 prosenttia viime vuoteen verrattuna.
Olemme ylivelkaantunut valtio ,sisäinen devalvaatio olisi pitänyt tehdä vuosia sitten. Nyt sama miten leikataan se vaikuttaa eri alojen tuotantoketjuihin ja markkinoihin jotka ovat rakentaneet tuotanto kustannukset omien yrityksien taseeseen.
Jatkuvan kasvun paine on viime vuosikymmeninä muuttanut työmaailmaa voimakkaasti. Yhä vähemmällä henkilökunnalla pitäisi saavuttaa yhä kovempia tuloksia Olemme velkaantumisen oravanpyörässä johon ulospääsyä ei ole näkyvissä.
Talouden faktat ja rajat tulee aina esille, kun velaksi eletään näin on aina käynyt .Mistä löytyy se kotimainen raha/pääoma, koska nykyrakenteella velkaannumme yhä enempi, ja ongelmat syventyy.
Koska ongelmamme on yrityssektorilla tapahtunut työn tuottavuuden romahdus 2010-luvun alussa.
VM:n budjettiehdotus vahvistaa peruskuvaa. Korkeammasta julkisesta velkatasosta tulee pysyvä asiantila. Ei ole realistista ennustaa, että velkatasoa tullaan alentamaan seuraavana vuosikymmenenä. Velkatason alentuminen vaatisi kasvuihmeen, jota ei näkyvissä.
Suomi on EU:n 27 jäsenmaan 18. velkaisin maa. Velan suhde bruttokansantuotteeseen on Eurostatin mukaan 73,8 prosenttia.
Eniten valtionvelkaa on Kreikalla, jossa prosenttiosuus suhteessa bruttokansantuotteeseen on 165,5 prosenttia. Seuraavina tulevat Italia 140,6 prosentilla, Ranska 111,9 prosentilla ja Espanja 109,8 prosentilla.
Koko EU-alueen velka-aste on 82,6 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Vuodesta 2008 lähtien on ihmetelty ja toivottu ihmettä. Ilman talouskuria ja talousreformeja toivotaan talouskasvua-sitä ei tullut mistään. EU-maiden niiden yli -60% BKT:sta syövät julkiset taloudet eivät ole kestäviä. Ongelmat näkyvät nyt koko EU.n-alueella joka vaikuttaa myös suomen vientiteollisuuteen, viennin romahtamisena.
Nyt EU on kummallisessa tilanteessa. Jäsenmaat ja niiden hallitukset ja kansalaiset kannattavat eurovaluuttaa, mutta eivät ole valmiita yhteisvaluutan vaatimaan talouskuriin.
Kilpailukyvyn merkitys kävi erityisen selväksi, kun jämähdimme Tupo 2007 sekä 2008 finanssikriisin jälkeen talouden ”menetettyyn vuosikymmeneen”. Yhtenä keskeisistä syistä oli kustannuskilpailukyvyn romahdus: palkat nousivat, vaikka tuottavuus ei olisi antanut sille katetta.
Ero muihin Eu :n Pohjoismaihin on syntynyt vuoden 2008 jälkeen, jolloin Suomen julkinen talous on joka vuosi ollut alijäämäinen.
Nokian menestys loi aikoinaan valheellisen kuvan meidän kilpailukyvystä.” Nokian menestys antoi sellaisen harhakuvan, että meillä on varaa kaikkeen. Rakennettiin sen kokoinen julkinen sektori, johon meillä ei ikinä tulevaisuudessa tule olemaan varaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tästä tulee vielä mielenkiintoista kun kehä 3 korkeakoulutettu sukupolvi maksaa velkoja.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen talouden alamäki alkoi kun matkapuhelin Nokia romahti väärien päätösten myötä:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jairipalonen/elintasosi-on-velkaa-kierre-alkoi-vuoden-2007-palkkaratkaisusta-seka-nokian-romahduksesta/
Jatkoa JairiPalonen UUSIN SUOMI
Jairi Palonen
9.1.2016 13:47
päivitetty 9.1.2016 13:47
”SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinne tunnustaa ajaneensa taloudelliseen tilanteeseen nähden tyystin väärää palkkaratkaisua ay-pomona vuonna 2007. Jälkiviisaana hän katsoi kokonaisuutta uudessa roolissa ollessaan viime hallituksessa kansakunnan rahakirstun vartijana. – Ostovoima olisi pitänyt hoitaa toisella tavalla. Ratkaisu oli liian kova siihen nähden, mihin tultiin vuonna 2009,kun lama iski päälle. Rinne arvioi valtiontalouden muutoksia. Vuonna 2007 tehtiin hänen mukaansa ratkaisuja, joita ei voi kiittää. Palkankorotuslinja oli yhdeksän prosenttia.”
SEURAKSET: “Sari Sairaanhoitaja” -ratkaisulla oli merkittäviä seurauksia Suomen työmarkkinoille ja taloudelle:
Palkankorotukset: Sairaanhoitajille ja muille julkisen sektorin työntekijöille myönnettiin huomattavia palkankorotuksia. Tämä johti siihen, että myös muut ammattiryhmät alkoivat vaatia vastaavia korotuksia, mikä lisäsi palkkakustannuksia laajasti.
Kustannuskilpailukyky: Palkankorotukset heikensivät Suomen kustannuskilpailukykyä, koska palkat nousivat nopeammin kuin tuottavuus. Tämä vaikutti negatiivisesti erityisesti vientiteollisuuteen.
Työmarkkinaneuvottelut: Ratkaisu johti siihen, että tupo-sopimusten (tulopoliittisten kokonaisratkaisujen) merkitys väheni ja siirryttiin enemmän liittokohtaisiin sopimuksiin. Tämä muutos vaikutti työmarkkinoiden neuvottelukulttuuriin ja -rakenteisiin.
Julkinen talous: Palkankorotukset lisäsivät julkisen sektorin menoja, mikä asetti paineita julkisen talouden tasapainottamiselle.
Poliittinen ilmapiiri: Ratkaisu herätti paljon keskustelua ja kritiikkiä, ja se vaikutti myös poliittiseen ilmapiiriin ja päätöksentekoon.
Kuka on Antti Rinne ! https://yle.fi/a/3-7230218
Kun valtaan pääsee, talouden faktat ja rajat tulee aina esille, näin on suurille lupauksille aina käynyt. Mistä löytyy se viisas raha/pääoma, koska nykyrakenteella velkaannumme yhä enempi, sekä työttömyys lisääntyy.
:https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jairipalonen/209630-2007-tupo-historian-pahin-moka/?fbclid=IwY2xjawE8w-tleHRuA2FlbQIxMQABHVyBG_qmT3bx480hjkDnkiFk9OenVhBuqTR-XzZMCUf_8u65Hpw4j5-bAg_aem_MYRPmIPGxXTq_LTWSOUTvg
Ilmoita asiaton viesti
”Suomi on Kreikan tiellä” – Asiantuntijalta selvä näkemys väitteestä, ennakkovaroitus tuli ”
SUOMEN LUOTTOLUOKITUS VOI LASKEA. VELKAANTUMISEN LISÄKSI LUOTTOLUOKITUKSEEN VAIKUTTAVAT ESIMERKIKSI POLIITTINEN VAKAUS JA KILPAILUKYKY..
Luottoluokittaja Fitch muutti Suomen luottokelpoisuuden näkymät negatiivisiksi. Suomen nykyinen luottoluokitus AA+ on toiseksi paras 20-portaisella asteikolla.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.verkkouutiset.fi/a/onko-kreikka-suomen-tiella-ja-suomi-kreikan-tiella/#30ceab93
Ilmoita asiaton viesti